Siirry sisältöön

Fidžin kieli

Wikipediasta
Fidži
Oma nimi Na vosa vaka-Viti
Tiedot
Alue  Fidži
 Uusi-Seelanti
 Australia
 Yhdysvallat
Virallinen kieli  Fidži
Puhujia n. 650 000
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä malaijilais-polynesialaiset kielet
oseanialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 fj
ISO 639-2 fij
ISO 639-3 fij
Puhuttua fidžiä

Fidžin kieli (omakielinen nimi: Na Vosa Vakaviti[1]) on austronesialainen kieli, jota puhutaan pääasiassa Fidžin saarivaltiossa. Arviot äidinkielisten puhujien määrästä vaihtelevat 300 000 – 400 000 välillä.[2][3] Yhteensä, toisena kielenä puhuvat mukaan lukien, fidžillä on noin 650 000 puhujaa. Itse Fidžin tasavallan lisäksi kielellä on jonkin verran puhujia myös Uudessa-Seelannissa, Australiassa ja Yhdysvalloissa.[4] Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa asuu noin 20 000 fidžiläistaustaista henkilöä, mutta näistä vain 11 % osaa fidžiä.[5] Kielen ei kuitenkaan katsota olevan uhanalainen.[6] Lukutaitoisten osuus on hyvä, ja fidžiä käytetään muun muassa tiedotusvälineiden kielenä.[7]

Status ja kansalliskieli-väittely

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidžillä käydään kiivasta keskustelua valtion virallisista kielistä. Tämän hetkinen perustuslaki tunnustaa virallisiksi kieliksi englannin, fidžin ja fidžinhindin (myös nimellä hindustani). Väittely kulminoituu kysymykseen siitä, pitäisikö kaikkien virallisten kielten olla pakollisia oppiaineita koulussa. Myös etnisten fidžiläisten ja intialaista alkuperää olevien Fidžin intialaisten välit ovat pitkään olleet huonot.

Fidži on englannin ja fidžinhindin rinnalla virallinen kieli Fidžillä vuodesta 1997 lähtien.[2][4] Maan perustuslain mukaan fidži on pakollinen oppiaine kouluissa.[8]

Fonologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidžin konsonanteissa on verrattain paljon sellaisia äänteitä, jotka esiintyvät vain tietyissä murteissa (esimerkiksi [x] ja [h]) ja lainasanoissa (esimerkiksi [p] ja [f]). Tällaiset äänteet on merkitty sulkeisiin. Yhteensä konsonantteja on 16.[9]

Labiaalinen Alveolaarinen Palataalinen Velaarinen
Nasaali m n ŋ
Klusiili Soinniton (p) t k
Prenasaalinen ᵐb ⁿd ⁿɡ
Frikatiivi Soinniton (f) s (x)
Soinnillinen β ð
Tremulantti Tavallinen r
Prenasaalinen ᶯɖʳ
Approksimantti w l j (h)

Vokaaleja on viisi. Kaikki voivat esiintyä pitkinä ja lyhyinä. Pitkiä vokaaleja ei oppi- ja sanakirjoja lukuun ottamatta ole tapana merkitä.[9]

Etu Keski Taka
Suppea i u
Puoliavoin e o
Avoin a

Sanapaino on lähtökohtaisesti toiseksi viimeisellä tavulla.[3]

Murteet ja kirjakieli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidžin murteet jakautuvat karkeasti kahteen alaryhmään (läntiset ja itäiset) eivätkä kaikki murteet ole keskenään ymmärrettäviä.[3] Fidžin kielen murteet ovat:[6]

Fidžiä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[10] Kirjakieli perustuu skotlantilaisen lähetyssaarnaaja David Cargillin tekemään työhön ja hän puolestaan perusti kirjakielen Baun murteeseen. Cargill teki useita vedoksia kirjakielestä, ja yritti aluksi merkitä esimerkiksi äännettä [mb] kahdella kirjaimella <MB>, mutta fidžiläiset lukivat nämä erillisinä äänteinä, minkä vuoksi Cargill päätyi esittämään yhtä äännettä yhdellä kirjaimella.[9][4] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan fidžiksi ensimmäisen kerran vuonna 1864.[11] Nykyään fidžiä käytetään yleisesti muun muassa mediassa.[7]

Kielessä käytettävät aakkoset ovat seuraavanlaiset (huomionarvoista on, että kirjainyhdistelmä T + I tuottaa äänteen [t͡ʃi]):[12]

Iso kirjain
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W Y Z
Pieni kirjain
a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w y z
IPA
a mb ð nd e f ŋ h i t͡ʃ k l m n o p ŋg r s t u v w j z

Kielioppi ja sanasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidžin kielen perussanajärjestys on verbi–subjekti–objekti.[4]

Fidžin kielessä substantiivien edessä on yleensä liite a. Samalla liitteellä voidaan tosin kuvata myös imperfektimuotoa. Kieliopillisia rooleja ilmaistaan affikseilla. Persoonapronomineista erotetaan yksikön, kaksikon ja monikon lisäksi myös paukaali (jonkin verran, mutta enemmän kuin kaksi). Lainasanoja on tullut suurimmaksi osaksi englannista.[3]

Lukusanat 1–10 fidžiksi:[13]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
dua lua tolu va lima ono vitu walu ciwa tini

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Fijian Ethnologue. Viitattu 3.7.2018. (englanniksi)
  2. 1 2 Languages Of Fiji 13.8.2019. WorldAtlas. Viitattu 23.11.2025. (englanniksi)
  3. 1 2 3 4 Fijian 2025. languagesgulper.com. Viitattu 23.11.2025. (englanniksi)
  4. 1 2 3 4 Discovering Languages: The Welcoming Fijian Family 5.12.2023. Canadian Association of Second Language Teachers. Viitattu 23.11.2025. (englanniksi)
  5. ↑ It's Macawa ni Vosa VakaViti | Fijian Language Week 2024. University of Auckland. Viitattu 23.11.2025. (englanniksi)
  6. 1 2 Fijian 2020. Glottolog. Viitattu 14.6.2020. (englanniksi)
  7. 1 2 Fijian language 2020. Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.6.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Constitution of the Republic of Fiji (art. 31) 2023. Ministry of Finance. Viitattu 23.11.2025. (englanniksi)
  9. 1 2 3 Ager, Simon: Fijian language 2020. Omniglot. Viitattu 1.1.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Fijian written with Latin script 2021. ScriptSource. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
  11. ↑ Fijian in Fiji 2025. Joshua Project. Viitattu 23.11.2025. (englanniksi)
  12. ↑ A brief guide to reading and speaking the Fijian language (pdf) 2024. Ministry for Pacific Peoples. Viitattu 24.11.2025. (englanniksi)
  13. ↑ Numbers in Fijian 2025. Omniglot. Viitattu 23.11.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Austronesialaiset kielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fidžin_kieli&oldid=23693968”