Siirry sisältöön

Pedersören kunta

Wikipediasta
Pedersören kunta
Pedersöre

vaakuna

sijainti

Pedersören kunnan kunnantalo.
Pedersören kunnan kunnantalo.
Sijainti 63°36′00″N, 022°47′40″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Pietarsaaren seutukunta
Kuntanumero 599
Hallinnollinen keskus Pännäinen
Kuntaliitokset Purmo (1977)
Ähtävä (1977) Osa Ähtävään (1922)
Kokonaispinta-ala 826,01 km²
139:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 794,23 km²
– sisävesi 31,78 km²
Väkiluku 11 290
87:nneksi suurin 30.9.2025 [2]
– väestötiheys 14,22 as./km² (30.9.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 22,8 %
– 15–64-v. 58,2 %
– yli 64-v. 19,1 %
Äidinkieli 2024 [4]
– suomenkielisiä 8,0 %
– ruotsinkielisiä 88,4 %
– muut 3,6 %
Kunnallisvero 9,3 %
104:nneksi suurin 2025 [5]
Kunnanjohtaja Stefan Svenfors
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2025–2029[6]
 • RKP
 • KD
 • SDP
18
14
3
www.pedersore.fi
Pedersören kirkko. Kirkko sijaitsee Pietarsaaren kaupungin alueella.

Pedersören kunta (ruots. Pedersöre, [ˈpedærˌsøːre], vuoteen 1989 Pietarsaaren maalaiskunta) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 11 290 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 826,01 km², josta 31,78 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 14,22 asukasta/km². Pedersören kunnan naapurikunnat ovat Evijärvi, Kauhava, Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy.

Kunta on kaksikielinen. Enemmistö eli 88,4 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 8 prosenttia puhuu suomea (2024).[4]

Pietarsaaren maalaiskunta, Purmo ja Ähtävä yhdistyivät kuntaliitoksella 1977. Uuden kunnan nimeksi tuli Pietarsaaren maalaiskunta (ruots. Pedersöre). Kunnan suomenkielinen nimi muutettiin 23. helmikuuta 1989 muotoon Pedersören kunta, jonka pohjana on maalaiskunnan perinteinen ruotsinkielinen nimi.[7] Pietarsaaren kaupunki perustettiin 1652 vanhalle kauppapaikalle Pedersören kunnan sisälle vanhalle rannikon markkinapaikalle.[8]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuntaliitokset Pietarsaaren seudulla. Pedesören kuntaan, silloiseen Pietarsaaren maalaiskuntaan, liitettiin Purmo ja Ähtävä vuonna 1977. Samalla Maalaiskunnasta liitettiin alueita Pietarsaaren kaupunkiin.

Pedersöre satamapaikkoineen on vanha kauppapaikka. Koko nykyinen Pohjanmaa oli 1200-luvulla jaettu hallinnollisesti kahteen alueeseen, Mustasaareen ja Pedersöreen. Jälkimmäiseen kuuluivat alueet Vöyriltä valtakunnan rajalle. Alueen halki kulki myös vanha kauppatie, joka kulki Pohjois-Ruotsista Hämeeseen.

Pedersören nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1348.lähde?

Pitäjännimi Pedersöre on esiintynyt kirjallisissa lähteissä vuodelta 1374 (in Pedersöra, in Patærsøra), 1375 (Patarschade, Petaris heredh; kop.), 1453 (Pædersöre), ja 1483 (Persara sockn).[8] Nimen synnylle on esitetty useita tulkintaehdotuksia 1700-luvulta lähtien.[8] Suomenkielinen nimi Pietarsaari on ensin tarkoittanut pitäjää (ruots. Pedersöre) ja myöhemmin myös Pietarsaaren kaupunkia. Kaupunki sai ruotsinkielisen nimen Jakobstad, mutta pitäjälle jäi vanha ruotsinkielinen nimitys Pedersö(re).[8] Esimerkiksi Suomen ruotsinkielisiä paikannimiä tutkinut Lars Huldén pitää todennäköisimpänä, että nimien Pietarsaari ja Pedersöre alkumuoto on varhaissuomen Petrasaari tai Peðrasaari eli nykysuomeksi Peurasaari.[8][9]

Pedersören seurakunta on Pohjanmaan vanhimpia. Ensimmäinen puinen kirkko rakennettiin jo 1200-luvun loppupuolella.[10] Nykyinen kivikirkko, Pedersören kirkko rakennettiin todennäköisesti vuosina 1510–1520.[10]. Vuonna 2000 perustettiin uusi seurakunta kun entiset seurakunnat Pedersöre, Ähtävä ja Purmo liitettiin uuteen Pedersören seurakuntaan.

Pedersören kauppapaikka sai vuonna 1652 kaupunkioikeudet. Pedersören kirkko sijaitsee nyt kaupungin rajojen sisällä. Kaupunkiseurakunnalla on erillinen Pietarsaaren kirkko.

Pietarsaaren maalaiskunta muuttui yksikielisesti ruotsinkielisestä kunnasta kaksikieliseksi vuonna 1983.[11]

Vaakuna

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pietarsaaren maalaiskunnan vaakuna (1958–1984)

Pietarsaaren maalaiskunnalle vahvistettiin ensimmäisen kerran vaakuna 19. huhtikuuta 1958, ja sen oli suunnitellut Gustaf von Numers. Vaakunan aihe, kuularisti, jonka ympärillä reunuksittain asetettu köysi, viittasi vanhaan kirkkopitäjään ja merenkulkuun.

Purmon ja Ähtävän vuonna 1977 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen syntyi tarve suunnitella kunnalle uusi vaakuna, ja 9. huhtikuuta 1984 kunnanvaltuusto hyväksyi Bo Aurénin piirtämän vaakunan, jonka aihe on kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä. Kolmiosainen ohrantähkä viittaa paitsi maanviljelyyn, myös kolmeen alkuperäiseen kuntaan. Naularistit symboloivat kolmea seurakuntaa.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pedersören kunnan asutus on keskittynyt jokivarren kyliin Ähtävän-, Purmon- ja Kovjoen suiston yläpuolelle. Kunnan hallinnollinen keskus on Pännäinen ja suurin taajama Kolppi.

Vesistöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on kaikkiaan 64 järveä, joista suurimmat ovat Luodonjärvi, Narssjön ja Sääksjärvi.[12]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainakin osittain Pedersören kunnan alueella olevia Natura-kohteita ovat kalastollisesti arvokas Ähtävänjoki, jossa on myös vahva saukkokanta, Djuplottbackenin vanha metsä, lintujen suosima entinen merenlahti Sandsundsfjärden, soiden ympäröimä erämaajärvi Kalisjön, Passmossenin aapasuo ja Angjärvmossenin nuori keidassuo.[13]

Kunnanosat ja kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pedersören kunta jakautuu kolmeen kunnanosaan: Pedersöreen, Purmoon ja Ähtävään.[14] Kunnan oman määritelmän mukaan Pedersöressä on kaksitoista kylää, Ähtävässä neljä ja Purmossa kolme kylää.[14]

Pedersören kunnanosa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Edsevö
  • Forsby
  • Hietasalmi[15] (Sandsund)
  • Karby
  • Katternö (aik. suom. Katteri[16])
  • Kirkonkylä (Kyrkoby)
  • Kolppi (Kållby)
  • Lepplax (alun perin Leppälaksi[17])

Pedersören kylissä asui yhteensä 6 569 ihmistä vuoden 2022 alussa.[14]

Purmon kunnanosa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Purmon kylissä asui yhteensä 1 382 ihmistä vuoden 2022 alussa.[14]

Ähtävän kunnanosa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ala-Ähtävä (Ytteresse)
  • Purokylä[19] (Bäckby)
  • Salonkylä (Lappfors)
  • Stubb
  • Yli-Ähtävä (Överesse)

Ähtävän kylissä asui yhteensä 3 177 ihmistä vuoden 2022 alussa.[14]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Pedersören kunnassa oli 11 084 asukasta, joista 8 103 asui taajamissa, 2 927 haja-asutusalueilla ja 54:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pedersören kunnan taajama-aste on 73,5 %.[20] Pedersören kunnan taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:[21]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kolppi 3 101
2 Pietarsaaren keskustaajama* 1 904
3 Pännäinen 1 005
4 Ähtävä 786
5 Purmo 354
6 Forsby 351
7 Lillby 345
8 Lepplax 257

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Pietarsaaren keskustaajama ulottuu pääosin Pietarsaaren kaupungin alueelle. Hietasalmi on tilastollisessa taajamaluokituksessa osa Pietarsaaren keskustaajamaa.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pedersören työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[22]

  Alkutuotanto (8,4 %)
  Jalostus (51,8 %)
  Palvelusektori (38,9 %)
  Muut sektorit (0,9 %)

Talousalueena Pedersöre kuuluu Pietarsaaren seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 43 512 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 20. suurin.[23]

Pedersöressä oli vuonna 2022 yhteensä 4 493 työpaikkaa ja kunnassa asui 5 194 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 47,1 prosenttia. Pedersören työpaikkojen suhde on jalostusvaltainen. Jalostuksen osuus työpaikoista on 51,8 prosenttia, palvelujen 38,9 prosenttia ja alkutuotannon 8,4 prosenttia.[22]

Pedersören työpaikkaomavaraisuus on 86,5 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 86,7 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 2,7 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Pedersöressä on 115,7 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[22]

2020-luvun taitteessa Pedersöre oli työllisyystilastoissa maan kärjessä yhdessä naapurikuntien Luodon ja Kruunupyyn kanssa: niissä ei käytännössä ollut työttömyyttä lainkaan[24].

Yritykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pedersören suurimpiiin toimialoihin kuuluvat maatalous ja rakennuspalvelut. Pedersören suurimpia työnantajia ovat polkupyöräkomponentteihin erikoistunut Herrmans, kuljetuskorirakenteita valmistava Ekeri sekä maanrakennusyhtiö Sundström.[25] Pedersören suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluu myös vuonna 2021 lounassalaatteja ja vihanneksia pakkaava Fresh Servant.[26][27]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
0200040006000800010 00012 00031.12.197231.12.199031.12.2008VäestöPedersören kunnan väestö vuodesta 1972 Tausta-aineisto
Lähteet:[28]

Pedersören kunnan asukasluku on yhteensä 11 290 asukasta. Nykyisen Pedersören kunnan alueen asukasluku on noussut tasaisesti 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Pedersöressä toteutettiin vuonna 1977 kuntaliitos, jolloin Purmo ja Ähtävä muodostivat silloisen Pietarsaaren maalaiskunnan kanssa nykyisen Pedersören kunnan.[29] Oheisessa kuvaajassa on esitetty Pedersören kunnan väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Pedersören kunnan asukasluku jatkaa maltillista kasvua. Väestöennusteen mukaan Pedersören kunnan väkiluku olisi vuonna 2030 noin 11 519 asukasta, vuonna 2035 noin 11 744 asukasta, vuonna 2040 noin 11 925 asukasta ja vuonna 2045 noin 12 059 asukasta.[30]

Asuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asuntokuntien jakauma Pedersören kunnassa (2024)[31]

  1 henkilö (22,6 %)
  2 henkilöä (35,5 %)
  3 henkilöä tai yli (12,9 %)
  4 henkilöä tai yli (27 %)
  7 henkilöä tai yli (2 %)

Pedersören kunnan suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (88,2 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 8,1 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 3,7 prosenttia asuntokunnista.[31]

Yksinasuvien osuus Pedersören kunnan asuntokunnista on 22,6 prosenttia eli noin 900 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 35,5 prosenttia eli noin 1 400 asuntokuntaa. Yli kolmen asukkaan asuntokuntia on 12,9 prosenttia eli noin 520, yli neljän asukkaan asuntokuntia 27,0 prosenttia eli noin 1 100 ja yli seitsemän asukkaan asuntokuntia 2,0 prosenttia eli noin 80.[31]

Kieli ja etnisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pedersören kunta on kaksikielinen kunta. Vuoden 2024 lopussa Pedersören kunnan väestöstä enemmistönä 88,4 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 8,0 prosenttia puhuu suomea. Vieraskielisten osuus väestöstä on 3,6 prosenttia.[4] Pedersören kunnassa asuvia ulkomaiden kansalaisia oli vuoden 2024 lopussa 3,1 prosenttia.[32]

Vuoden 2024 lopussa Pedersören kunnassa asui 347 ulkomaan kansalaisista ja yhteensä 476 ulkomaalaistaustaista.[32] Suurin osa ulkomaiden kansalaisista on eurooppalaisia (192), joista suurimmat väestöryhmät ovat ruotsalaiset (73), ukrainalaiset (33) ja virolaiset (18). Afrikkalaistaustaista väestöä edustavat erityisesti kongolaiset (41). Aasialaistaustaista väestöä edustavat erityisesti nepalilaiset (20) ja vietnamilaiset (18).[33]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pedersören kunnassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[34]

Ähtävän, Pedersören ja Purmon seurakunnat muodostivat 1.1.2020 uuden ruotsinkielisen Pedersören seurakunnan.

Nämä seurakunnat kuuluvat Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymään (ruots. Pedersörenejdens kyrkliga samfällighet). Pietarsaaren suomalainen seurakunta toimii myös Pietarsaaren kaupungin alueella.

Pedesöressä on kolme ruotsinkielistä baptistiseurakuntaa: Forsbyn baptistiseurakunta, Purmon baptistiseurakunta ja Ähtävän baptistiseurakunta. Lisäksi Pedersöressä on aikaisemmin toiminut helluntailaiset Kolpin vapaaseurakunta ja Yli-Purmon Salem-seurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pedersören kunnan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[35]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa toimii muun muassa Katternö Skywatchers -niminen tähtitieteellinen yhdistys.

Musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aktiivisia toimijoita musiikin alalla ovat Pedersöre blåsorkester, sekä Pedersöre spelmanslag. Kunnassa toimii useita laulukuoroja. Entisen Lövön koulun tiloissa on harjoitustilat bändeille, sekä kansalaisopiston musiikkikursseille. Myös musiikkiyhdistys Musikerfarsornan toimitilat sijaitsevat koululla.[36]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IK Falken on pedersöreläinen urheiluseura, jolla on toimintaa yleisurheilussa, maastohiihdossa, suunnistuksessa. Jääkiekkoa pelaa Team IFK Lepplax. Pedersörellä on kaksi jalkapallojoukkuetta, Pedersöre FF, sekä Esse IK.[37]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallinen päätöksenteko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pedesören kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2011 lähtien Stefan Svenfors.[38] Ylintä päätösvaltaa Pedersören kunnassa käyttää 35-jäseninen kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Johanna Holmäng (rkp.), 1. varapuheenjohtajana David Pettersson (kd.) ja toisena varapuheenjohtajana Anja Lillqvist (rkp.).[39]

Kunnan hallintoa johtaa 11-jäseninen kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Niclas Sjöskog (rkp.) ja varapuheenjohtajana Christian Backlund (kd.). Pedersören kunnassa toimivia lautakuntia ovat lupalautakunta, opetus- ja kasvatuslautakunta, tekninen lautakunta, hyvinvointilautakunta, maaseutulautakunta ja ympäristöterveyslautakunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.[39]

Vaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pedersören suurin puolue on perinteisesti ollut ruotsalainen kansanpuolue. RKP on ollut Pedersören kunnanvaltuuston suurin puolue yhtäjaksoisesti ainakin vuodesta 1976 lähtien. Toiseksi suurin puolue on perinteisesti ollut kristillisdemokraatit. KD on kerännyt 1980-luvulta lähtien Pedersöressä merkittävästi valtakunnallista kannatustaan korkeampaa kannatusta. 2000-luvulla KD:n kannatus on ollut nousussa ja puolue keräsi vuoden 2025 kuntavaaleisssa 38,6 prosenttia.[40]

Pedersöre on kuulunut kansallisissa vaaleissa Vaasan vaalipiiriin vuodesta 1962 lähtien. Tätä ennen kunta kuului Vaasan läänin pohjoiseen vaalipiiriin vuosina 1907-1962. Pedersörestä eduskuntaan valittuja kansanedustajia ovat olleet RKP:n Johannes Inborr vuosina 1909–1919 ja 1922–1923, Julius Lindberg vuosina 1914–1917, Boris Renlund vuosina 1979–1995, Pehr Löv vuosina 1995–2007, Mats Nylund vuosina 2007–2015 ja KD:n Peter Östman vuosina 2011–2017.[41]

Oheisessa kuvaajassa on kuvattu vaalitulokseen perustuva paikkajako puolueittain viimeisimmissä kunnallisvaaleissa

VaalivuosiSDPKesk.RKPKDGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2004 3 1 25 6
3 25 6
35 79,2
2411
2008 3 25 7
3 25 7
35 78,7
2411
2012 2 23 10
2 23 10
35 75,3
2510
2017 3 22 10
3 22 10
35 76,6
2114
2021 3 21 11
3 21 11
35 72,7
2312
2025 3 18 14
3 18 14
35 71,7
2213
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Kunnanjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja pedersöreläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuoden 2025 tammi-syyskuussa 23.10.2025. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2025.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ a b c Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. ↑ Kuntavaalit 2025, Pedersören kunta Oikeusministeriö. Viitattu 30.7.2025.
  7. ↑ Peter Slotte (PS): Pedersören kunta (s. 334) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 18.8.2022.
  8. ↑ a b c d e Peter Slotte (PS): Pietarsaari (s. 334) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 18.8.2022.
  9. ↑ Petri Hiltunen: Svekomaanisen nimistöntutkimuksen loppu (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ a b Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 520. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
  11. ↑ https://www.pedersore.fi/assets/Dokumentarkiv/Utbildning-och-barnomsorg/SKOLOR/Edsevon-koulu/Koulutuspoliittinen-ohjelma-2011-1.doc
  12. ↑ Pedersören kunta Järviwiki. Viitattu 6.2.2018.
  13. ↑ Natura 2000 -alueet – Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 6.2.2018.
  14. ↑ a b c d e Kuntatiedot 1.1.2022. Pedersören kunta. Viitattu 27.7.2022.
  15. ↑ Svenska ortnamn i Finland
  16. ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 143. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0
  17. ↑ Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn, s. 403. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001. ISBN 951-583-071-0 (ruotsiksi)
  18. ↑ Nykarlebyn ja Pietarsaaren pitäjissä Google-teoshaku. Viitattu 19.11.2007.
  19. ↑ Yleinen suomalainen asiasanasto – YSA Finto. Arkistoitu 29.4.2014. Viitattu 29.4.2014.
  20. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  21. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  22. ↑ a b c Kuntien avainluvut 1987-2023 Tilastokeskus . Viitattu 15.12.2024.[vanhentunut linkki]
  23. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2024.[vanhentunut linkki]
  24. ↑ Vähäsarja, Sari: Työllisyystilanne on alueella yhä maan paras: Luodossa, Pedersöressä ja Kruunupyyssä käytännössä täystyöllisyys Yle Uutiset. 25.2.2020. Viitattu 21.11.2025.
  25. ↑ Kuvaus kunnasta Pedersöre Finder. 11.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
  26. ↑ Yritykset Ilkka-Pohjalainen. Arkistoitu 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
  27. ↑ kunta Alueen Pedersören kunta yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 5.2.2018.
  28. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024 Tilastokeskus. 17.8.2025.
  29. ↑ Kuntatiedot Pedersören kunta. Viitattu 17.8.2025.
  30. ↑ Väestöennuste 2024: Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain, 2024-2045 Tilastokeskus. 17.8.2025.
  31. ↑ a b c Asuntokunnat koon ja talotyypin mukaan, 1985-2024 Tilastokeskus. Viitattu 25.7.2025.
  32. ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2024 Tilastokeskus. Viitattu 25.7.2025.
  33. ↑ Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2024 Tilastokeskus. Viitattu 25.7.2025.
  34. ↑ Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  35. ↑ Tampereen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 9.3.2024.
  36. ↑ Musiikki pedersore.fi. Arkistoitu 19.4.2019. Viitattu 7.4.2019.
  37. ↑ Urheiluseurat pedersore.fi. Arkistoitu 18.4.2019. Viitattu 7.4.2019.
  38. ↑ Pedersöre valde Svenfors Yle. 2011. Viitattu 5.2.2018.
  39. ↑ a b Luottamuselimet Pedersören kunta. Viitattu 19.8.2025.
  40. ↑ Puolueiden kannatus vaalivuosittaisella kuntajaolla kuntavaaleissa, 1976-2025 Tilastokeskus. Viitattu 19.8.2025.
  41. ↑ Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 17.8.2025.
  42. ↑ a b c d e f Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pedersören_kunta&oldid=23725682”