Närpiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Närpiö
Närpes
Närpiö.vaakuna.svg Närpiö sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Närpiön kirkko.
Närpiön kirkko.
Sijainti 62°28′25″N, 021°20′15″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan rannikkoseutu
Kuntanumero 545
Hallinnollinen keskus Närpiön keskustaajama
Perustettu 1867
– kaupungiksi 1993
Kuntaliitokset Ylimarkku (1973)
Pirttikylä (1973)
Pinta-ala ilman merialueita 985,48 km²
89:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 2 334,14 km²
36:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 977,82 km²
– sisävesi 7,66 km²
– meri 1 348,66 km²
Väkiluku 9 585
102:nneksi suurin 31.12.2022 [2]
– väestötiheys 9,80 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,8 %
– 15–64-v. 55,5 %
– yli 64-v. 28,7 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 5,3 %
– ruotsinkielisiä 77,5 %
– muut 17,2 %
Kunnallisvero 21,00 %
160:nneksi suurin 2022 [5]
Kaupunginjohtaja Mikaela Björklund
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2021–2025[6]
 • RKP
 • SDP
33
2
www.narpes.fi

Närpiö (ruots. Närpes) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa. Sen naapurikunnat ovat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti ja Teuva. Närpiössä on 9 573 asukasta (30.4.2022). Asukkaista yli 78 prosenttia on ruotsinkielisiä.

Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen tulkitsemiseksi on esitetty useita selityksiä, joista kolme huomattavinta lähtee suomenkielisistä aineksista. Entisestä naapurikunnasta Jurvasta virtaa Närvijoki, joka kulkee Närpiön puolella Närpiönjoki-nimisenä. Jurvassa on myös Närvä-niminen talo, joka sisältää henkilönnimen. Elias Lönnrotin sanakirjassa närvä ja närpä tarkoittavat saitaa tai itaraa. Jurvalaiset ovat käyttäneet Närpiön pitäjästä nimimuotoja Närppiö, Närpöö, Närppöö, Närviö. Näiden perusteella on oletettu vanhaa nimimuotoa Närvipää, jossa pää on ”niemi”. Lars Huldén on tulkinnut nimen suoraan henkilönnimestä Närppi, Närppinen. Ruotsinkielisessä nimessä s-liite yhdistyy luontevasti suomalaiseen henkilönnimeen. Saulo Kepsu on esittänyt kolmannenlaisen teorian: Närväjoki > Närvijoki ~ Närpijoki. Moni joki-loppuinen nimi on kehittynyt io-loppuiseksi, joten tulokseksi on tullut Närviö ~ Närpiö. Tämä nimi on siirtynyt kylännimeksi, jonka ruotsalaiset uudisasukkaat keskiajalla ovat lainanneet ja mukauttaneet omaan kieleensä.[7]

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1850-luvulla julkaisemaan karttaan Närpiö käännettiin nimelle Nääräpää. Suomettaressa olleen artikkelin mukaan käännöstä pidettiin virheellisenä ja vastustajien mielestä paikkakuntaa kutsuttiin suomen kielellä nimellä Närpiö. Suomettaressa kirjoitettiin:

»Jo pari kolme wuotta on tämä Kirjallisuuden-Seuran toimittama kartta ollut yleisön kädessä, ja on sitä jo muistaakseni sanomalehdissä arwosteltu ja tutkisteltu, jotta siihen waiwaan ei kukaan enää tarwitse ruweta. Ja mitä tuo siitä paranisi, jos todeksi näytettäisiin, että esim. "Tammerkoski" on kosken nimi, mutta "Tampere" kaupungin, että "Raahe" on somempi nimi kuin "Praahe", ettei kukaan sano suomeksi "Laihila" kun "Laihia", eikä kukaan "Nääräpää" kun "Närpiö", että Merenkurkun ja Ahwenanmaan wälinen wesi on "Raumaanmeri", j.m. Kaikki nämä pienet wiat ja wirheet owat wähäpätöiset ylipäänsä, että niitä tuskin huomaamme mielihywältä, kun meillä nyt niin erinomaisen kelwollinen Suomen kartta on suomenkielellä.»
([8][9])

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset maininnat Närpiön suurpitäjästä ovat vuodelta 1331. Siihen kuului laajoja alueita, jotka rajautuivat Isojokeen etelässä, lännessä Bergöön ja pohjoisessa Petolahteen. Närpiön suurpitäjään kuuluneita kuntia olivat Bergö, Isojoki, Karijoki, Kaskinen, Korsnäs, Lapväärtti, Myrkky, Petolahti, Pirttikylä, Siipyy, Teuva, Tiukka ja Ylimarkku.[10][11]

1700-luvun alussa Närpiön alueen kyliä tuhoutui myrskyjen ja ryöstöjen seurauksena. Monet asukkaat pakenivatkin tuolloin Pohjanlahden yli Ruotsiin. 1800-luvun loppupuolella Närpiö jaettiin pienempiin kyliin. Närpiön kunta perustettiin vuonna 1867. Vuonna 1973 Ylimarkun ja Pirttikylän kunnat liitettiin Närpiöön. Nykyisen laajuutensa kunta sai vuonna 1975, kun Pirttikylän pohjoisosa siirtyi osaksi Maalahtea.[12]

Närpiössä sijaitsi 1800-luvulla Bergan lasitehdas, joka oli aikansa suurteollisuutta ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.[13]

Närpiöstä tuli kaupunki 1. tammikuuta 1993.

Närpiössä ja Kaskisissa äänestettiin 18.11.2019 kuntaliitoksesta. Närpiön valtuusto kannatti liitosta: kyllä-äänet voittivat odotetusti 26–8, mutta Kaskisten valtuusto hylkäsi liitoksen 9 äänellä 8 vastaan.[14]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Närpiön historia näkyy maaseudulla. Kaivauksissa on löytynyt useita muinaisia paikkoja. Pirttilahdella ja Ylimarkussa sijaitsevat puukirkot.

Närpiön kalkittu kivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Kivikirkon ympärillä on yli sata kirkkotallia, joihin matkaajat pystyivät jättämään hevosensa. Kirkon tallit muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden Suomessa.[15]

Öjskogsparkenin museoalueella sijaitsee 1800-luvulta peräisin oleva maalaistalo, jossa sijaitsee apteekkimuseo ja maatalousmuseo. Närpiöstä kohti Kaskisia sijaitsee Petter Johan Bladhin vuonna 1780 rakentama Benvikin maatila.[13]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natura-kohteita, jotka ovat osittain tai kokonaan Närpiön kunnan alueella ovat Närpiön saaristo, Kristiinankaupungin saaristo, Bredmossmyran jossa esiintyy liito-orava ja pohjantikka, Orrmossliden, arvokas lintujärvi Hinjärvi, Sanemossen joka on myös erinomainen lakkasuo, Risnäsmossen ja Kackurmossen.[16]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yttermark[17], Bäckby, Böle, Finby, Gottböle, Kalax, Kaldnäs, Karila (Karlå), Klaresund, Knåpnäs, Kåtnäs, Norrnäs, Nämpnäs (alun perin Niemenpää)[18], Näsby, Pielahti (Pjelax), Pirttikylä (Pörtom), Rangsby, Ståbacka, Tervalahti (Tjärlax)[19][20], Träskböle, Ylimarkku (Övermark)

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Närpiössä oli 9 507 asukasta, joista 5 502 asui taajamissa, 3 956 haja-asutusalueilla ja 49:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Närpiön taajama-aste on 58,2 %.[21] Närpiön taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[22]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Närpiön keskustaajama 4 296
2 Ylimarkku 519
3 Pirttikylä 381
4 Nämpnäs 301
5 Kaskisten keskustaajama* 5

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kaskisten keskustaajama ulottuu pääosin Kaskisten kaupungin alueelle.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kasvihuoneviljely on keskittynyt Närpiöön. Kunnassa kasvatetaan 60 prosenttia Suomen tomaateista ja 35 prosenttia kurkuista. Närpiössä on yli 400 kasvihuoneviljelijää, ja kunnan kasvihuoneiden yhteenlaskettu ala on 77 hehtaaria. Kasvihuoneviljely työllistää Närpiössä noin 1 200 henkilöä.[23]

Närpiön suurimpia työnantajia ovat jäteautojen valmistukseen erikoistunut Närpiön Puu ja Metalli, perävaunuihin erikoistunut Närkö, kurkkuviljelijä Jan-Erik Sigg sekä huonekalutehdas Hilding Anders Finland.[24] Närpiön suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluu myös vuonna 2021 puutarhat Träskböle Trädgård ja Johan Prinsén.[25]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Närpiön kaupungin asukkaista 77,5 prosenttia on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on 5,3 prosenttia ja muunkielisiä yhteensä 17,2 prosenttia.[4] Närpiö oli vuoteen 2015 saakka Manner-Suomen viimeinen yksikielisesti ruotsinkielinen kunta. Närpiöstä tuli kaksikielinen kunta vuoden 2016 alussa.[26][27] Närpiön murretta on muiden ruotsinpuhujien hankala ymmärtää. Suurin osa asukkaista on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) äänestäjiä: esimerkiksi kunnallisvaaleissa 2008 RKP sai 92,0 % äänistä ja 33 valtuustopaikkaa 35:stä. Toisena valtuustopuolueena ovat vuorotelleet Kristillis- ja Sosiaalidemokraatit.

Närpiön asukkaista merkittävä osa puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia[28]. Vietnaminkielisiä asukkaista on 6,96 % – enemmän kuin suomenkielisiä[29]. Bosniankielisiä on 4,24 %[29]. Heistä monet ovat tulleet kuntaan työskentelemään kasvihuoneviljelmillä[28]. Syrjäkylien taloja kunnostavat maahanmuuttajien lapsiperheet ovat myös auttaneet pelastamaan kyläkouluja.[28]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Närpiön väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 10 816
1985
  
 10 720
1990
  
 10 490
1995
  
 10 234
2000
  
 9 769
2005
  
 9 463
2010
  
 9 435
2015
  
 9 387
2020
  
 9 479
Lähde: Tilastokeskus.[30]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Närpiössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[31]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Närpiössä toimii Närpes Filadelfiaförsamling.[32]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Närpiön alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[33]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Närpiön kaupungin nykyisellä alueella.[31]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Närpes Kraft on urheiluseura, jonka miesten jalkapallojoukkue pelaa kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Närpiön alueella kulkevat Porin ja Vaasan välinen valtatie 8, Kaskisten ja Seinäjoen välinen kantatie 67 sekä Kaskisiin päättyvä Suupohjan rata.

Etäisyyksiä Närpiöstä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Närpiön kaupunginjohtaja on Mikaela Björklund. Valtuustossa on 35 paikkaa, joista 33 on RKP:n hallussa kaudella 2021–2025.[6]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[34]

Vuosi RKP SDP KD VIHR Johto
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2017 4 620 88,1 481 9,1 102 2,0 41 0,8 79,0
2021 4 317 90,0 352 7,3 84 1,8 42 0,9 82,7

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaupungintalo

    Kaupungintalo

  • Kirkkotalleja

    Kirkkotalleja

  • Öjskogsparken, kotiseutumuseo

    Öjskogsparken, kotiseutumuseo

  • Tomaattikarnevaalit 1993

    Tomaattikarnevaalit 1993

Tunnettuja närpiöläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Närpiö Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
  7. ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 297–298. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
  8. ↑ Förslag till allmän reglering af Finlands indelning i Ecclesiastikt, Judicielt och Administrativt afseende.. Yleisk. Ia* 15/- -. kopio digitaaliarkistossa (viitattu 23.5.2012)
  9. ↑ Silmän luonti Kirjallisuuden seuran korko-karttaan (Suometar no 17) Suometar. 25.4.1856. Viitattu 23.5.2012.
  10. ↑ Närpiön historiaa ja tietoa Närpiöstä Närpiön kaupunki. Viitattu 16.1.2022.
  11. ↑ Karijoen kirkkoympäristö (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY) Museovirasto. 2009. Viitattu 16.1.2022.
  12. ↑ Stolpe 1999, s. 89
  13. ↑ a b Stolpe 1999, s. 92
  14. ↑ Elina Kaakinen: Suomen pienin kaupunki ei taivu kuntaliitokseen. Yle uutiset 18.11.2019. Viitattu 18.11.2019
  15. ↑ Stolpe 1999, s. 90
  16. ↑ Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 10.2.2018.
  17. ↑ Ilmatieteen laitos
  18. ↑ Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn, s. 370. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001. ISBN 951-583-071-0. (ruotsiksi)
  19. ↑ Tervalahti-Tjärlax[vanhentunut linkki]
  20. ↑ Kolmen kaupungin – Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön vierassatamat
  21. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  22. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  23. ↑ Kasvihuoneet Närpiön kaupunki. Arkistoitu 27.3.2013. Viitattu 1.5.2012.
  24. ↑ Kuvaus kunnasta Närpiö Finder. 11.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
  25. ↑ Yritykset Ilkka-Pohjalainen. Arkistoitu 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
  26. ↑ Närpiöstä voi sittenkin tulla kaksikielinen 4.5.2015. Yle. Viitattu 4.5.2015.
  27. ↑ Vattulainen, Tuuli: Närpiö muuttuu kaksikieliseksi – Manner-Suomessa ei enää yksin ruotsinkielisiä kuntia Hs.fi. 13.5.2015. Viitattu 3.1.2016.
  28. ↑ a b c Maahanmuuttajat asialla Närpiössä: pelastivat kunnan talouden ja kyläkoulut Yle. 2015. Viitattu 11.2.2018.
  29. ↑ a b Väestö 31.12. muuttujina Alue, Kieli, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Viitattu 14.3.2022. [vanhentunut linkki]
  30. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
  31. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  32. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  33. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  34. ↑ Yle.fi - Kuntavaalit 2021 - Närpiö

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Närpiö.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Närpiö&oldid=21303649”