Närpiö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Närpiö
Närpes
Närpiö.vaakuna.svg Närpiö.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.narpes.fi
Sijainti 62°28′25″N, 021°20′15″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan rannikkoseutu
Hallinnollinen keskus Närpiön keskustaajama
Perustettu 1867
– kaupungiksi 1993
Kuntaliitokset Ylimarkku (1973)
Pirttikylä (1973, osa)
Pinta-ala ilman merialueita 985,46 km²
88:nneksi suurin 2017 
Kokonaispinta-ala 2 334,14 km²
35:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 977,71 km²
– sisävesi 7,75 km²
– meri ? km²
Väkiluku 9 502
108:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 9,72 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,7 %
– 15–64-v. 57,2 %
– yli 64-v. 28,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 5,4 %
ruotsinkielisiä 81,4 %
– muut 13,2 %
Kunnallisvero 21 %
106:nneksi suurin 2017 [5]
Kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • RKP
 • SDP

32
3

Närpiö (ruots. Närpes) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa. Sen naapurikunnat ovat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti ja Teuva. Närpiössä on 9 406 asukasta (31.8.2015). Asukkaista yli 80 prosenttia on ruotsinkielisiä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Närpiön naapurikunnat ovat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti ja Teuva.

Natura-kohteita, jotka ovat osittain tai kokonaan Närpiön kunnan alueella ovat Närpiön saaristo, Kristiinankaupungin saaristo, Bredmossmyran jossa esiintyy liito-orava ja pohjantikka, Orrmossliden, arvokas lintujärvi Hinjärvi, Sanemossen joka on myös erinomainen lakkasuo, Risnäsmossen ja Kackurmossen.[7]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alamarkku (Yttermark)[8], Bäckby, Böle, Finby, Gottböle, Kalax, Kaldnäs, Karila (Karlå), Klaresund, Knåpnäs, Kåtnäs, Norrnäs, Nämpnäs (alun perin Niemenpää)[9], Näsby, Pielahti (Pjelax), Pirttikylä (Pörtom), Rangsby, Ståbacka, Tervalahti (Tjärlax)[10][11], Träskböle, Ylimarkku (Övermark)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset maininnat Närpiöstä ovat vuodelta 1331. Keskiajalla Närpiön suurpitäjään kuuluivat nykyisen Närpiön lisäksi Siipyy, Lapväärtti, Tiukka, Ylimarkku, Pirttikylä, Korsnäs, Petolahti, Bergö, Teuva, Isojoki ja Karijoki sekä nykyisen Kristiinankaupungin ja Kaskisten alueet.

Kunnallishallinto perustettiin Närpiöön vuonna 1867. Vuonna 1973 kuntaan liitettiin Ylimarkku, Pirttikylä ja osia Korsnäsin kunnasta. Kaupunki siitä tuli 1. tammikuuta 1993.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Närpiön kaupunginjohtaja on Hans-Erik Lindqvist. Valtuustossa on 35 paikkaa, joista 32 on RKP:n hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kasvihuoneviljely on keskittynyt Närpiöön. Kunnassa kasvatetaan 60 prosenttia Suomen tomaateista ja 35 prosenttia kurkuista. Närpiössä on yli 400 kasvihuoneviljelijää, ja kunnan kasvihuoneiden yhteenlaskettu ala on 77 hehtaaria. Kasvihuoneviljely työllistää Närpiössä noin 1 200 henkilöä.[12]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Närpiön kaupungin asukkaista 81,4 prosenttia on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on 5,4 prosenttia ja muunkielisiä yhteensä 13,2 prosenttia.[4] Närpiö oli vuoteen 2015 saakka Manner-Suomen viimeinen yksikielisesti ruotsinkielinen kunta. Närpiöstä tuli kaksikielinen kunta vuoden 2016 alussa.[13][14] Närpiön murretta on muiden ruotsinpuhujien hankala ymmärtää. Suurin osa asukkaista on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) äänestäjiä: esimerkiksi kunnallisvaaleissa 2008 RKP sai 92,0 % äänistä ja 33 valtuustopaikkaa 35:stä. Kunnallisvaaleissa 2012 sosiaalidemokraatit saivat edustuksen Närpiön valtuustoon.

Näripiön asukkaista merkittävä osa, 13 prosenttia, puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Monet heistä ovat tulleet kuntaan työskentelemään kasvihuoneviljelmillä. Syrjäkylien taloja kunnostavat maahanmuuttajien lapsiperheet ovat myös auttaneet pelastamaan kyläkouluja.[15]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Närpiön väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
10 816
1985
  
10 720
1990
  
10 490
1995
  
10 234
2000
  
9 769
2005
  
9 463
2010
  
9 435
2015
  
9 387
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Närpiön nimestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen tulkitsemiseksi on esitetty useita selityksiä, joista kolme huomattavinta lähtee suomenkielisistä aineksista. Entisestä naapurikunnasta Jurvasta virtaa Närvijoki, joka kulkee Närpiön puolella Närpiönjoki-nimisenä. Jurvassa on myös Närvä-niminen talo, joka sisältää henkilönnimen. Elias Lönnrotin sanakirjassa närvä ja närpä tarkoittavat saitaa tai itaraa. Jurvalaiset ovat käyttäneet Närpiön pitäjästä nimimuotoja Närppiö, Närpöö, Närppöö, Närviö. Näiden perusteella on oletettu vanhaa nimimuotoa Närvipää, jossa pää on "niemi". Lars Huldén on tulkinnut nimen suoraan henkilönnimestä Närppi, Närppinen. Ruotsinkielisessä nimessä s-liite yhdistyy luontevasti suomalaiseen henkilönnimeen. Saulo Kepsu on esittänyt kolmannenlaisen teorian: Närväjoki > Närvijoki ~ Närpijoki. Moni joki-loppuinen nimi on kehittynyt io-loppuiseksi, joten tulokseksi on tullut Närviö ~ Närpiö. Tämä nimi on siirtynyt kylännimeksi, jonka ruotsalaiset uudisasukkaat keskiajalla ovat lainanneet ja mukauttaneet omaan kieleensä.[17]

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1850-luvulla julkaisemaan karttaan Närpiö käännettiin nimelle Nääräpää. Suomettaressa olleen artikkelin mukaan käännöstä pidettiin virheellisenä ja vastustajien mielestä paikkakuntaa kutsuttiin suomenkielellä nimellä Närpiö. Suomettaressa kirjoitettiin:

»Jo pari kolme wuotta on tämä Kirjallisuuden-Seuran toimittama kartta ollut yleisön kädessä, ja on sitä jo muistaakseni sanomalehdissä arwosteltu ja tutkisteltu, jotta siihen waiwaan ei kukaan enää tarwitse ruweta. Ja mitä tuo siitä paranisi, jos todeksi näytettäisiin, että esim. "Tammerkoski" on kosken nimi, mutta "Tampere" kaupungin, että "Raahe" on somempi nimi kuin "Praahe", ettei kukaan sano suomeksi "Laihila" kun "Laihia", eikä kukaan "Nääräpää" kun "Närpiö", että Merenkurkun ja Ahwenanmaan wälinen wesi on "Raumaanmeri", j.m. Kaikki nämä pienet wiat ja wirheet owat wähäpätöiset ylipäänsä, että niitä tuskin huomaamme mielihywältä, kun meillä nyt niin erinomaisen kelwollinen Suomen kartta on suomenkielellä.»
([18][19])

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Närpes Kraft on urheiluseura, jonka miesten jalkapallojoukkue pelaa kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa.

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Närpiö Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 10.2.2018.
  8. Ilmatieteen laitos
  9. Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn, s. 370. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001. ISBN 951-583-071-0. (ruotsiksi)
  10. Tervalahti-Tjärlax
  11. Kolmen kaupungin – Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön vierassatamat
  12. Kasvihuoneet Närpiön kaupunki. Viitattu 1.5.2012.
  13. Närpiöstä voi sittenkin tulla kaksikielinen 4.5.2015. Yle. Viitattu 4.5.2015.
  14. Vattulainen, Tuuli: Närpiö muuttuu kaksikieliseksi – Manner-Suomessa ei enää yksin ruotsinkielisiä kuntia Hs.fi. 13.5.2015. Viitattu 3.1.2016.
  15. Maahanmuuttajat asialla Närpiössä: pelastivat kunnan talouden ja kyläkoulut Yle. 2015. Viitattu 11.2.2018.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  17. Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 297-298. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
  18. Förslag till allmän reglering af Finlands indelning i Ecclesiastikt, Judicielt och Administrativt afseende.. Yleisk. Ia* 15/- -. kopio digitaaliarkistossa (viitattu 23.5.2012)
  19. Silmän luonti Kirjallisuuden seuran korko-karttaan (Suometar no 17) Suometar. 25.4.1856. Viitattu 23.5.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]