Närpiö
Närpiö Närpes |
|
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
Seutukunta | Suupohjan rannikkoseutu |
Kuntanumero | 545 |
Hallinnollinen keskus | Närpiön keskustaajama |
Perustettu | 1867 |
– kaupungiksi | 1993 |
Kuntaliitokset |
Ylimarkku (1973) Pirttikylä (1973, osa) |
Pinta-ala ilman merialueita |
985,46 km² 88:nneksi suurin 2020 |
Kokonaispinta-ala |
2 334,14 km² 36:nneksi suurin 2020 [1] |
– maa | 977,71 km² |
– sisävesi | 7,75 km² |
– meri | 1 348,68 km² |
Väkiluku |
9 540 103:nneksi suurin 30.6.2020 [2] |
– väestötiheys | 9,76 as./km² (30.6.2020) |
Ikäjakauma | 2016 [3] |
– 0–14-v. | 14,7 % |
– 15–64-v. | 57,2 % |
– yli 64-v. | 28,1 % |
Äidinkieli | 2016 [4] |
– suomenkielisiä | 5,4 % |
– ruotsinkielisiä | 81,4 % |
– muut | 13,2 % |
Kunnallisvero |
21,00 % 150:nneksi suurin 2020 [5] |
Kaupunginjohtaja | Mikaela Björklund |
Kaupunginvaltuusto | 35 paikkaa |
2017–2021[6] • RKP • SDP |
32 3 |
www.narpes.fi |
Närpiö (ruots. Närpes) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa. Sen naapurikunnat ovat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti ja Teuva. Närpiössä on 9479 asukasta (31.12.2019). Asukkaista yli 78 prosenttia on ruotsinkielisiä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiset maininnat Närpiön suurpitäjästä ovat vuodelta 1331. Närpiön suurpitäjään kuuluivat laajat alueet rajautuen Isojokeen etelässä, lännessä Bergöön ja pohjoisessa Petolahteen.
1700-luvun alussa Närpiön alueen kyliä tuhoutui myrskyjen ja ryöstöjen seurauksena. Monet asukkaat pakenivatkin tuolloin Pohjanlahden yli Ruotsiin. 1800-luvun loppupuolella Närpiö jaettiin pienempiin kyliin. Närpiön kunta perustettiin 1867. Vuonna 1973 Ylimarkun ja Pirttikylän pohjoisosat liitettiin Närpiöön. Nykyisen laajuutensa kunta sai vuonna 1975, kun Pirttikylän pohjoisosa siirtyi osaksi Maalahtea.[7]
Närpiössä sijaitsi 1800-luvulla Bergan lasitehdas, joka oli aikansa suurteollisuutta ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.[8]
Närpiöstä tuli kaupunki 1. tammikuuta 1993.
Närpiössä ja Kaskisissa äänestettiin 18.11.2019 kuntaliitoksesta. Närpiön valtuusto kannatti liitosta: kyllä-äänet voittivat odotetusti 26–8, mutta Kaskisten valtuusto hylkäsi liitoksen 9 äänellä 8 vastaan.[9]
Nimen etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimen tulkitsemiseksi on esitetty useita selityksiä, joista kolme huomattavinta lähtee suomenkielisistä aineksista. Entisestä naapurikunnasta Jurvasta virtaa Närvijoki, joka kulkee Närpiön puolella Närpiönjoki-nimisenä. Jurvassa on myös Närvä-niminen talo, joka sisältää henkilönnimen. Elias Lönnrotin sanakirjassa närvä ja närpä tarkoittavat saitaa tai itaraa. Jurvalaiset ovat käyttäneet Närpiön pitäjästä nimimuotoja Närppiö, Närpöö, Närppöö, Närviö. Näiden perusteella on oletettu vanhaa nimimuotoa Närvipää, jossa pää on "niemi". Lars Huldén on tulkinnut nimen suoraan henkilönnimestä Närppi, Närppinen. Ruotsinkielisessä nimessä s-liite yhdistyy luontevasti suomalaiseen henkilönnimeen. Saulo Kepsu on esittänyt kolmannenlaisen teorian: Närväjoki > Närvijoki ~ Närpijoki. Moni joki-loppuinen nimi on kehittynyt io-loppuiseksi, joten tulokseksi on tullut Närviö ~ Närpiö. Tämä nimi on siirtynyt kylännimeksi, jonka ruotsalaiset uudisasukkaat keskiajalla ovat lainanneet ja mukauttaneet omaan kieleensä.[10]
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1850-luvulla julkaisemaan karttaan Närpiö käännettiin nimelle Nääräpää. Suomettaressa olleen artikkelin mukaan käännöstä pidettiin virheellisenä ja vastustajien mielestä paikkakuntaa kutsuttiin suomen kielellä nimellä Närpiö. Suomettaressa kirjoitettiin:
»Jo pari kolme wuotta on tämä Kirjallisuuden-Seuran toimittama kartta ollut yleisön kädessä, ja on sitä jo muistaakseni sanomalehdissä arwosteltu ja tutkisteltu, jotta siihen waiwaan ei kukaan enää tarwitse ruweta. Ja mitä tuo siitä paranisi, jos todeksi näytettäisiin, että esim. "Tammerkoski" on kosken nimi, mutta "Tampere" kaupungin, että "Raahe" on somempi nimi kuin "Praahe", ettei kukaan sano suomeksi "Laihila" kun "Laihia", eikä kukaan "Nääräpää" kun "Närpiö", että Merenkurkun ja Ahwenanmaan wälinen wesi on "Raumaanmeri", j.m. Kaikki nämä pienet wiat ja wirheet owat wähäpätöiset ylipäänsä, että niitä tuskin huomaamme mielihywältä, kun meillä nyt niin erinomaisen kelwollinen Suomen kartta on suomenkielellä.»
([11][12])
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Närpiön naapurikunnat ovat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti ja Teuva.
Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Närpiön historia näkyy maaseudulla. Kaivauksissa on löytynyt useita muinaisia paikkoja. Pirttilahdella ja Ylimarkussa sijaitsevat puukirkot.
Närpiön kalkittu kivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Kivikirkon ympärillä on yli sata kirkkotallia, joihin matkaajat pystyivät jättämään hevonsensa. Kirkon tallit muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden Suomessa.[13]
Öjskogsparkenin museoalueella sijaitsee 1800-luvulta peräisin oleva maalaistalo, jossa sijaitsee apteekkimuseo ja maatalousmuseo. Närpiöstä kohti Kaskisia sijaitsee Petter Johan Bladhin vuonna 1780 rakentama Benvikin maatila.[14]
Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Natura-kohteita, jotka ovat osittain tai kokonaan Närpiön kunnan alueella ovat Närpiön saaristo, Kristiinankaupungin saaristo, Bredmossmyran jossa esiintyy liito-orava ja pohjantikka, Orrmossliden, arvokas lintujärvi Hinjärvi, Sanemossen joka on myös erinomainen lakkasuo, Risnäsmossen ja Kackurmossen.[15]
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yttermark[16], Bäckby, Böle, Finby, Gottböle, Kalax, Kaldnäs, Karila (Karlå), Klaresund, Knåpnäs, Kåtnäs, Norrnäs, Nämpnäs (alun perin Niemenpää)[17], Näsby, Pielahti (Pjelax), Pirttikylä (Pörtom), Rangsby, Ståbacka, Tervalahti (Tjärlax)[18][19], Träskböle, Ylimarkku (Övermark)
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2017 lopussa Närpiössä oli 9 507 asukasta, joista 5 502 asui taajamissa, 3 956 haja-asutusalueilla ja 49 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Närpiön taajama-aste on 58,2 %.[20] Närpiön taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[21]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Närpiön keskustaajama | 4 296 |
2 | Ylimarkku | 519 |
3 | Pirttikylä | 381 |
4 | Nämpnäs | 301 |
5 | Kaskisten keskustaajama* | 5 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kaskisten keskustaajama ulottuu pääosin Kaskisten kaupungin alueelle.
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen kasvihuoneviljely on keskittynyt Närpiöön. Kunnassa kasvatetaan 60 prosenttia Suomen tomaateista ja 35 prosenttia kurkuista. Närpiössä on yli 400 kasvihuoneviljelijää, ja kunnan kasvihuoneiden yhteenlaskettu ala on 77 hehtaaria. Kasvihuoneviljely työllistää Närpiössä noin 1 200 henkilöä.[22] Närpiössä toimii myös teollisuusyritys Ab Närpes Trä & Metall – Oy Närpiön Puu ja Metalli, joka on erikoistunut jäteautojen valmistukseen.
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Närpiön kaupungin asukkaista 81,4 prosenttia on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on 5,4 prosenttia ja muunkielisiä yhteensä 13,2 prosenttia.[4] Närpiö oli vuoteen 2015 saakka Manner-Suomen viimeinen yksikielisesti ruotsinkielinen kunta. Närpiöstä tuli kaksikielinen kunta vuoden 2016 alussa.[23][24] Närpiön murretta on muiden ruotsinpuhujien hankala ymmärtää. Suurin osa asukkaista on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) äänestäjiä: esimerkiksi kunnallisvaaleissa 2008 RKP sai 92,0 % äänistä ja 33 valtuustopaikkaa 35:stä. Toisena valtuustopuolueena ovat vuorotelleet Kristillis- ja Sosiaalidemokraatit.
Närpiön asukkaista merkittävä osa, 15,6 prosenttia, puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Monet heistä ovat tulleet kuntaan työskentelemään kasvihuoneviljelmillä. Syrjäkylien taloja kunnostavat maahanmuuttajien lapsiperheet ovat myös auttaneet pelastamaan kyläkouluja.[25]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Närpiössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[27]
- Närpes församling
- Pörtoms kapellförsamling
- Övermarks kapellförsamling
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Närpiön alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[28]
Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Närpiön kaupungin nykyisellä alueella.[27]
- Pörtoms församling (liitetty Närpes församlingiin 2014)
- Övermarks församling (liitetty Närpes församlingiin 2014)
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Närpes Kraft on urheiluseura, jonka miesten jalkapallojoukkue pelaa kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa.
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Närpiön alueella kulkevat Porin ja Vaasan välinen valtatie 8, Kaskisten ja Seinäjoen välinen kantatie 67 sekä Kaskisiin päättyvä Suupohjan rata.
Etäisyyksiä Närpiöstä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaskinen 15 km
Kristiinankaupunki 25 km
Pori 115 km
Seinäjoki 105 km
Vaasa 80 km
Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Närpiön kaupunginjohtaja on Mikaela Björklund. Valtuustossa on 35 paikkaa, joista 32 on RKP:n hallussa kaudella 2017–2021.[6]
Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M06* 30.6.2020. Tilastokeskus. Viitattu 20.8.2020.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Närpiö Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Stolpe 1999, s. 89
- ↑ Stolpe 1999, s. 92
- ↑ Elina Kaakinen: Suomen pienin kaupunki ei taivu kuntaliitokseen. Yle uutiset 18.11.2019. Viitattu 18.11.2019
- ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 297-298. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
- ↑ Förslag till allmän reglering af Finlands indelning i Ecclesiastikt, Judicielt och Administrativt afseende.. Yleisk. Ia* 15/- -. kopio digitaaliarkistossa (viitattu 23.5.2012)
- ↑ Silmän luonti Kirjallisuuden seuran korko-karttaan (Suometar no 17) Suometar. 25.4.1856. Viitattu 23.5.2012.
- ↑ Stolpe 1999, s. 90
- ↑ Stolpe 1999, s. 92
- ↑ Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 10.2.2018.
- ↑ Ilmatieteen laitos
- ↑ Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn, s. 370. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001. ISBN 951-583-071-0. (ruotsiksi)
- ↑ Tervalahti-Tjärlax
- ↑ Kolmen kaupungin – Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön vierassatamat
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Kasvihuoneet Närpiön kaupunki. Viitattu 1.5.2012.
- ↑ Närpiöstä voi sittenkin tulla kaksikielinen 4.5.2015. Yle. Viitattu 4.5.2015.
- ↑ Vattulainen, Tuuli: Närpiö muuttuu kaksikieliseksi – Manner-Suomessa ei enää yksin ruotsinkielisiä kuntia Hs.fi. 13.5.2015. Viitattu 3.1.2016.
- ↑ Maahanmuuttajat asialla Närpiössä: pelastivat kunnan talouden ja kyläkoulut Yle. 2015. Viitattu 11.2.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Närpiö Wikimedia Commonsissa
|