Närpiö

Närpiö Närpes
vaakuna	sijainti
Närpiön kirkko.
Sijainti	62°28′25″N, 021°20′15″E
Maakunta	Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Suupohjan rannikkoseutu
Kuntanumero	545
Hallinnollinen keskus	Närpiön keskustaajama
Perustettu	1867
– kaupungiksi	1993
Kuntaliitokset	Ylimarkku (1973) Pirttikylä (1973)
Pinta-ala ilman merialueita	987,77 km² 89:nneksi suurin 2025
Kokonaispinta-ala	2 334,09 km² 36:nneksi suurin 2025
– maa	977,77 km²
– sisävesi	10,00 km²
– meri	1 346,32 km²
Väkiluku	9 559 101:nneksi suurin 30.6.2025
– väestötiheys	9,78 as./km² (30.6.2025)
Ikäjakauma	2023
– 0–14-v.	16,0 %
– 15–64-v.	56,1 %
– yli 64-v.	27,9 %
Äidinkieli	2024
– suomenkielisiä	4,9 %
– ruotsinkielisiä	73,3 %
– muut	21,8 %
Kunnallisvero	8,4 % 216:nneksi suurin 2025
Kaupunginjohtaja	Mikaela Björklund
Kaupunginvaltuusto	35 paikkaa
2025–2029  • RKP  • SDP  • Kok.  • KD	31 2 1 1
www.narpes.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Närpiö (ruots. Närpes) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa. Sen naapurikunnat ovat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti ja Teuva. Närpiössä on 9 559 asukasta. Asukkaista 73,3 prosenttia on ruotsinkielisiä. Vieraskielisiä on 21,8 prosenttia ja suomenkielisiä 4,9 prosenttia väestöstä.

Nimen alkuperä

Nimen tulkitsemiseksi on esitetty useita selityksiä, joista kolme huomattavinta lähtee suomenkielisistä aineksista. Entisestä naapurikunnasta Jurvasta virtaa Närvijoki, joka kulkee Närpiön puolella Närpiönjoki-nimisenä. Jurvassa on myös Närvä-niminen talo, joka sisältää henkilönnimen. Elias Lönnrotin sanakirjassa närvä ja närpä tarkoittavat saitaa tai itaraa. Jurvalaiset ovat käyttäneet Närpiön pitäjästä nimimuotoja Närppiö, Närpöö, Närppöö, Närviö. Näiden perusteella on oletettu vanhaa nimimuotoa Närvipää, jossa pää on ”niemi”. Lars Huldén on tulkinnut nimen suoraan henkilönnimestä Närppi, Närppinen. Ruotsinkielisessä nimessä s-liite yhdistyy luontevasti suomalaiseen henkilönnimeen. Saulo Kepsu on esittänyt kolmannenlaisen teorian: Närväjoki > Närvijoki ~ Närpijoki. Moni joki-loppuinen nimi on kehittynyt io-loppuiseksi, joten tulokseksi on tullut Närviö ~ Närpiö. Tämä nimi on siirtynyt kylännimeksi, jonka ruotsalaiset uudisasukkaat keskiajalla ovat lainanneet ja mukauttaneet omaan kieleensä.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1850-luvulla julkaisemaan karttaan Närpiö käännettiin nimelle Nääräpää. Suomettaressa olleen artikkelin mukaan käännöstä pidettiin virheellisenä ja vastustajien mielestä paikkakuntaa kutsuttiin suomen kielellä nimellä Närpiö. Suomettaressa kirjoitettiin:

»Jo pari kolme wuotta on tämä Kirjallisuuden-Seuran toimittama kartta ollut yleisön kädessä, ja on sitä jo muistaakseni sanomalehdissä arwosteltu ja tutkisteltu, jotta siihen waiwaan ei kukaan enää tarwitse ruweta. Ja mitä tuo siitä paranisi, jos todeksi näytettäisiin, että esim. "Tammerkoski" on kosken nimi, mutta "Tampere" kaupungin, että "Raahe" on somempi nimi kuin "Praahe", ettei kukaan sano suomeksi "Laihila" kun "Laihia", eikä kukaan "Nääräpää" kun "Närpiö", että Merenkurkun ja Ahwenanmaan wälinen wesi on "Raumaanmeri", j.m. Kaikki nämä pienet wiat ja wirheet owat wähäpätöiset ylipäänsä, että niitä tuskin huomaamme mielihywältä, kun meillä nyt niin erinomaisen kelwollinen Suomen kartta on suomenkielellä.»
()

Historia

Ensimmäiset maininnat Närpiön suurpitäjästä ovat vuodelta 1331. Siihen kuului laajoja alueita, jotka rajautuivat Isojokeen etelässä, lännessä Bergöön ja pohjoisessa Petolahteen. Närpiön suurpitäjään kuuluneita kuntia olivat Bergö, Isojoki, Karijoki, Kaskinen, Korsnäs, Lapväärtti, Petolahti, Pirttikylä, Siipyy, Teuva, Tiukka ja Ylimarkku.

1700-luvun alussa Närpiön alueen kyliä tuhoutui myrskyjen ja ryöstöjen seurauksena. Monet asukkaat pakenivatkin tuolloin Pohjanlahden yli Ruotsiin. 1800-luvun loppupuolella Närpiö jaettiin pienempiin kyliin. Närpiön kunta perustettiin vuonna 1867. Vuonna 1973 Ylimarkun ja Pirttikylän kunnat liitettiin Närpiöön. Nykyisen laajuutensa kunta sai vuonna 1975, kun Pirttikylän pohjoisosa siirtyi osaksi Maalahtea.

Närpiössä sijaitsi 1800-luvulla Bergan lasitehdas, joka oli aikansa suurteollisuutta ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

Närpiöstä tuli kaupunki 1. tammikuuta 1993.

Närpiössä ja Kaskisissa äänestettiin 18.11.2019 kuntaliitoksesta. Närpiön valtuusto kannatti liitosta: kyllä-äänet voittivat odotetusti 26–8, mutta Kaskisten valtuusto hylkäsi liitoksen 9 äänellä 8 vastaan.

Maantiede

Arkkitehtuuri

Närpiön historia näkyy maaseudulla. Kaivauksissa on löytynyt useita muinaisia paikkoja. Pirttilahdella ja Ylimarkussa sijaitsevat puukirkot.

Närpiön kalkittu kivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Kivikirkon ympärillä on yli sata kirkkotallia, joihin matkaajat pystyivät jättämään hevosensa. Kirkon tallit muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden Suomessa.

Öjskogsparkenin museoalueella sijaitsee 1800-luvulta peräisin oleva maalaistalo, jossa sijaitsee apteekkimuseo ja maatalousmuseo. Närpiöstä kohti Kaskisia sijaitsee Petter Johan Bladhin vuonna 1780 rakentama Benvikin maatila.

Luonto

Natura-kohteita, jotka ovat osittain tai kokonaan Närpiön kunnan alueella ovat Närpiön saaristo, Kristiinankaupungin saaristo, Bredmossmyran jossa esiintyy liito-orava ja pohjantikka, Orrmossliden, arvokas lintujärvi Hinjärvi, Sanemossen joka on myös erinomainen lakkasuo, Risnäsmossen ja Kackurmossen.

Kylät

Alamarkku (Yttermark), Bäckby, Böle, Finby, Gottböle, Kalax, Kaldnäs, Karila (Karlå), Klaresund, Knåpnäs, Kåtnäs, Norrnäs, Nämpnäs (alun perin Niemenpää), Näsby, Pielahti (Pjelax), Pirttikylä (Pörtom), Rangsby, Ståbacka, Tervalahti (Tjärlax), Träskböle, Töjby, Ylimarkku (Övermark)

Taajamat

Vuoden 2022 lopussa Närpiössä oli 9 584 asukasta, joista 5 662 asui taajamissa, 3 842 haja-asutusalueilla ja 80:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Närpiön taajama-aste on 59,6 %. Närpiön taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2022)
1	Närpiön keskustaajama	4 495
2	Ylimarkku	500
3	Pirttikylä	382
4	Nämpnäs	279
5	Kaskisten keskustaajama*	6

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kaskisten keskustaajama ulottuu pääosin Kaskisten kaupungin alueelle.

Talous

Närpiön työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)

  Alkutuotanto (23 %)

  Jalostus (24,2 %)

  Palvelusektori (51,9 %)

  Muut sektorit (0,9 %)

Talousalueena Närpiö kuuluu Suupohjan rannikkoseutuun, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 44 514 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 19. suurin.

Närpiössä oli vuonna 2022 yhteensä 4 513 työpaikkaa ja kaupungissa asui 4 209 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 84,9 prosenttia. Närpiön työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 51,9 prosenttia, jalostuksen 24,2 prosenttia ja alkutuotannon 23,0 prosenttia.

Närpiön työpaikkaomavaraisuus on 107,2 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 81,9 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,4 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Kaskisissa on 127,7 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Yritykset

Suomen kasvihuoneviljely on keskittynyt Närpiöön. Kunnassa kasvatetaan 60 prosenttia Suomen tomaateista ja 35 prosenttia kurkuista. Närpiössä on yli 400 kasvihuoneviljelijää, ja kunnan kasvihuoneiden yhteenlaskettu ala on 77 hehtaaria. Kasvihuoneviljely työllistää Närpiössä noin 1 200 henkilöä.

Närpiön suurimpia työnantajia ovat jäteautojen valmistukseen erikoistunut Närpiön Puu ja Metalli, perävaunuihin erikoistunut Närko, kurkkuviljelijä Jan-Erik Sigg sekä huonekalutehdas Hilding Anders Finland. Närpiön suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluu myös vuonna 2021 puutarhat Träskböle Trädgård ja Johan Prinsén.

Väestö

Tausta-aineisto

Lähteet:

Närpiön asukasluku on yhteensä 19 787 asukasta. Nykyisen Närpiön alueen asukasluku oli korkeimmillaan 1970-luvun alussa, jolloin siellä asui yli 11 300 asukasta. Närpiön asukasluku laski tasaisesti 1970-luvun puolivälistä aina 2010-luvun puoliväliin saakka. Närpiön asukasluku kääntyi maltilliseen nousuun vuonna 2014. Närpiössä toteutettiin vuonna 1973 kuntaliitos, jolloin Ylimarkku, suuri osa Pirttikylästä sekä osa Korsnäsin kunnasta muodostivat uuden Närpiön kunnan. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Närpiön väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Närpiön asukasluku jatkaa maltillista kasvua. Väestöennusteen mukaan Närpiön väkiluku olisi vuonna 2030 noin 9 975 asukasta, vuonna 2035 noin 10 130 asukasta, vuonna 2040 noin 10 256 asukasta ja vuonna 2045 noin 10 395 asukasta.

Asuminen

Asuntokuntien jakauma Närpiössä (2024)

  1 henkilö (33,7 %)

  2 henkilöä (36,4 %)

  3 henkilöä tai yli (12,4 %)

  4 henkilöä tai yli (17,1 %)

  7 henkilöä tai yli (0,4 %)

Närpiön suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kaupungin asuntokunnista (75,8 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on kerrostalo, jossa asuu noin 14,1 prosenttia asuntokunnista. Rivitaloissa asuu noin 10,1 prosenttia asuntokunnista.

Yksinasuvien osuus Närpiön asuntokunnista on 33,7 prosenttia eli noin 1 400 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 36,4 prosenttia eli noin 1 500 asuntokuntaa. Yli kolmen asukkaan asuntokuntia on 12,4 prosenttia eli noin 500, yli neljän asukkaan asuntokuntia 17,1 prosenttia eli noin 700 ja yli seitsemän asukkaan asuntokuntia 0,4 prosenttia eli noin 20.

Kieli ja etnisyys

Närpiö on kaksikielinen kunta. Vuoden 2024 lopussa Närpiön väestöstä enemmistönä 73,3 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 4,9 prosenttia puhuu suomea. Vieraskielisten osuus väestöstä on 21,8 prosenttia. Mustasaaressa asuvia ulkomaiden kansalaisia oli vuoden 2024 lopussa 17,6 prosenttia. Närpiö oli vuoteen 2015 saakka Manner-Suomen viimeinen yksikielisesti ruotsinkielinen kunta. Kaksikielinen siitä tuli vuoden 2016 alussa. Närpiön murretta on muiden ruotsinpuhujien hankala ymmärtää.

Vuoden 2024 lopussa Närpiössä asui 1 677 ulkomaan kansalaisista ja yhteensä 2 197 ulkomaalaistaustaista. Suurin osa ulkomaiden kansalaisista on aasialaisia (1 011), joista suurimmat väestöryhmät ovat vietnamilaiset (869) ja thait (106). Eurooppalaistaustaista väestöä edustavat erityisesti bosnialaiset (196), ukrainalaiset (161) ja ruotsalaiset (51).

Monet maahanmuuttajat ovat tulleet kuntaan työskentelemään kasvihuoneviljelmillä. Syrjäkylien taloja kunnostavat maahanmuuttajien lapsiperheet ovat myös auttaneet pelastamaan kyläkouluja.

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Närpiössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Närpiön seurakunta
  • Pirttikylän kappeliseurakunta
  • Ylimarkun kappeliseurakunta

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Närpiössä toimii Närpiön Filadelfiaseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Närpiön alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Närpiön kaupungin nykyisellä alueella.

• Pörtoms församling (liitetty Närpes församlingiin 2014)
• Övermarks församling (liitetty Närpes församlingiin 2014)

Kulttuuri

Urheilu

Närpes Kraft on urheiluseura, jonka miesten jalkapallojoukkue pelaa kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa.

Liikenne

Närpiön alueella kulkevat Porin ja Vaasan välinen valtatie 8, Kaskisten ja Seinäjoen välinen kantatie 67 sekä Kaskisiin päättyvä Suupohjan rata.

Närpiön rautatieasema sijaitsee Suupohjan radan varrella Finbyn kylässä. Lähin henkilöliikenteen rautatieasema on kuitenkin Vaasassa.

Etäisyyksiä Närpiöstä

• Kaskinen 15 km
• Kristiinankaupunki 25 km
• Pori 115 km
• Seinäjoki 105 km
• Vaasa 80 km

Hallinto ja politiikka

Närpiön kaupunginjohtaja on Mikaela Björklund.

Närpiön kaupunginvaltuustossa on 35 paikkaa, joista 31 on RKP:n hallussa kaudella 2025–2029. Närpiön kunnanhallituksessa toimii 11 jäsentä, joista kaudella 2021–2023 kaikki edustaa RKP:tä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on Hans-Erik Lindqvist.

Suurin osa asukkaista on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) äänestäjiä: esimerkiksi kunnallisvaaleissa 2008 RKP sai 92,0 % äänistä ja 33 valtuustopaikkaa 35:stä. Toisena valtuustopuolueena ovat vuorotelleet Kristillis- ja Sosiaalidemokraatit.

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.

Vuosi	RKP		SDP		KOK		KD		KESK		VIHR		Johto
	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%
2017	4 620	88,1	481	9,1	0	0	102	2,0	0	0	41	0,8	79,0
2021	4 317	90,0	352	7,3	0	0	84	1,8	0	0	42	0,9	82,7
2025	3 672	84,4	305	7,0	171	3,9	98	2,3	107	2,5	0	0	77,4

Ystävyyskunnat

• Akranes, Islanti
• Bamble, Norja
• Tønder, Tanska
• Västervikin kunta, Ruotsi

Kuvia

• 
  Kaupungintalo
• 
  Kirkkotalleja
• 
  Öjskogsparken, kotiseutumuseo
• 
  Tomaattikarnevaalit 1993

Tunnettuja närpiöläisiä

• Georg Backlund (1905–2002), kansanedustaja (SKDL), toimittaja
• Karl Johan Bonde (1811–1867), maanviljelijä ja valtiopäivämies
• Albert Brommels (1891–1962), maanviljelijä ja kansanedustaja
• Karl Eneberg (1841–1876), orientalisti ja assyriologi
• Oskar Jeppson (1878–1931), maanviljelijä ja kansanedustaja
• Frank Mangs (1897–1994), saarnaaja ja vapaakirkollinen evankelista
• Josef Mangs (1883–1955), maanviljelijä ja kansanedustaja
• Oskar Nix (1872–1932), kansanedustaja
• Ivar Nordlund (1855–1937), pappi ja kansanedustaja
• Bengt Stenwall (1929–1993), kunnanjohtaja
• Edvin Stenwall (1899–1976), kirkkoherra ja kansanedustaja
• August Tåg (1871–1959), maanviljelijä, kunnallisneuvos ja kansanedustaja
• K. J. Wenman (1895–1964), maanviljelijä ja kansanedustaja
• Ulla-Maj Wideroos (s. 1951), kansanedustaja

Katso myös

• Luettelo Närpiön julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kaupungin kotisivu
• Tilastokeskus – Närpiön avainluvut