Närpiö
|
Närpes |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.narpes.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Suupohjan rannikkoseutu |
| Perustettu | 1867 |
| – kaupungiksi | 1993 |
| Kuntaliitokset | Ylimarkku (1973) Pirttikylä (1973, osa) |
| Pinta-ala ilman merialueita | 985,42 km² 88:nneksi suurin 2016 |
| Kokonaispinta-ala | 2 334,14 km² 35:nneksi suurin 2016 [1] |
| – maa | 977,52 km² |
| – sisävesi | 7,90 km² |
| – meri | 1 348,72 km² |
| Väkiluku | 9 416 108:nneksi suurin 31.7.2016 [2] |
| – väestötiheys | 9,63 as./km² (31.7.2016) |
| Ikäjakauma | 2014 [3] |
| – 0–14-v. | 14,0 % |
| – 15–64-v. | 58,3 % |
| – yli 64-v. | 27,7 % |
| Äidinkieli | 2014 [4] |
| – suomenkielisiä | 5,6 % |
| – ruotsinkielisiä | 83,7 % |
| – muut | 10,7 % |
| Kunnallisvero | 21 % 98:nneksi suurin 2016 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Hans-Erik Lindqvist |
| Kaupunginvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2013-2016[6] • RKP • SDP • KD |
32 2 1 |
Närpiö (ruots. Närpes) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa. Sen naapurikunnat ovat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti ja Teuva. Närpiössä on 9 406 asukasta (31.8.2015).
Sisällysluettelo
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Närpiön kaupungin asukkaista 83,7 prosenttia on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on 5,6 prosenttia ja muunkielisiä yhteensä 10,7 prosenttia.[4] Närpiö oli vuoteen 2015 saakka Manner-Suomen viimeinen yksikielisesti ruotsinkielinen kunta. Närpiöstä tuli kaksikielinen kunta vuoden 2016 alussa.[7][8] Närpiön murre tunnetaan hankalana ymmärtää muille ruotsin puhujille. Suurin osa asukkaista on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen äänestäjiä: esimerkiksi kunnallisvaaleissa 2008 RKP sai 92,0 % äänistä ja 33 valtuustopaikkaa 35:stä. Kunnallisvaaleissa 2012 sosiaalidemokraatit saivat edustuksen Närpiön valtuustoon.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiset maininnat Närpiöstä ovat vuodelta 1331. Keskiajalla Närpiön suurpitäjään kuuluivat nykyisen Närpiön lisäksi Siipyy, Lapväärtti, Tiukka, Ylimarkku, Pirttikylä, Korsnäs, Petolahti, Bergö, Teuva, Isojoki ja Karijoki, sekä nykyisen Kristiinankaupungin ja Kaskisten alueet.
Kunnallishallinto perustettiin Närpiöön vuonna 1867. Vuonna 1973 Ylimarkku, Pirttikylä ja osia Korsnäsin kunnasta liitettiin Närpiöön. Närpiöstä tuli kaupunki 1. tammikuuta 1993.
Närpiön nimestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimen tulkitsemiseksi on esitetty useita selityksiä, joista kolme huomattavinta lähtee suomenkielisistä aineksista. Entisestä naapurikunnasta Jurvasta virtaa Närvijoki, joka kulkee Närpiön puolella Närpiönjoki-nimisenä. Jurvassa on myös Närvä-niminen talo, joka sisältää henkilönnimen. Elias Lönnrotin sanakirjassa närvä ja närpä tarkoittavat saitaa tai itaraa. Jurvalaiset ovat käyttäneet Närpiön pitäjästä nimimuotoja Närppiö, Närpöö, Närppöö, Närviö. Näiden perusteella on oletettu vanhaa nimimuotoa Närvipää, jossa pää on "niemi". Lars Huldén on tulkinnut nimen suoraan henkilönnimestä Närppi, Närppinen. Ruotsinkielisessä nimessä s-liite yhdistyy luontevasti suomalaiseen henkilönnimeen. Saulo Kepsu on esittänyt kolmannenlaisen teorian: Närväjoki > Närvijoki ~ Närpijoki. Moni joki-loppuinen nimi on kehittynyt io-loppuiseksi, joten tulokseksi on tullut Närviö ~ Närpiö. Tämä nimi on siirtynyt kylännimeksi, jonka ruotsalaiset uudisasukkaat keskiajalla ovat lainanneet ja mukauttaneet omaan kieleensä.[10]
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1850-luvulla julkaisemaan karttaan Närpiö käännettiin nimelle Nääräpää. Suomettaressa olleen artikkelin mukaan käännöstä pidettiin virheellisenä ja vastustajien mielestä paikkakuntaa kutsuttiin suomenkielellä nimellä Närpiö. Suomettaressa kirjoitettiin:
»Jo pari kolme wuotta on tämä Kirjallisuuden-Seuran toimittama kartta ollut yleisön kädessä, ja on sitä jo muistaakseni sanomalehdissä arwosteltu ja tutkisteltu, jotta siihen waiwaan ei kukaan enää tarwitse ruweta. Ja mitä tuo siitä paranisi, jos todeksi näytettäisiin, että esim. "Tammerkoski" on kosken nimi, mutta "Tampere" kaupungin, että "Raahe" on somempi nimi kuin "Praahe", ettei kukaan sano suomeksi "Laihila" kun "Laihia", eikä kukaan "Nääräpää" kun "Närpiö", että Merenkurkun ja Ahwenanmaan wälinen wesi on "Raumaanmeri", j.m. Kaikki nämä pienet wiat ja wirheet owat wähäpätöiset ylipäänsä, että niitä tuskin huomaamme mielihywältä, kun meillä nyt niin erinomaisen kelwollinen Suomen kartta on suomenkielellä.»
([11][12])
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen kasvihuoneviljely on keskittynyt Närpiöön. Kunnassa kasvatetaan 60 prosenttia Suomen tomaateista ja 35 prosenttia kurkuista. Närpiössä on yli 400 kasvihuoneviljelijää ja kunnan kasvihuoneiden yhteenlaskettu ala on 77 hehtaaria. Kasvihuoneviljely työllistää Närpiössä noin 1 200 henkilöä.[13]
Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Närpes Kraft on urheiluseura, jonka miesten jalkapallojoukkue pelaa kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa.
Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alamarkku (Yttermark)[14], Bäckby, Böle, Finby, Gottböle, Kalax, Kaldnäs, Karila (Karlå), Klaresund, Knåpnäs, Kåtnäs, Norrnäs, Nämpnäs (alun perin Niemenpää)[15], Näsby, Pielahti (Pjelax), Pirttikylä (Pörtom), Rangsby, Ståbacka, Tervalahti (Tjärlax)[16][17], Träskböle, Ylimarkku (Övermark)
Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Kaupungintalo
-
Kirkkotalleja
-
Öjskogsparken, kotiseutumuseo
-
Tomaattikarnevaalit 1993
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
- ↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, heinäkuu 2016 31.7.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.9.2016.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
- ↑ Yle: Kunnallisvaalit 2012tulospalvelu Yleisradio.
- ↑ Närpiöstä voi sittenkin tulla kaksikielinen 4.5.2015. Yle. Viitattu 4.5.2015.
- ↑ Vattulainen, Tuuli: Närpiö muuttuu kaksikieliseksi – Manner-Suomessa ei enää yksin ruotsinkielisiä kuntia Hs.fi. 13.5.2015. Viitattu 3.1.2016.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 297-298. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0. suomi
- ↑ Förslag till allmän reglering af Finlands indelning i Ecclesiastikt, Judicielt och Administrativt afseende.. Yleisk. Ia* 15/- -. kopio digitaaliarkistossa (viitattu 23.5.2012)
- ↑ Silmän luonti Kirjallisuuden seuran korko-karttaan, (Suometar no 17) Suometar. 25.4.1856. Viitattu 23.5.2012.
- ↑ Kasvihuoneet Närpiön kaupunki. Viitattu 1.5.2012.
- ↑ Ilmatieteen laitos
- ↑ Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn, s. 370. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001. ISBN 951-583-071-0. ruotsi
- ↑ Tervalahti-Tjärlax
- ↑ Kolmen kaupungin – Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön vierassatamat
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Närpiö Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Isokyrö · Kaskinen · Korsnäs · Kristiinankaupunki · Kruunupyy · Laihia · Luoto · Maalahti · Mustasaari · Närpiö · Pedersöre · Pietarsaari · Uusikaarlepyy · Vaasa · Vöyri |
| Entiset kunnat Alaveteli · Bergö · Björköby · Jepua · Koivulahti · Lapväärtti · Maksamaa · Munsala · Oravainen · Petolahti · Pirttikylä · Purmo · Raippaluoto · Siipyy · Sulva · Teerijärvi · Tiukka · Uudenkaarlepyyn mlk · Vähäkyrö · Vöyri-Maksamaa · Ylimarkku · Ähtävä |
