Ähtävänjoki
| Ähtävänjoki Esse å |
|
|---|---|
 Ähtävänjokea Ähtävällä, oikealla kuvassa Ähtävän seurakuntakoti. |
|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat |
Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa |
| Kunnat | Pedersöre, Evijärvi |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Ähtävänjoen vesistö (47) |
| Valuma-alue | Ähtävänjoen alaosan alue (47.01) |
| Pinta-ala | 2 053,73 km² [1][2] |
| Järvisyys | 9,77 % [1][2] |
| Pääuoman pituus | yli 180 km [a] |
| Pääuoman osuudet | Ähtävänjoki ←Evijärvi ←Välijoki ←Lappajärvi ←Kurejoki ←Kuninkaanjoki |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Evijärvi, Evijärvi [3] |
| Laskupaikka | Luodonjärvi, Pedersöre [4] |
| Läpivirtausjärvet | Hjulkoskedan, Laaminjärvi |
| Esteet | 7 voimalaa [5] |
| Sivu-uomat | Dalabäcken, Mattbäcken, |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 61,7 m |
| Laskukorkeus | 0,2 m |
| Korkeusero | 61,5 m |
| Pituus | 61 km [6] |
| Kaltevuus | 1,01 m/km |
| Keskiylivirtaama | 34 m³/s (MHQ) [2] |
| Keskivirtaama | 15,8 m³/s (MQ) [2] |
| Keskialivirtaama | 5,6 m³/s (MNQ) [2] |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ähtävänjoki (ruots. Esse å) on Pohjanmaalla Pedersöressä ja Etelä-Pohjanmaalla Evijärvellä virtaava 61 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa yli 180 kilometriä [a] pitkästä Ähtävänjoen vesistön pääuomasta sen alimman kolmanneksen. Ähtävänjoki alkaa Evijärvestä ja se laskee Luodonjärveen. Luodonjärvi on Perämerestä erotettu tekojärvi.[7][8][3][4]
Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joki alkaa Evijärven luoteispäästä Puotilahden viereisestä lahdesta. Joen luontainen reitti olisi Isosaaren molemmat puolet, mutta päävirta kulkee pohjoista Kaarenhaaraa pitkin. Joessa on täällä pohjapato, joka sääntelee Evijärven vedenpintaa. Alkuosuutta kutsutaan kartassa Moskuanvirraksi. Timoseen mennessä löytyy joesta kaksi koskea, kunnes tulee Kattilakosken voimalan padot. Joen kulkua on muutettu Timosen jälkeen ja Kattilakoskella. Joki on muutettu 2,2 kilometriä pitkäksi patoaltaaksi, joka päättyy vesivoimalaitokseen. Joki on altaassa 1,2 metriä alempana kuin Evijärvessä.[3][5]
Kattilakoskelta joki virtaa mutkitellen seitsemän kilometriä pohjoiseen päin. Hjulforsissa on joessa suuria saaria kuten esimerkiksi Hattarsholmen, joka sijaitsee Juurijärven vieressä. Joessa on täällä laaja Hjulkosken alle syntynyt suvanto Hjulkoskedan. Joki kääntyy Laaminjärven vierestä ja haarautuu hetkeksi Micksholmenin ympäri. Lamabackanin ympäristössä on joen äärellä vielä Lilla Lame ja Kiiskisenjärvi. Tämän jälkeen kääntyy joki neljäksi kilometsiksi länteen päin saapuen Lappforsiin. Joen kulku on täällä hyvin vaihteleva, osittain Björkforsin voimalan takia, ja muutamia joen rantametsiä on otettu luonnonsuojelualueiksi.[3][4][5]
Lappforsin jälkeen joen ympäristö on maatalousvaltainen ja joki on aiempaa jyrkempi, jolloin edessä on vielä viisi vesivoimalaitosta. Joki virtaa yli viisi kilometriä Lappforsista Finnholmiin pohjoiseen päin. Vaikka joessa on Finnholmin voimalaitos, virtaavat Oxhålsforsenin saarien erottamat rinnakkaiset kosket vapaina [6]. Joki kääntyy Finnholmista kohti luodetta koko alajuoksun matkalle. Alussa on Humalssa sijaitseva Hattarin voimalaitos, parin kilometrin jälkeen Värnån voimalaitos, ja joiden jälkeen joki saapuu Ähtävään. Kirkonkylässä joki alittaa kantatien 68, joka jatkaa Pietarsaareen joen pohjoispuolella. Joki virtaa peltoaukeiden keskellä ja siihen yhtyy Ytteressessä koillisesta tuleva Mattbäcken. Taajama-alueen asutus tulee joelle etenkin pohjoisrannassa. Ennen Kolppin taajamaa joen ylittää rautatie ja pian sen jälkeen valtatie 8. Joki ei laske suoraan Luodonjärveen, vaan siihen yhtyy ensin Purmonjoki vasemmalta ja joet laskevat yhteistä uomaa myöten tekojärven Storfjärdeniin.[4][5]
Vesivoimalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ähtävänjoessa on toiminnassa seitsemän vesivoimalaitosta, joiden yhteinen kapasiteetti on 7,1 megawattia (MW) ja vuosituotanto 35,9 gigawattituntia (GWh). Niistä alimmat kaksi ovat Herrforsin voimalaitos (omistaa Herrfors: teho 0,5 MW ja vuosituotanto 3,0 GWh) Kolpissa ja Långforsin voimalaitos (teho 1,1 MW ja vuosituotanto 4,4 GWh) ennen Ytteresseä. Ähtävän taajaman itäpuolella toimii Värnån voimalaitos (Värnåfors, 0,6 MW ja 4,5 GWh), joka alkujaan on rakennettu 1920, mutta sittemmin laajennettu ja nykyaikaistettu. Vuonna 1993 siihen vaihdettiin toinen vesiturbiini. Sen omistaa Esse Elektro-Kraft [9] Sen putouskorkeus on 4,5 metriä.[10]. Ei kaukana edellisestä, mutta jo keskijuoksulla, on Kvarnforsenissa toimiva Hattarin voimalaitos (1,1 MW ja 4,4 GWh). Hattar valmistui ja otettiin käyttöön vuonna 1981 ja sen omistaa Esse Elektro-Kraft [9]. Siitä parin kilometrin päässä sijaitsee Finnholmin voimalaitos (0,7 MW ja 3,8 GWh). Lappforsin yläpuolella eli Ähtäväjoen yläjuoksulla on Björkforsin voimalaitos (1,2 MW ja 6,8 GWh). Björkforsista seitsemän kilometrin päässä sijaitsee viimeinen Kattilakosken voimalaitos (1,9 MW ja 9,0 GWh). Sen putouskorkeus on 4,5 metriä [10]. Ähtävänjoen yläjuoksu on tasaista ja pudotus on voimalaitokselle liian pientä.[11][5]
Ähtävänjoen alaosan alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Ähtävänjoen vesistö
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ähtävänjoki on Ähtävänjoen vesistöalueen laskujoki. Vesistöalueen valuma-alueen pinta-ala on 2053 neliökilometriä, josta suuri osa sijaitsee Evijärven yläpuolella. Kun Evijärven valuma-alue on 1754 neliökilometrin suuruinen, jää Ähtävänjoen alaosan alueelle (47.01) 300 neliökilometriä. Vesistöalueen pituus Evijärveltä Luodonjärvelle on 39 kilometriä ja alueen leveys vaihtelee ollen 4–9 kilometriä. Ähtävänjoen sivu-uomille jää silloin vain vähän tilaa ja ne ovatkin lähinnä lyhyitä ojia.[1][7][12][b]
Ähtävänjoen sivu-uomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ähtävänjoki virtaa Evijärvestä Luodonjärveen, jolloin siihen yhtyy joitakin lyhyitä alla olevaan taulukkoon kerättyjä sivujokia, -ojia tai -puroja. Osalla niistä on omat vesistöviranomaisten määrittämät valuma-alueet, joiden verkkopalvelusta mitatut valuma-alueet on ilmoitettu taulukossa. Sivu-uoman yhtymäkohdan etäisyys (*) on mitattu Luodonjärven rannasta.[7]
| Sivu-uoman nimi |
Pääuoman kohta |
Etäisyys (km *) |
Pituus (km) |
Virtaama MQ (m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ähtävänjoki laskee Luodonjärveen | |||||||
| Rödbäcken | Edsevö | 5 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Vadbäcken | Kållby | 6 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Dalabäcken | Torpet | 7 | 39 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Mattbäcken | Ytteresse | 14 | 80 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Nådjärvbäcken | Ähtävä | 18 | 26 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Angjärvbäcken | Lappfors | 35 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Huvudsjöbäcken | Lappfors | 36 | 16 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| oja Kiiskisenjärveltä | Kisk | 42 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Långvattensbäcken | Kisk | 44 | 8 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Lamminjärvi | Hjulfors | 47 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Juurijärvi | Hjulfors | 48 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| oja Vitsjönista | Vitsjö | 51 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Ähtävänjoki alkaa Anttikoskella Evijärven länsirannasta noin 10 kilometriä yläjuoksulle päin. | |||||||
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([12])
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pääuoman ja sen pituuden määrittäminen on selostettu artikkelin Ähtävänjoen vesistö kappaleessa Pääuoma.
- ↑ Ähtävänjoen alaosan alueen mitat on arvioitu Karttapaikan verkkopalvelun mittausvälineitä käyttäen hyödyntäen vertailussa Järviwikin valuma-aluekarttaa.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c d e Mykrä, Marjut & Jutila, Heli: Luodon-Öjanjärven vuoden 2019 tarkkailutulokset, s. 2, 3, 9, 12, 13, 44, 45. nro 14. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, 2019. ISBN 78-952-7363-31-7. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.12.2022).
- ↑ a b c d Evijärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.12.2022.
- ↑ a b c d Luodonjärvi, Pedersöre (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.12.2022.
- ↑ a b c d e Uskollinen palvelija uudistuu – Kattilakosken voimalaa varustetaan uuteen aikakauteen 42 vuoden palvelun jälkeen (2/2021) katternodigital.fi. 2021. Katternö Group. Viitattu 31.12.2022.
- ↑ a b Orrenmaa, Anssi: Tervareitin melontaopas, s. 4. Mustasaari: Järviseutu-Seura ry, 2015. ISBN 978-952-68286-1-9. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.12.2022).
- ↑ a b c Ähtävänjoen vesistö (47) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.12.2022.
- ↑ Luodonjärvi (99.110.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.12.2022.
- ↑ a b Eekab.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 340, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
- ↑ Vesirakentaja.fi (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF)
- ↑ a b Ähtävänjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 29.12.2022
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ähtävänjoki Wikimedia Commonsissa
