Petolahti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Petolahti
Petalax
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Maalahti
Petolahti.vaakuna.svg Petolahti.sijainti.suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°50′20″N, 021°25′23″E
Lääni Vaasan lääni
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Kuntanumero 590
Hallinnollinen keskus Petolahti
Perustettu
– emäpitäjä Maalahti
Liitetty 1973
– liitoskunnat Maalahti
Bergö
Petolahti
– syntynyt kunta Maalahti
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1972)
– maa 117,5 km²
Väkiluku 1 317  [2]
(31.12.1972)
väestötiheys 11,23 as./km²

Petolahti (ruots. Petalax) on Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta. Petolahden kunta liitettiin vuonna 1973 Maalahteen. Petolahden puukirkko on vuodelta 1805.

Petolahden naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Bergö, Korsnäs, Maalahti, Pirttikylä ja Ylimarkku.

Petolahden kunta oli yksikielisesti ruotsinkielinen; vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 99,7 prosenttia kunnan asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia. [3]

Petolahden nimestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhoissa ruotsinkielisissä kirjoitusmuodoissa oli pitkään Peto-, Pete, Peta-vaihtelua, kunnes vuodesta 1725 vakiintui nykyinen nimimuoto Petalax. Alkuperäinen nimi on alueen varhaisten suomalaisten antama lahdennimi, jonka lopussa on nykyisen lahti-sanan vanhempi muoto laksi. Ralf Saxénin mukaan nimen alkuperäinen suomalainen muoto olisi ollut Petalahti ~ Petaalahti ~ Petä(j)älahti. On mahdollista, että alkuperäinen nimi on kuitenkin ollut Petäjälaksi, alkuosa puulajin nimestä petäjä. Petäjä- on tavallinen myös suomesta ruotsiin lainatuissa nimissä, esim. Petsmo. Petalax-nimen suomenkielinen vastine haki muotoaan ennen kuin se vakiintui Petolahdeksi (1885).[4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entinen Petolahden kunta sijaitsee Vaasan eteläpuolella Pohjanlahteen kuuluvan Bergöfjärdenin rannalla. Kunnan alue ulottui Korsnäsin ja Maalahden kuntien väliin sijoittuvana 7–10 kilometriä leveänä ja 12–13 kilometriä pitkänä kaistaleena Bergöfjärdenstä kaakkoon. Alueen halki virtaa Petalax å (Petolahdenjoki), joka alkaa entisen Pirttikylän kunnan puolella sijaitsevilta niitty- ja suomailta. Maaston korkeus merenpinnasta on rannikon läheisyydessä vain muutamia metrejä ja kohoaa hitaasti siirryttäessä sisämaahan päin. Korkeimmat kumpareet ulottuvat kolmisenkymmentä metriä merenpinnan yläpuolelle. Maankohoaminen on Petolahden alueella voimakasta ja sen vuoksi rantaviiva muuttuu jatkuvasti uusien saarien ja luotojen syntyessä ja vanhojen kuroutuessa kiinni toisiinsa ja mantereeseen.[5]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoriallisella ajalla Petolahden alue oli suurimmaksi osaksi meren alla. Ensimmäinen tiedossa oleva asiakirjamaininta Petolahdesta on vuodelta 1480. Keskiajalla syntynyt pysyvä asutus muodosti tiiviin ryhmäkylän nykyisen Petolahden kirkon tienoille. Vanha asutus, Petalax gammelby, synnytti vähitellen ylemmäksi jokivarteen tytärkylän, jota alettiin kutsua nimellä Nyby. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa kaikki 23 sikäläistä taloa luettiin Petolahden kylään. Kylä kuului hallinnollisesti Närpiön pitäjän pohjoiseen kolmannekseen ja sen mukana Satakuntaan, mutta 1600-luvulla se siirrettiin Maalahteen ja Pohjanmaan lääniin. Vuosina 1652–1675 Petolahden alue kuului Karl Bondelle lahjoitettuun Laihian vapaaherrakuntaan.[5]

Kirkollisesti Petolahti kuului alkujaan Korsnäsin kappeliseurakunnan osana Närpiöön ja sai saarnahuonekunnan aseman vuonna 1807. Vuonna 1834 Petolahti liitettiin Maalahteen, jonka kappeliksi se samalla tuli. Senaatin päätöksellä Petolahdesta tuli itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1902, mutta ero emäseurakunnasta toteutui vasta vuonna 1926.[5]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gammelby (Vanhakylä), Nyby (Uusikylä)

Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajauksissa Petolahden ainoa taajama oli kirkonkylä, jossa oli 212 asukasta vuonna 1960 ja 411 asukasta vuonna 1970.[6]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Petolahden väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.

Petolahden väestönkehitys 1880–1970
Vuosi Asukkaita
1880
  
2 037
1890
  
2 121
1900
  
2 669
1910
  
1 986
1920
  
2 138
1930
  
1 729
1940
  
1 663
1950
  
1 602
1960
  
1 438
1970
  
1 320
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Tunnettuja petolahtelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF) (sivu 34) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  2. Väestönmuutokset 1972 (PDF) (sivut 34–35) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 150. Sanoma Osakeyhtiö, 1964, Helsinki.
  4. Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 330. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0. suomi
  5. a b c Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 142–144. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-06465-3.
  6. Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
  7. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.