Pedersören kunta

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Pedersöre)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pedersören kunta
Pedersöre

vaakuna

sijainti

Pedersören kunnan kunnantalo.
Pedersören kunnan kunnantalo.
Sijainti 63°36′00″N, 022°47′40″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Pietarsaaren seutukunta
Kuntanumero 599
Hallinnollinen keskus Pännäinen
Kuntaliitokset Purmo (1977)
Ähtävä (1977) Osa Ähtävään (1922)
Kokonaispinta-ala 826,05 km²
139:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 794,26 km²
– sisävesi 31,79 km²
Väkiluku 11 206
88:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
väestötiheys 14,11 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 23,6 %
– 15–64-v. 58,1 %
– yli 64-v. 18,4 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 8,1 %
ruotsinkielisiä 88,4 %
– muut 3,5 %
Kunnallisvero 9,00 %
126:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Stefan Svenfors
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2021–2025[6]
 • RKP
 • KD
 • SDP

21
11
3
www.pedersore.fi
Pedersören kirkko. Kirkko sijaitsee Pietarsaaren kaupungin alueella.

Pedersören kunta (ruots. Pedersöre, [ˈpedærˌsøːre], vuoteen 1989 Pietarsaaren maalaiskunta) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 11 206 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 826,05 km², josta 31,79 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 14,11 asukasta/km². Pedersören kunnan naapurikunnat ovat Evijärvi, Kauhava, Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy.

Kunta on kaksikielinen. Enemmistö eli 88,4 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 8,1 prosenttia puhuu suomea (2023).[4]

Pietarsaaren maalaiskunta, Purmo ja Ähtävä yhdistyivät kuntaliitoksella 1977. Uuden kunnan nimeksi tuli Pietarsaaren maalaiskunta (ruots. Pedersöre). Kunnan suomenkielinen nimi muutettiin 23. helmikuuta 1989 muotoon Pedersören kunta, jonka pohjana on maalaiskunnan perinteinen ruotsinkielinen nimi.[7] Pietarsaaren kaupunki perustettiin 1652 vanhalle kauppapaikalle Pedersören kunnan sisälle vanhalle rannikon markkinapaikalle.[8]


Kuntaliitokset Pietarsaaren seudulla. Pedesören kuntaan, silloiseen Pietarsaaren maalaiskuntaan, liitettiin Purmo ja Ähtävä vuonna 1977. Samalla Maalaiskunnasta liitettiin alueita Pietarsaaren kaupunkiin.

Pedersöre satamapaikkoineen on vanha kauppapaikka. Koko nykyinen Pohjanmaa oli 1200-luvulla jaettu hallinnollisesti kahteen alueeseen, Mustasaareen ja Pedersöreen. Jälkimmäiseen kuuluivat alueet Vöyriltä valtakunnan rajalle. Alueen halki kulki myös vanha kauppatie, joka kulki Pohjois-Ruotsista Hämeeseen.

Pedersören nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1348.lähde?

Pitäjännimi Pedersöre on esiintynyt kirjallisissa lähteissä vuodelta 1374 (in Pedersöra, in Patærsøra), 1375 (Patarschade, Petaris heredh; kop.), 1453 (Pædersöre), ja 1483 (Persara sockn).[8] Nimen synnylle on esitetty useita tulkintaehdotuksia 1700-luvulta lähtien.[8] Suomenkielinen nimi Pietarsaari on ensin tarkoittanut pitäjää (ruots. Pedersöre) ja myöhemmin myös Pietarsaaren kaupunkia. Kaupunki sai ruotsinkielisen nimen Jakobstad, mutta pitäjälle jäi vanha ruotsinkielinen nimitys Pedersö(re).[8] Esimerkiksi Suomen ruotsinkielisiä paikannimiä tutkinut Lars Huldén pitää todennäköisimpänä, että nimien Pietarsaari ja Pedersöre alkumuoto on varhaissuomen Petrasaari tai Peðrasaari eli nykysuomeksi Peurasaari.[8][9]

Pedersören seurakunta on Pohjanmaan vanhimpia. Ensimmäinen puinen kirkko rakennettiin jo 1200-luvun loppupuolella.[10] Nykyinen kivikirkko, Pedersören kirkko rakennettiin todennäköisesti vuosina 1510–1520.[10]. Vuonna 2000 perustettiin uusi seurakunta kun entiset seurakunnat Pedersöre, Ähtävä ja Purmo liitettiin uuteen Pedersören seurakuntaan.

Pedersören kauppapaikka sai vuonna 1652 kaupunkioikeudet. Pedersören kirkko sijaitsee nyt kaupungin rajojen sisällä. Kaupunkiseurakunnalla on erillinen Pietarsaaren kirkko.

Pietarsaaren maalaiskunta muuttui yksikielisesti ruotsinkielisestä kunnasta kaksikieliseksi vuonna 1983.[11]

Pietarsaaren maalaiskunnan vaakuna (1958–1984)

Pietarsaaren maalaiskunnalle vahvistettiin ensimmäisen kerran vaakuna 19. huhtikuuta 1958, ja sen oli suunnitellut Gustaf von Numers. Vaakunan aihe, kuularisti, jonka ympärillä reunuksittain asetettu köysi, viittasi vanhaan kirkkopitäjään ja merenkulkuun.

Purmon ja Ähtävän vuonna 1977 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen syntyi tarve suunnitella kunnalle uusi vaakuna, ja 9. huhtikuuta 1984 kunnanvaltuusto hyväksyi Bo Aurénin piirtämän vaakunan, jonka aihe on kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä. Kolmiosainen ohrantähkä viittaa paitsi maanviljelyyn, myös kolmeen alkuperäiseen kuntaan. Naularistit symboloivat kolmea seurakuntaa.

Pedersören kunnan asutus on keskittynyt jokivarren kyliin Ähtävän-, Purmon- ja Kovjoen suiston yläpuolelle. Kunnan hallinnollinen keskus on Pännäinen ja suurin taajama Kolppi.

Kunnassa on kaikkiaan 64 järveä, joista suurimmat ovat Luodonjärvi, Narssjön ja Sääksjärvi.[12]

Ainakin osittain Pedersören kunnan alueella olevia Natura-kohteita ovat kalastollisesti arvokas Ähtävänjoki, jossa on myös vahva saukkokanta, Djuplottbackenin vanha metsä, lintujen suosima entinen merenlahti Sandsundsfjärden, soiden ympäröimä erämaajärvi Kalisjön, Passmossenin aapasuo ja Angjärvmossenin nuori keidassuo.[13]

Kunnanosat ja kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pedersören kunta jakautuu kolmeen kunnanosaan: Pedersöreen, Purmoon ja Ähtävään.[14] Kunnan oman määritelmän mukaan Pedersöressä on kaksitoista kylää, Ähtävässä neljä ja Purmossa kolme kylää.[14]

Pedersören kunnanosa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Edsevö
  • Forsby
  • Hietasalmi[15] (Sandsund)
  • Karby
  • Katternö (aik. suom. Katteri[16])
  • Kirkonkylä (Kyrkoby)
  • Kolppi (Kållby)
  • Lepplax (alun perin Leppälaksi[17])

Pedersören kylissä asui yhteensä 6 569 ihmistä vuoden 2022 alussa.[14]

Purmon kunnanosa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Purmon kylissä asui yhteensä 1 382 ihmistä vuoden 2022 alussa.[14]

Ähtävän kunnanosa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ala-Ähtävä (Ytteresse)
  • Purokylä[19] (Bäckby)
  • Salonkylä (Lappfors)
  • Stubb
  • Yli-Ähtävä (Överesse)

Ähtävän kylissä asui yhteensä 3 177 ihmistä vuoden 2022 alussa.[14]

Vuoden 2017 lopussa Pedersören kunnassa oli 11 084 asukasta, joista 8 103 asui taajamissa, 2 927 haja-asutusalueilla ja 54:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pedersören kunnan taajama-aste on 73,5 %.[20] Pedersören kunnan taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:[21]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kolppi 3 101
2 Pietarsaaren keskustaajama* 1 904
3 Pännäinen 1 005
4 Ähtävä 786
5 Purmo 354
6 Forsby 351
7 Lillby 345
8 Lepplax 257

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Pietarsaaren keskustaajama ulottuu pääosin Pietarsaaren kaupungin alueelle. Hietasalmi on tilastollisessa taajamaluokituksessa osa Pietarsaaren keskustaajamaa.

Pedersören suurimpiiin toimialoihin kuuluvat maatalous ja rakennuspalvelut. Pedersören suurimpia työnantajia ovat polkupyöräkomponentteihin erikoistunut Herrmans, kuljetuskorirakenteita valmistava Ekeri sekä maanrakennusyhtiö Sundström.[22] Pedersören suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluu myös vuonna 2021 lounassalaatteja ja vihanneksia pakkaava Fresh Servant.[23][24]

Vuonna 2015 kunnassa oli 4 166 työpaikkaa. Niistä 12 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 44 % palveluissa ja 43 % jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli suurempi kuin koko maassa (20 %).[25]

Lokakuussa 2018 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 2,2 prosenttia.[26]

Vuonna 2017 Pedersören kunnan väkiluku oli 11 084.[27] Kunta on kaksikielinen. Enemmistö eli 89,3 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 8,4 prosenttia puhuu suomea (2016).[4]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pedersören kunnan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
8 696
1985
  
9 311
1990
  
9 874
1995
  
10 131
2000
  
10 258
2005
  
10 566
2010
  
10 893
2016
  
11 067
2020
  
11 094
Lähde: Tilastokeskus.[28]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pedersören kunnassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[29]

Ähtävän, Pedersören ja Purmon seurakunnat muodostivat 1.1.2020 uuden ruotsinkielisen Pedersören seurakunnan.

Nämä seurakunnat kuuluvat Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymään (ruots. Pedersörenejdens kyrkliga samfällighet). Pietarsaaren suomalainen seurakunta toimii myös Pietarsaaren kaupungin alueella.

Pedesöressä on kolme ruotsinkielistä baptistiseurakuntaa: Forsbyn baptistiseurakunta, Purmon baptistiseurakunta ja Ähtävän baptistiseurakunta. Lisäksi Pedersöressä on aikaisemmin toiminut helluntailaiset Kolpin vapaaseurakunta ja Yli-Purmon Salem-seurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pedersören kunnan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[30]

Kunnassa toimii muun muassa Katternö Skywatchers -niminen tähtitieteellinen yhdistys.

Aktiivisia toimijoita musiikin alalla ovat Pedersöre blåsorkester, sekä Pedersöre spelmanslag. Kunnassa toimii useita laulukuoroja. Entisen Lövön koulun tiloissa on harjoitustilat bändeille, sekä kansalaisopiston musiikkikursseille. Myös musiikkiyhdistys Musikerfarsornan toimitilat sijaitsevat koululla.[31]

IK Falken on pedersöreläinen urheiluseura, jolla on toimintaa yleisurheilussa, maastohiihdossa, suunnistuksessa. Jääkiekkoa pelaa Team IFK Lepplax. Pedersörellä on kaksi jalkapallojoukkuetta, Pedersöre FF, sekä Esse IK.[32]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pedersören kunnan kunnanjohtaja vuodesta 2011 on Stefan Svenfors.[33] Kunnanvaltuuston puolueet ovat vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen suuruusjärjestyksessä: Ruotsalainen kansanpuolue 22 paikkaa, Kristillisdemokraatit 10 ja Suomen Sosialidemokraattinen puolue 3 paikkaa.[34]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[35]

Vuosi RKP KD SDP VIHR Johto
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2017 3 760 62,2 1 660 27,5 591 9,8 34,7
2021 3 406 58,4 1 877 32,2 483 8,3 68 1,2 26,2

Tunnettuja pedersöreläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lähde?

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. a b c Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntavaalit 2021, Pedersören kunta Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
  7. Peter Slotte (PS): Pedersören kunta (s. 334) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 18.8.2022.
  8. a b c d e Peter Slotte (PS): Pietarsaari (s. 334) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 18.8.2022.
  9. Petri Hiltunen: Svekomaanisen nimistöntutkimuksen loppu (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. a b Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 520. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
  11. https://www.pedersore.fi/assets/Dokumentarkiv/Utbildning-och-barnomsorg/SKOLOR/Edsevon-koulu/Koulutuspoliittinen-ohjelma-2011-1.doc
  12. Pedersören kunta Järviwiki. Viitattu 6.2.2018.
  13. Natura 2000 -alueet – Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 6.2.2018.
  14. a b c d e Kuntatiedot 1.1.2022. Pedersören kunta. Viitattu 27.7.2022.
  15. Svenska ortnamn i Finland
  16. Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 143. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0
  17. Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn, s. 403. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001. ISBN 951-583-071-0 (ruotsiksi)
  18. Nykarlebyn ja Pietarsaaren pitäjissä Google-teoshaku. Viitattu 19.11.2007.
  19. Yleinen suomalainen asiasanasto – YSA Finto. Arkistoitu 29.4.2014. Viitattu 29.4.2014.
  20. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  21. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  22. Kuvaus kunnasta Pedersöre Finder. 11.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
  23. Yritykset Ilkka-Pohjalainen. Arkistoitu 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
  24. kunta Alueen Pedersören kunta yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 5.2.2018.
  25. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 5.2.2018.
  26. Työttömyysaste oli 2,2 lokakuussa pedersore.fi. 20.11.2018. Arkistoitu 7.4.2019. Viitattu 7.4.2019.
  27. Kuntien avainluvut stat.fi. Viitattu 7.4.2019.
  28. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
  29. Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  30. Tampereen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 9.3.2024.
  31. Musiikki pedersore.fi. Arkistoitu 19.4.2019. Viitattu 7.4.2019.
  32. Urheiluseurat pedersore.fi. Arkistoitu 18.4.2019. Viitattu 7.4.2019.
  33. Pedersöre valde Svenfors Yle. 2011. Viitattu 5.2.2018.
  34. Kunnanvaltuusto 1.6.2017–31.5.2021 pedersore.fi. Arkistoitu 15.4.2019. Viitattu 7.4.2019.
  35. Yle.fi – Kuntavaalit 2021 – Pedersören kunta
  36. a b c d e f Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]