Bosnian kieli

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
bosnia
Oma nimi bosanski
босански
Tiedot
Alue Balkan
Etelä-Eurooppa
Virallinen kieli Bosnia ja Hertsegovinan lippu Bosnia ja Hertsegovina
Puhujia 1,3-4 miljoonaa
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto Latinalaiset
Kyrilliset
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä


Baltoslaavi

Slaavi

Eteläslaavi

Läntiset eteläslaavilaiset

Shtokaavi

Uus-Shtokaavi


Itäherzegovinalainen
Kielikoodit
ISO 639-1 bs
ISO 639-2 bos
ISO 639-3 bos

Bosnian kieli eli bosnia (bosn. bosanski jezik (kyrilli.), босански језик) on eteläslaavilaisiin kieliin kuuluva kieli. Kieli kuuluu samaan kieliryhmään serbian, montenegron ja kroatian kielten kanssa ja puhujat ymmärtävät toisiaan. Puhujia on arvioitu olevan n. 1,3–4 miljoonaa Bosnia-Hertsegovinassa. Tämän lisäksi puhujia on ympäri maailman Bosnian kansanmurhan ja Jugoslavian hajoamissodan aiheuttaman sotapakolaisuuden ja maastamuuton seurauksena. [1][2][3]

Ensimmäiset maininnat bosnian kielestä ovat 900-1100 luvuilta, jolloin bosniaa kirjoitettiin kotoperäisillä bosančica- aakkosilla (bosančica/босанчица) eli ns. Bosnian kyrillisillä aakkosilla. Niitä käytettiin laajasti Balkanilla 900-luvulta 1700-luvulle.[3] [4]. Bosnian kielen lisäksi montenegro, kroaatti ja serbia jakavat kolme päämurretta: Cakavin, Kajkavin ja Stokavin. Alueellisia murre-eroja on tämän lisäksi paljon. [5]

Bosnian kieltä ei otettu huomioon 1850-luvulla, kun Jugoslavialle luotiin yhtenäinen kirjakieli serbokroatia štokaavin murteeseen perustuen. Kielellisesti bosnia on lähempänä kroaattia ja perustuu länsi-ijekavica-štokaavin murteeseen, ja latinalaiseen aakkostoon, mikä näkyy siinä että kroatiassa ja bosniassa eräissä sanoissa kirjoitetaan "ije", siinä missä Serbiassa puhutussa serbiassa kirjoitetaan "e" (esim. sr: vreme, hr, bs: vrijeme, "aika"). Tosin myös Bosniassa puhuttavassa serbiassa lausunta noudattaa ijekavicaa Serbian ekavican sijaan. Eroavaisuus on murretasoa pienempi ja siitä käytetään nimeä lausuntatapa (izgovor).

Itävalta-Unkarin miehityksen aikana bosnian kieli otettiin alueen viralliseksi kieleksi. Tämä on Bošnjaštvo-politiikan mukaista ja tavoitteena oli nostaa bosnialaisten kansallistuntoa. Vuonna 1907 viralliseksi kieleksi määrättiin kuitenkin serbokroatia, jona tilanne pysyi sekä Itävalta-Unkarin hajoamiseen asti sekä Jugoslavian ajan.

Bosnia, Serbia ja Kroatia ovat nykyisin itsenäisiä kieliä, jotka kehittyvät omaan suuntaansa. Kielillä on omat kielioppinsa, oppikirjat ja muu kirjallisuus. Serbia, kroatia ja bosnia ovat edelleen läheisiä kieliä yhteisen historiansa vuoksi ja niiden puhujat ymmärtävät toisiaan.

Muhamed Hevaji Uskufi Bosnevi laati ja julkaisi 1632 bosnian-turkin sanakirjan, mutta hänen työnsä jäi vähälle arvolle, koska Bosnian ylimystö puhui tuolloin lähinnä turkkia, arabiaa tai persiaa. Ensimmäinen kielioppi julkaistiin 1890.

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bosniaa kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla. Aakkosissa on 30 kirjainta, joista 25 konsonanttia ja viisi vokaalia.

Kielioppi on identtinen serbian kanssa. Bosnian kielessä on seitsemän sijamuotoa. Sanoilla on kolme sukua: feminiini, maskuliini ja neutri. Sanaluokkia on 10. Perusaikamuotojen (preesens, perfekti ja 1. futuuri) lisäksi aikamuotoja ovat imperfekti, aoristi, pluskvamperfekti ja 2. futuuri. Lauseiden sanajärjestys on melko vapaa.

Sanojen ääntämisessä oikea painotus on keskeistä. Sanapaino on osaksi kiinteä, osaksi liikkuva. Pääpaino ei koskaan ole sanan lopputavuilla. Painollinen tavu on joko lyhyt tai pitkä, ja sen sävelkulku voi olla laskeva tai nouseva. Kysymyksiä muodostetaan joko intonaation tai kysymyssanojen avulla.

Aakkoset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykypäivänä käytössä on sekä latinalainen että kyrillinen aakkosjärjestelmä, näistä latinalainen on kuitenkin yleisimmin käytetty. Muinoin bosnian kieltä kirjoitettiin myös bosančica- ja arebica-aakkosilla. Arebica (عَرَبٖىڄا) oli 1400-1900-luvuilla historian kautta Aljamido-kirjallisuuteenselvennä liittyvä ja sitä kautta kehittynyt persialais-arabialaisen aakkoston variaatio. [6]


Bosnian latinalaiset aakkoset

Kirjain (latinalainen) Nimi Arabialainen Ääntäminen
A a a آ a
B b be ب b
C c ce ڄ ts
Č č če چ
Ć ć će Arabica ć.gif tʃʲ
D d de د d
Dž dž dže ج dʒʲ
Đ đ đe Arabica đ.gif
E e e ه e
F f ef ف f
G g ge غ g
H h ha ح h
I i i اى i
J j je ي j
K k ka ق k
L l el ل l
Lj lj elj ڵ ʎ
M m em م m
N n en ن n
Nj nj enj Arabica nj.gif ɲ
O o o ۉ o
P p pe پ p
R r er ر r
S s es س s
Š š ش ʃ
T t te ت t
U u u ۆ u
V v ve و v
Z z ze ز z
Ž ž že ژ ʒ

Bosnian kyrilliset aakkoset

Kirjain (kyrillinen) Nimi Translitteraatio Arabialainen Ääntäminen
А а а, a a آ a
Б б бe, be b ب b
В в вe, ve v و v
Г г гe, ge g غ g
Д д дe, de d د d
Ђ ђ ђe đe đ Arabica đ.gif
Е е е, e e ه e
Ж ж жe, že ž ژ ʒ
З з зе, ze z ز z
И и и, i i اى i
Ј ј је, je j ي j
К к ка, ka k ق k
Л л ле, le l ل l
Љ љ ље, lje lj ڵ ʎ
М м ме, me m م m
Н н не, ne n ن n
Њ њ ње, nje nj Arabica nj.gif ɲ
О о о, o o ۉ o
П п пе, pe p پ p
Р р ре, re r ر r
С с се, se s س s
Т т те, te t ت t
Ћ ћ ће, ćе ć Arabica ć.gif tʃʲ
У у у, u u ۆ u
Ф ф фе, fe f ف f
Х х ха, ha h ح h
Ц ц це, ce c ڄ ts
Ч ч че, če č چ
Џ џ џе, dže ج dʒʲ
Ш ш ша, ša š ش ʃ

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]