Ž

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Žž Žž
 
Suomen kielen aakkoset
Latinalaiset aakkoset
Aa Bb Cc Dd
Ee Ff Gg Hh Ii Jj
Kk Ll Mm Nn Oo Pp
Qq Rr Ss Tt Uu Vv
Ww Xx Yy Zz
Muut suomen aakkoset
Åå Ää Öö
Šš Žž
 
Latinalaisen kirjaimiston täydennyksiä
Āā Àà Ää Åå Ãã Ĉĉ
Čč Ćć Çç Ðð Đđ Ɖɖ
Éé Êê Ƒƒ Ğğ Ĝĝ Ǧǧ
Ġġ Ĥĥ Ħħ Ïï İi Ǩǩ
Ŀŀ Łł Ŋŋ Ńń Ññ Ơơ
Ôô Őő Õõ Ōō Öö Øø
Řř ſ Ŝŝ Šš Şş Ŧŧ
Þþ Ůů Ŭŭ Űű Üü Ŵŵ
Ƿƿ Ȳȳ Źź Žž Żż Ʒʒ
Ligatuureja
Ææ IJ ij Œœ ß
Tarkkeita
´ ` ^ ˇ
¨ ˜ ¯
Luettelo kirjaimista

Ž (ž) on latinalaiseen aakkostoon eräissä kielissä lisätty kirjain. Ž on muodostettu kirjaimesta z, jonka päälle on tarkkeeksi lisätty hattu. Kirjaimen nimi on suomen yleiskielessä hattu-z. Ž edustaa tyypillisesti soinnillista postalveolaarista frikatiivia eli niin sanotun suhuässän (š) soinnillista vastinetta. Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa (ja monien sanakirjojen ääntämisohjeissa) tämän äänteen merkkinä on [ʒ], mutta suomalais-ugrilaisessa tarkekirjoituksessa ja amerikkalaisessa foneettisessa aakkostossa käytetään merkintää [ž].

Ž-kirjainta vastaa kyrillisissä kirjaimissa Ж (ж), jota käytetään bulgariassa, makedoniassa, serbiassa, montenegrossa, ukrainassa ja venäjässä.

Ž suomen kielessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ž-kirjain on lainattu suomen kieleen tšekistä vuonna 1907, jolloin annettiin ensimmäinen suositus sen käytöstä.[1]

Ž-kirjaimella merkitään suomen kielessä soinnillista postalveolaarista frikatiivia [ʒ]. Kirjain esiintyy vain muutamassa lainasanassa (kuten brežneviläisyys, džonkki, fidži, maharadža).[2] Lisäksi sitä käytetään nimissä (Azerbaidžan), etenkin translitteroitaessa nimiä, jotka alkukielessä kirjoitetaan kyrillisin aakkosin (esim. Ždanov, Žirinovski).

Aakkosjärjestyksen kannalta ž katsotaan suomessa z-kirjaimen muunnelmaksi, joten se aakkostetaan samalla tavalla kuin z.

Ž muissa kielissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšekin kielen lisäksi ž esiintyy useimmissa muissakin latinalaista kirjaimistoa käyttävissä slaavilaisissa kielissä, joihin lukeutuvat slovakki, sloveeni, bosnia ja kroatia. Sen sijaan puolan kielessä lähinnä vastaava kirjain on ż, jossa tarkkeena on hatun sijasta yläpuolinen piste, kuten alun perin tšekissäkin.

Kirjain on omaksuttu myös muun muassa latviaan ja liettuaan, turkmeeniin sekä lakota-intiaanien kieleen. Suomalais-ugrilaisista kielistä ž kuuluu viron, karjalan ja vepsän sekä pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen oikeinkirjoitukseen.

Tietokoneissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkki Unicode HTML-viittaus Laajennettu suomalainen näppäimistö Alt-koodi
tunnus nimi lohko
Ž U+017D latinalainen suuraakkonen z ja hattu[3] latinalaisen merkistön laajennus­osa A[4] Ž
Ž
AltGr·' Shift·Z Alt·0381
ž U+017E latinalainen pienaakkonen z ja hattu[3] ž
ž
AltGr·'Z Alt·0382

Windows-käyttöjärjestelmässä kirjaimet voi kirjoittaa myös Merkistö-apuohjelman (charmap.exe) avulla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kolehmainen, Taru: Mihin hattu-s:ää tarvitaan 19.11.2002. Kotimaisten kielten keskus.
  2. Hakulinen, Auli (päätoim.): Iso suomen kielioppi. § 6. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-557-2. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet (HTML) (Suomennos on tehty Suomen Standardisoimisliiton taloudellisella avustuksella, mutta sitä ei ole vahvistettu SFS-standardiksi.) 2004. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos. Viitattu 19.9.2010.
  4. Latin Extended-A (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. Viitattu 19.9.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]