Närpiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Närpiö
Närpes
Närpiö.vaakuna.svg Närpiö.sijainti.Suomi.2020.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°28′25″N, 021°20′15″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan rannikkoseutu
Kuntanumero 545
Hallinnollinen keskus Närpiön keskustaajama
Perustettu 1867
– kaupungiksi 1993
Kuntaliitokset Ylimarkku (1973)
Pirttikylä (1973, osa)
Pinta-ala ilman merialueita 985,46 km²
88:nneksi suurin 2020 
Kokonaispinta-ala 2 334,14 km²
36:nneksi suurin 2020 [1]
– maa 977,71 km²
– sisävesi 7,75 km²
– meri 1 348,68 km²
Väkiluku 9 479
106:nneksi suurin 31.1.2020 [2]
– väestötiheys 9,70 as./km² (31.1.2020)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,7 %
– 15–64-v. 57,2 %
– yli 64-v. 28,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
– suomenkielisiä 5,4 %
– ruotsinkielisiä 81,4 %
– muut 13,2 %
Kunnallisvero 21,00 %
150:nneksi suurin 2020 [5]
Kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • RKP
 • SDP
32
3
www.narpes.fi

Närpiö (ruots. Närpes) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa. Sen naapurikunnat ovat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti ja Teuva. Närpiössä on 9 406 asukasta (31.8.2015). Asukkaista yli 80 prosenttia on ruotsinkielisiä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Närpiön naapurikunnat ovat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti ja Teuva.

Natura-kohteita, jotka ovat osittain tai kokonaan Närpiön kunnan alueella ovat Närpiön saaristo, Kristiinankaupungin saaristo, Bredmossmyran jossa esiintyy liito-orava ja pohjantikka, Orrmossliden, arvokas lintujärvi Hinjärvi, Sanemossen joka on myös erinomainen lakkasuo, Risnäsmossen ja Kackurmossen.[7]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yttermark [8], Bäckby, Böle, Finby, Gottböle, Kalax, Kaldnäs, Karila (Karlå), Klaresund, Knåpnäs, Kåtnäs, Norrnäs, Nämpnäs (alun perin Niemenpää)[9], Näsby, Pielahti (Pjelax), Pirttikylä (Pörtom), Rangsby, Ståbacka, Tervalahti (Tjärlax)[10][11], Träskböle, Ylimarkku (Övermark)

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Närpiössä oli 9 507 asukasta, joista 5 502 asui taajamissa, 3 956 haja-asutusalueilla ja 49 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Närpiön taajama-aste on 58,2 %.[12] Närpiön taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[13]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Närpiön keskustaajama 4 296
2 Ylimarkku 519
3 Pirttikylä 381
4 Nämpnäs 301
5 Kaskisten keskustaajama* 5

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kaskisten keskustaajama ulottuu pääosin Kaskisten kaupungin alueelle.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset maininnat Närpiöstä ovat vuodelta 1331. Keskiajalla Närpiön suurpitäjään kuuluivat nykyisen Närpiön lisäksi Siipyy, Lapväärtti, Tiukka, Ylimarkku, Pirttikylä, Korsnäs, Petolahti, Bergö, Teuva, Isojoki ja Karijoki sekä nykyisen Kristiinankaupungin ja Kaskisten alueet.

Kunnallishallinto perustettiin Närpiöön vuonna 1867. Vuonna 1973 kuntaan liitettiin Ylimarkku, Pirttikylä ja osia Korsnäsin kunnasta. Kaupunki siitä tuli 1. tammikuuta 1993.

Kuntaliitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Närpiössä ja Kaskisissa äänestettiin 18.11.2019 kuntaliitoksesta. Närpiön valtuusto kannatti liitosta: kyllä-äänet voittivat odotetusti 26-8, mutta Kaskisten valtuusto hylkäsi liitoksen 9 äänellä 8 vastaan.[14]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Närpiön kaupunginjohtaja on Hans-Erik Lindqvist. Valtuustossa on 35 paikkaa, joista 32 on RKP:n hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kasvihuoneviljely on keskittynyt Närpiöön. Kunnassa kasvatetaan 60 prosenttia Suomen tomaateista ja 35 prosenttia kurkuista. Närpiössä on yli 400 kasvihuoneviljelijää, ja kunnan kasvihuoneiden yhteenlaskettu ala on 77 hehtaaria. Kasvihuoneviljely työllistää Närpiössä noin 1 200 henkilöä.[15] Närpiössä toimii myös teollisuusyritys Ab Närpes Trä & Metall – Oy Närpiön Puu ja Metalli, joka on erikoistunut jäteautojen valmistukseen.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Närpiön alueella kulkevat Porin ja Vaasan välinen valtatie 8, Kaskisten ja Seinäjoen välinen kantatie 67 sekä Kaskisiin päättyvä Suupohjan rata.

Etäisyyksiä Närpiöstä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Närpiön kaupungin asukkaista 81,4 prosenttia on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on 5,4 prosenttia ja muunkielisiä yhteensä 13,2 prosenttia.[4] Närpiö oli vuoteen 2015 saakka Manner-Suomen viimeinen yksikielisesti ruotsinkielinen kunta. Närpiöstä tuli kaksikielinen kunta vuoden 2016 alussa.[16][17] Närpiön murretta on muiden ruotsinpuhujien hankala ymmärtää. Suurin osa asukkaista on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) äänestäjiä: esimerkiksi kunnallisvaaleissa 2008 RKP sai 92,0 % äänistä ja 33 valtuustopaikkaa 35:stä. Toisena valtuustopuolueena ovat vuorotelleet Kristillis- ja Sosiaalidemokraatit.

Närpiön asukkaista merkittävä osa, 13 prosenttia, puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Monet heistä ovat tulleet kuntaan työskentelemään kasvihuoneviljelmillä. Syrjäkylien taloja kunnostavat maahanmuuttajien lapsiperheet ovat myös auttaneet pelastamaan kyläkouluja.[18]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Närpiön väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 10 816
1985
  
 10 720
1990
  
 10 490
1995
  
 10 234
2000
  
 9 769
2005
  
 9 463
2010
  
 9 435
2015
  
 9 387
2020
  
 9 479
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Närpiössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Närpiön alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[21]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Närpiön kaupungin nykyisellä alueella.[20]

Närpiön nimestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen tulkitsemiseksi on esitetty useita selityksiä, joista kolme huomattavinta lähtee suomenkielisistä aineksista. Entisestä naapurikunnasta Jurvasta virtaa Närvijoki, joka kulkee Närpiön puolella Närpiönjoki-nimisenä. Jurvassa on myös Närvä-niminen talo, joka sisältää henkilönnimen. Elias Lönnrotin sanakirjassa närvä ja närpä tarkoittavat saitaa tai itaraa. Jurvalaiset ovat käyttäneet Närpiön pitäjästä nimimuotoja Närppiö, Närpöö, Närppöö, Närviö. Näiden perusteella on oletettu vanhaa nimimuotoa Närvipää, jossa pää on "niemi". Lars Huldén on tulkinnut nimen suoraan henkilönnimestä Närppi, Närppinen. Ruotsinkielisessä nimessä s-liite yhdistyy luontevasti suomalaiseen henkilönnimeen. Saulo Kepsu on esittänyt kolmannenlaisen teorian: Närväjoki > Närvijoki ~ Närpijoki. Moni joki-loppuinen nimi on kehittynyt io-loppuiseksi, joten tulokseksi on tullut Närviö ~ Närpiö. Tämä nimi on siirtynyt kylännimeksi, jonka ruotsalaiset uudisasukkaat keskiajalla ovat lainanneet ja mukauttaneet omaan kieleensä.[22]

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1850-luvulla julkaisemaan karttaan Närpiö käännettiin nimelle Nääräpää. Suomettaressa olleen artikkelin mukaan käännöstä pidettiin virheellisenä ja vastustajien mielestä paikkakuntaa kutsuttiin suomen kielellä nimellä Närpiö. Suomettaressa kirjoitettiin:

»Jo pari kolme wuotta on tämä Kirjallisuuden-Seuran toimittama kartta ollut yleisön kädessä, ja on sitä jo muistaakseni sanomalehdissä arwosteltu ja tutkisteltu, jotta siihen waiwaan ei kukaan enää tarwitse ruweta. Ja mitä tuo siitä paranisi, jos todeksi näytettäisiin, että esim. "Tammerkoski" on kosken nimi, mutta "Tampere" kaupungin, että "Raahe" on somempi nimi kuin "Praahe", ettei kukaan sano suomeksi "Laihila" kun "Laihia", eikä kukaan "Nääräpää" kun "Närpiö", että Merenkurkun ja Ahwenanmaan wälinen wesi on "Raumaanmeri", j.m. Kaikki nämä pienet wiat ja wirheet owat wähäpätöiset ylipäänsä, että niitä tuskin huomaamme mielihywältä, kun meillä nyt niin erinomaisen kelwollinen Suomen kartta on suomenkielellä.»
([23][24])

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Närpes Kraft on urheiluseura, jonka miesten jalkapallojoukkue pelaa kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa.

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaupungintalo

  • Kirkkotalleja

  • Öjskogsparken, kotiseutumuseo

  • Tomaattikarnevaalit 1993

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
  2. ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*- 31.1.2020. Tilastokeskus. Viitattu 1.3.2020.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2017, Närpiö Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 10.2.2018.
  8. ↑ Ilmatieteen laitos
  9. ↑ Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn, s. 370. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001. ISBN 951-583-071-0. (ruotsiksi)
  10. ↑ Tervalahti-Tjärlax
  11. ↑ Kolmen kaupungin – Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön vierassatamat
  12. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  13. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  14. ↑ Elina Kaakinen: Suomen pienin kaupunki ei taivu kuntaliitokseen. Yle uutiset 18.11.2019. Viitattu 18.11.2019
  15. ↑ Kasvihuoneet Närpiön kaupunki. Viitattu 1.5.2012.
  16. ↑ Närpiöstä voi sittenkin tulla kaksikielinen 4.5.2015. Yle. Viitattu 4.5.2015.
  17. ↑ Vattulainen, Tuuli: Närpiö muuttuu kaksikieliseksi – Manner-Suomessa ei enää yksin ruotsinkielisiä kuntia Hs.fi. 13.5.2015. Viitattu 3.1.2016.
  18. ↑ Maahanmuuttajat asialla Närpiössä: pelastivat kunnan talouden ja kyläkoulut Yle. 2015. Viitattu 11.2.2018.
  19. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  20. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  21. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  22. ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 297-298. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
  23. ↑ Förslag till allmän reglering af Finlands indelning i Ecclesiastikt, Judicielt och Administrativt afseende.. Yleisk. Ia* 15/- -. kopio digitaaliarkistossa (viitattu 23.5.2012)
  24. ↑ Silmän luonti Kirjallisuuden seuran korko-karttaan (Suometar no 17) Suometar. 25.4.1856. Viitattu 23.5.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Närpiö&oldid=18898261”