Pedersören kunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pedersören kunta
Pedersöre
Pedersöre.vaakuna.svg Pedersöre.sijainti.Suomi.2020.svg

vaakuna

sijainti

Pedersören kunnantalo.
Pedersören kunnantalo.
Sijainti 63°36′00″N, 22°47′40″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Pietarsaaren seutukunta
Kuntanumero 599
Hallinnollinen keskus Pännäinen
Kuntaliitokset Purmo (1977)
Ähtävä (1977)
Kokonaispinta-ala 826,05 km²
138:nneksi suurin 2020 [1]
– maa 794,25 km²
– sisävesi 31,80 km²
Väkiluku 11 094
89:nneksi suurin 31.1.2020 [2]
– väestötiheys 13,97 as./km² (31.1.2020)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 23,6 %
– 15–64-v. 58,9 %
– yli 64-v. 17,4 %
Äidinkieli 2016 [4]
– suomenkielisiä 8,4 %
– ruotsinkielisiä 89,3 %
– muut 2,2 %
Kunnallisvero 21,00 %
150:nneksi suurin 2020 [5]
Kunnanjohtaja Stefan Svenfors
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • RKP
 • KD
 • SDP
22
10
3
www.pedersore.fi
Pedersören kirkko. Kirkko sijaitsee Pietarsaaren kaupungin alueella.

Pedersören kunta (ruots. Pedersöre [pʰe'dærsøːre], vuoteen 1989 Pietarsaaren maalaiskunta) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 11 094 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 826,05 km², josta 31,80 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 13,97 asukasta/km². Pedersören kunnan naapurikunnat ovat Evijärvi, Kauhava, Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy.

Kunta on kaksikielinen. Enemmistö eli 89,3 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 8,4 prosenttia puhuu suomea (2016).[4]

Kunnan aiempi suomenkielinen nimi vuoteen 1989 asti oli Pietarsaaren maalaiskunta, silläselvennä Pietarsaaren kaupunki perustettiin 1652 vanhalle kauppapaikalle Pedersören kunnan sisään.

Suomen ruotsinkielisiä paikannimiä tutkinut Lars Huldén pitää todennäköisimpänä, että nimien Pietarsaari ja Pedersöre alkumuoto on varhaissuomen Petrasaari tai Peðrasaari eli nykysuomeksi Peurasaari.[7]

Vuonna 1977 silloiseen Pietarsaaren maalaiskuntaan liitettiin Purmon ja Ähtävän kunnat.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pedersören kunnan asutus on keskittynyt jokivarren kyliin Ähtävän-, Purmon- ja Kovjoen suiston yläpuolelle.

Kunnan hallinnollinen keskus on Pännäinen ja suurin taajama Kolppi.

Kunnassa on kaikkiaan 64 järveä, joista suurimmat ovat Luodonjärvi, Narssjön ja Sääksjärvi.[8]

Ainakin osittain Pedersören kunnan alueella olevia Natura-kohteita ovat kalastollisesti arvokas Ähtävänjoki, jossa on myös vahva saukkokanta, Djuplottbackenin vanha metsä, lintujen suosima entinen merenlahti Sandsundsfjärden, soiden ympäröimä erämaajärvi Kalisjön, Passmossenin aapasuo ja Angjärvmossenin nuori keidassuo.[9]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ala-Purmo (Nederpurmo)
  • Ala-Ähtävä (Ytteresse)
  • Edsevö
  • Forsby
  • Hietasalmi[10] (Sandsund)
  • Karby
  • Katternö (aik. suom. Katteri[11])
  • Kirkonkylä (Kyrkoby)
  • Kolppi (Kållby)
  • Lepplax (alun perin Leppälaksi[12])
  • Lövö (aik. Lehtisalo[13])
  • Purokylä [14], (Bäckby)
  • Pännäinen (Bennäs)
  • Salonkylä (Lappfors)
  • Sundby
  • Västersund
  • Yli-Purmo (Överpurmo)
  • Yli-Ähtävä (Överesse)
  • Östensö

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Pedersören kunnassa oli 11 084 asukasta, joista 8 103 asui taajamissa, 2 927 haja-asutusalueilla ja 54 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Pedersören kunnan taajama-aste on 73,5 %.[15] Pedersören kunnan taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kolppi 3 101
2 Pietarsaaren keskustaajama* 1 904
3 Pännäinen 1 005
4 Ähtävä 786
5 Purmo 354
6 Forsby 351
7 Lillby 345
8 Lepplax 257

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Pietarsaaren keskustaajama ulottuu pääosin Pietarsaaren kaupungin alueelle. Hietasalmi on tilastollisessa taajamaluokituksessa osa Pietarsaaren keskustaajamaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntaliitokset Pietarsaaren seudulla. Pedesören kuntaan, silloiseen Pietarsaaren maalaiskuntaan, liitettiin Purmo ja Ähtävä vuonna 1977. Samalla Maalaiskunnasta liitettiin alueita Pietarsaaren kaupunkiin.

Pedersöre satamapaikkoineen on vanha kauppapaikka. Koko nykyinen Pohjanmaa oli 1200-luvulla jaettu hallinnollisesti kahteen alueeseen, Mustasaareen ja Pedersöreen. Jälkimmäiseen kuuluivat alueet Vöyriltä valtakunnan rajalle. Alueen halki kulki myös vanha kauppatie, joka kulki Pohjois-Ruotsista Hämeeseen. Pedersören nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1348.

Pedersören seurakunta on Pohjanmaan vanhimpia. Ensimmäinen puinen kirkko rakennettiin jo 1200-luvun loppupuolella.[17] Nykyinen kivikirkko, Pedersören kirkko rakennettiin todennäköisesti vuosina 1510–1520.[17]

Pedersören kauppapaikka sai vuonna 1652 kaupunkioikeudet. Pedersören kirkko sijaitsee nyt kaupungin rajojen sisällä. Kaupunkiseurakunnalla on erillinen Pietarsaaren kirkko.

Pietarsaaren maalaiskunta muuttui yksikielisesti ruotsinkielisestä kunnasta kaksikieliseksi vuonna 1983.[18]

Kunnalliset asiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pedersören kunnanjohtaja vuodesta 2011 on Stefan Svenfors.[19] Kunnanvaltuuston puolueet ovat vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen suuruusjärjestyksessä: Ruotsalainen kansanpuolue 22 paikkaa, Kristillisdemokraatit 10 ja Suomen Sosialidemokraattinen puolue 3 paikkaa.[20]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 Pedersören väkiluku oli 11 084.[21] Kunta on kaksikielinen. Enemmistö eli 89,3 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 8,4 prosenttia puhuu suomea (2016).[4]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pedersören kunnan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 8 696
1985
  
 9 311
1990
  
 9 874
1995
  
 10 131
2000
  
 10 258
2005
  
 10 566
2010
  
 10 893
2016
  
 11 067
2020
  
 11 094
Lähde: Tilastokeskus.[22]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 4 166 työpaikkaa. Niistä 12 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 44 % palveluissa ja 43 % jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli suurempi kuin koko maassa (20 %).[23]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat polkupyörien osia valmistava Herrmans Oy Ab, maanrakennustöitä tekevä Sundström Ab ja lounassalaatteja ja muita vihanneksia pakkaava Fresh Servant.[24]

Lokakuussa 2018 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 2,2 prosenttia.[25]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pedersören kunnassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[26]

Nämä seurakunnat kuuluvat Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymään (ruots. Pedersörenejdens kyrkliga samfällighet). Pietarsaaren suomalainen seurakunta toimii myös Pietarsaaren kaupungin alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pedersören kunnan alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[27]

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietarsaaren maalaiskunnan vaakuna (1958–1984)

Pietarsaaren maalaiskunnalle vahvistettiin ensimmäisen kerran vaakuna 19. huhtikuuta 1958, ja sen oli suunnitellut Gustaf von Numers. Vaakunan aihe, kuularisti, jonka ympärillä reunuksittain asetettu köysi, viittasi vanhaan kirkkopitäjään ja merenkulkuun.

Purmon ja Ähtävän vuonna 1977 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen syntyi tarve suunnitella kunnalle uusi vaakuna, ja 9. huhtikuuta 1984 kunnanvaltuusto hyväksyi Bo Aurénin piirtämän vaakunan, jonka aihe on kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä. Kolmiosainen ohrantähkä viittaa paitsi maanviljelyyn, myös kolmeen alkuperäiseen kuntaan. Naularistit symboloivat kolmea seurakuntaa.

Toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa toimii muun muassa Katternö Skywatchers -niminen tähtitieteellinen yhdistys.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aktiivisia toimijoita musiikin alalla ovat Pedersöre blåsorkester, sekä Pedersöre spelmanslag. Kunnassa toimii useita laulukuoroja. Entisen Lövön koulun tiloissa on harjoitustilat bändeille, sekä kansalaisopiston musiikkikursseille. Myöskin musiikkiyhdistys Musikerfarsornan toimitilat sijaitsevat koululla.[28]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IK Falken on pedersöreläinen urheiluseura, jolla on toimintaa yleisurheilussa, maastohiihdossa, suunnistuksessa. Jääkiekkoa pelaa Team IFK Lepplax. Pedersörellä on kaksi jalkapallojoukkuetta, Pedersöre FF, sekä Esse IK.[29]

Tunnettuja pedersöreläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*- 31.1.2020. Tilastokeskus. Viitattu 1.3.2020.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Pedersören kunta Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Petri Hiltunen: Svekomaanisen nimistöntutkimuksen loppu
  8. ↑ Pedersören kunta Järviwiki. Viitattu 6.2.2018.
  9. ↑ Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 6.2.2018.
  10. ↑ Svenska ortnamn i Finland
  11. ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 143. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0. suomi
  12. ↑ Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn, s. 403. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001. ISBN 951-583-071-0. ruotsi
  13. ↑ Nykarlebyn ja Pietarsaaren pitäjissä Google-teoshaku. Viitattu 19.11.2007.
  14. ↑ Yleinen suomalainen asiasanasto - YSA Finto. Viitattu 29.4.2014.
  15. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  16. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  17. ↑ a b Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 520. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  18. ↑ https://www.pedersore.fi/assets/Dokumentarkiv/Utbildning-och-barnomsorg/SKOLOR/Edsevon-koulu/Koulutuspoliittinen-ohjelma-2011-1.doc
  19. ↑ Pedersöre valde Svenfors Yle. 2011. Viitattu 5.2.2018.
  20. ↑ Kunnanvaltuusto 1.6.2017-31.5.2021 pedersore.fi. Viitattu 7.4.2019.
  21. ↑ Kuntien avainluvut stat.fi. Viitattu 7.4.2019.
  22. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  23. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 5.2.2018.
  24. ↑ kunta Alueen Pedersören kunta yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 5.2.2018.
  25. ↑ Työttömyysaste oli 2,2 lokakuussa pedersore.fi. 20.11.2018. Viitattu 7.4.2019.
  26. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  27. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  28. ↑ Musiikki pedersore.fi. Viitattu 7.4.2019.
  29. ↑ Urheiluseurat pedersore.fi. Viitattu 7.4.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pedersören_kunta&oldid=19087701”