Pedersören kunta
|
Pedersöre |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.pedersore.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Pietarsaaren seutukunta |
| Kuntaliitokset | Purmo (1977) Ähtävä (1977) |
| Kokonaispinta-ala | 826,05 km² 139:nneksi suurin 2017 [1] |
| – maa | 794,26 km² |
| – sisävesi | 31,79 km² |
| Väkiluku | 11 118 90:nneksi suurin 31.5.2017 [2] |
| – väestötiheys | 14,00 as./km² (31.5.2017) |
| Ikäjakauma | 2016 [3] |
| – 0–14-v. | 23,6 % |
| – 15–64-v. | 58,9 % |
| – yli 64-v. | 17,4 % |
| Äidinkieli | 2016 [4] |
| – suomenkielisiä | 8,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 89,3 % |
| – muut | 2,2 % |
| Kunnallisvero | 20,5 % 183:nneksi suurin 2017 [5] |
| Kunnanjohtaja | Stefan Svenfors |
| Kunnanvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2017–2021[6] • RKP • KD • SDP |
22 10 3 |
Pedersören kunta (ruots. Pedersöre [peːdærsøːre], vuoteen 1989 Pietarsaaren maalaiskunta) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 11 118 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 826,05 km², josta 31,79 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 14 asukasta/km². Pedersören kunnan naapurikunnat ovat Evijärvi, Kauhava, Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy.
Kunta on kaksikielinen. Enemmistö eli 89,3 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 8,4 prosenttia puhuu suomea (2016).[4]
Kunnan aiempi suomenkielinen nimi vuoteen 1989 asti oli Pietarsaaren maalaiskunta, silläselvennä Pietarsaaren kaupunki perustettiin 1652 vanhalle kauppapaikalle Pedersören kunnan sisään.
Tunnettu suomenruotsalainen nimistöntutkija professori Lars Huldén pitää todennäköisimpänä, että Pietarsaari ja Pedersöre-nimien alkumuoto on varhaissuomen Petrasaari tai Peðrasaari eli nykysuomeksi Peurasaari.[7]
Vuonna 1977 silloiseen Pietarsaaren maalaiskuntaan liitettiin Purmon ja Ähtävän kunnat. Kunnan hallinnollinen keskus on Pännäinen ja suurin taajama Kolppi.
Pedersören kunnan asutus on keskittynyt jokivarren kyliin Ähtävän-, Purmon- ja Kovjoen suiston yläpuolelle.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pedersöre satamapaikkoineen on vanha kauppapaikka. Koko nykyinen Pohjanmaa oli 1200-luvulla jaettu hallinnollisesti kahteen alueeseen, Mustasaareen ja Pedersöreen. Jälkimmäiseen kuuluivat alueet Vöyriltä valtakunnan rajalle. Alueen halki kulki myös vanha kauppatie, joka kulki Pohjois-Ruotsista Hämeeseen. Pedersören nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1348.
Pedersören seurakunta on Pohjanmaan vanhimpia. Ensimmäinen puinen kirkko rakennettiin jo 1200-luvun loppupuolella.[8] Nykyinen kivikirkko, Pedersören kirkko rakennettiin todennäköisesti vuosina 1510–1520.[8]
Pedersören kauppapaikka sai vuonna 1652 kaupunkioikeudet. Pedersören kirkko sijaitsee nyt kaupungin rajojen sisällä. Kaupunkiseurakunnalla on erillinen Pietarsaaren kirkko.
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pietarsaaren maalaiskunnalle vahvistettiin ensimmäisen kerran vaakuna 19. huhtikuuta 1958, ja sen oli suunnitellut Gustaf von Numers. Vaakunan aihe, kuularisti, jonka ympärillä reunuksittain asetettu köysi, viittasi vanhaan kirkkopitäjään ja merenkulkuun.
Purmon ja Ähtävän vuonna 1977 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen syntyi tarve suunnitella kunnalle uusi vaakuna, ja 9. huhtikuuta 1984 kunnanvaltuusto hyväksyi Bo Aurénin piirtämän vaakunan, jonka aihe on kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä. Kolmiosainen ohrantähkä viittaa paitsi maanviljelyyn, myös kolmeen alkuperäiseen kuntaan. Naularistit symboloivat kolmea seurakuntaa.
Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kunnassa toimii muun muassa Katternö Skywatchers -niminen tähtitieteellinen yhdistys.
Tunnettuja pedersöreläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
- ↑ a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, toukokuu 2017 31.5.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Pedersören kunta Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Petri Hiltunen: Svekomaanisen nimistöntutkimuksen loppu
- ↑ a b Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 520. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Svenska ortnamn i Finland
- ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 143. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0. suomi
- ↑ Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn, s. 403. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001. ISBN 951-583-071-0. ruotsi
- ↑ Nykarlebyn ja Pietarsaaren pitäjissä Google-teoshaku. Viitattu 19.11.2007.
- ↑ Yleinen suomalainen asiasanasto - YSA Finto. Viitattu 29.4.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pedersören kunta Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Isokyrö · Kaskinen · Korsnäs · Kristiinankaupunki · Kruunupyy · Laihia · Luoto · Maalahti · Mustasaari · Närpiö · Pedersöre · Pietarsaari · Uusikaarlepyy · Vaasa · Vöyri |
| Entiset kunnat Alaveteli · Bergö · Björköby · Jepua · Koivulahti · Lapväärtti · Maksamaa · Munsala · Oravainen · Petolahti · Pirttikylä · Purmo · Raippaluoto · Siipyy · Sulva · Teerijärvi · Tiukka · Uudenkaarlepyyn mlk · Vähäkyrö · Vöyri-Maksamaa · Ylimarkku · Ähtävä |
