Bosnian kieli

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
bosnia
Oma nimi bosanski
босански
Tiedot
Alue Balkan
Virallinen kieli Bosnia ja Hertsegovinan lippu Bosnia ja Hertsegovina
Puhujia 2 miljoonaa
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalaiset
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä slaavilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 bs
ISO 639-2 bos
ISO 639-3 bos

Bosnian kieli eli bosnia (bosn. bosanski jezik (kyrilli.), босански језик) on eteläslaavilaisiin kieliin kuuluva kieli. Kieli ei eroa ratkaisevasti serbian ja kroatian kielistä ja puhujat ymmärtävät toisiaan. Nimeä 'bosnian kieli' ruvettiin käyttää vasta sodan jälkeen, ennen Jugoslavian hajoamista puhuttiin serbokroatian kielestä. On edelleen kiistanlaista onko erillistä "bosnian kieltä" olemassa. Puhujia on arvioitu olevan 1,3–4 miljoonaa.[1][2]

Bosnian kieltä ei otettu huomioon 1850-luvulla, kun serbialle ja kroatialle luotiin yhtenäinen kirjakieli serbokroatia štokaavin murteeseen perustuen. Kielellisesti bosnia on lähempänä kroaattia ja perustuu länsi-ijekavica-štokaavin murteeseen, ja latinalaiseen aakkostoon, mikä näkyy siinä että kroatiassa ja bosniassa eräissä sanoissa kirjoitetaan "ije", siinä missä Serbiassa puhutussa serbiassa kirjoitetaan "e" (esim. sr: vreme, hr, bs: vrijeme, "aika"). Tosin myös Bosniassa puhuttavassa serbiassa lausunta noudattaa ijekavicaa Serbian ekavican sijaan. Eroavaisuus on murretasoa pienempi ja siitä käytetään nimeä lausuntatapa (izgovor).

Itävalta-Unkarin miehityksen aikana bosnian kieli otettiin alueen viralliseksi kieleksi. Tämä on Bošnjaštvo-politiikan mukaista ja tavoitteena oli nostaa bosnialaisten kansallistuntoa. Vuonna 1907 viralliseksi kieleksi määrättiin kuitenkin serbokroatia, jona tilanne pysyi sekä Itävalta-Unkarin hajoamiseen asti sekä Jugoslavian ajan.

Serbia ja Kroatia ovat nykyisin itsenäisiä kieliä, jotka kehittyvät omaan suuntaansa. Molemmilla kielillä on omat kielioppinsa, oppikirjat ja muu kirjallisuus. Serbia, kroatia ja bosnia ovat edelleen läheisiä kieliä, ja niiden puhujat ymmärtävät toisiaan.

Termiä bosnian kieli on ruvettu käyttää vasta 1990 ja 2000-luvulla, eniten 2000-luvulla.

Ns. bosnian kyrillistä kirjoitusta (bosančica/босанчица) käytettiin laajasti Balkanilla 1000-luvulta 1700-luvulle. Tosin myös naapurimaiden nationalistit pitävät tätä kirjoitusta oman kielensä esiasteena[3].

Muhamed Hevaji Uskufi Bosnevi laati ja julkaisi 1632 bosnian-turkin sanakirjan, mutta hänen työnsä jäi vähälle arvolle, koska Bosnian ylimystö puhui tuolloin lähinnä turkkia, arabiaa tai persiaa. Ensimmäinen kielioppi julkaistiin 1890.

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bosniaa kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla. Aakkosissa on 30 kirjainta, 25 konsonanttia ja viisi vokaalia.

Kielioppi on identtinen serbian kanssa. Bosnian kielessä on seitsemän sijamuotoa. Sanoilla on kolme sukua: feminiini, maskuliini ja neutri. Sanaluokkia on 10. Perusaikamuotojen (preesens, perfekti ja 1. futuuri) lisäksi aikamuotoja ovat imperfekti, aoristi, pluskvamperfekti ja 2. futuuri. Lauseiden sanajärjestys on melko vapaa.

Sanojen ääntämisessä oikea painotus on keskeistä. Sanapaino on osaksi kiinteä, osaksi liikkuva. Pääpaino ei koskaan ole sanan lopputavuilla. Painollinen tavu on joko lyhyt tai pitkä, ja sen sävelkulku voi olla laskeva tai nouseva. Kysymyksiä muodostetaan joko intonaation tai kysymyssanojen avulla.

Aakkoset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bosnian latinalainen aakkoset

Kirjain (latinalainen) Nimi Arabialainen Ääntäminen
A a a آ a
B b be ب b
C c ce ڄ ts
Č č če چ
Ć ć će Arabica ć.gif tʃʲ
D d de د d
Dž dž dže ج dʒʲ
Đ đ đe Arabica đ.gif
E e e ه e
F f ef ف f
G g ge غ g
H h ha ح h
I i i اى i
J j je ي j
K k ka ق k
L l el ل l
Lj lj elj ڵ ʎ
M m em م m
N n en ن n
Nj nj enj Arabica nj.gif ɲ
O o o ۉ o
P p pe پ p
R r er ر r
S s es س s
Š š ش ʃ
T t te ت t
U u u ۆ u
V v ve و v
Z z ze ز z
Ž ž že ژ ʒ

Bosnian kyrillinen aakkoset

Kirjain (kyrillinen) Nimi Translitteraatio Arabialainen Ääntäminen
А а а, a a آ a
Б б бe, be b ب b
В в вe, ve v و v
Г г гe, ge g غ g
Д д дe, de d د d
Ђ ђ ђe đe đ Arabica đ.gif
Е е е, e e ه e
Ж ж жe, že ž ژ ʒ
З з зе, ze z ز z
И и и, i i اى i
Ј ј је, je j ي j
К к ка, ka k ق k
Л л ле, le l ل l
Љ љ ље, lje lj ڵ ʎ
М м ме, me m م m
Н н не, ne n ن n
Њ њ ње, nje nj Arabica nj.gif ɲ
О о о, o o ۉ o
П п пе, pe p پ p
Р р ре, re r ر r
С с се, se s س s
Т т те, te t ت t
Ћ ћ ће, ćе ć Arabica ć.gif tʃʲ
У у у, u u ۆ u
Ф ф фе, fe f ف f
Х х ха, ha h ح h
Ц ц це, ce c ڄ ts
Ч ч че, če č چ
Џ џ џе, dže ج dʒʲ
Ш ш ша, ša š ش ʃ

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]