Chuukin kieli
| Chuuk | |
|---|---|
| Muu nimi | truk |
| Tiedot | |
| Alue |  Mikronesian liittovaltio |
| Virallinen kieli |  Chuuk |
| Puhujia | 48 200 (2000)[1] |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä | malaijilais-polynesialaiset kielet oseanialaiset kielet mikronesialaiset kielet chuukilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | chk |
| ISO 639-3 | chk |
Chuuk (aiemmin truk) on austronesialainen kieli, jota puhutaan Chuukissa, Mikronesian liittovaltiossa. Kieleltä puhuu noin 48 200 äidinkielenään ja noin 52 790 toisena kielenään.[1] Kielellä katsotaan olevan kaksi päämurretta: itälaguuni ja fayichuck. Chuukia pidetään elinvoimaisena kielenä.[2]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eräs chuukin erikoisuuksista on sen tapa sallia sananalkuinen geminaatta eli kaksoiskonsonantti, joka on lähes tyystin kadonnut muista Mikronesian alueen kielistä.[3]
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bilabiaalit | Labiaalit | Alveolaarit | Retrofleksit | Palataalit | Velaarit | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Klusiilit | soinnilliset | b bʷ | d | g | |||
| soinnittomat | p pʷ | t | k | ||||
| Affrikaatat | tʂ | ||||||
| Frikatiivit | tavalliset | f | s | ||||
| kireät | fː | sː | |||||
| Nasaalit | tavalliset | m mʷ | n | ŋ | |||
| kireät | mː mːʷ | ŋː | |||||
| Tremulantit | r | ||||||
| Approksimantit | w | j | |||||
Lähde:[4]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| etu | keski | taka | |
|---|---|---|---|
| suppea | i | ɨ | u |
| väli | e | ə | o |
| väljä | a | ɐ | ɒ |
Lähde:[4]
Kirjoitusjärjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähetyssaarnaajat kehittivät 1800-luvulla chuukille kirjoitusjärjestelmän, jota uudistettiin hieman 1970-luvulla.[5] Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[6] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan chuukiksi vuonna 1989.[7]
| A | Á | E | É | I | O | Ó | U | Ú | F | S | K | M | Mw | N | Ng | P | Pw | R | Ch | T | W | Y |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ɐ | a | e | ə | i | o | ɑ | u | ɨ | f | s | k | m | mʷ | n | ŋ | p ~ b | pʷ ~ bʷ | r | tʂ | t | w | y |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ethnologue: Chuukese (englanniksi) Viitattu 10.12.2018.
- ↑ Glottolog 4.2.1 - Chuukese glottolog.org. Viitattu 28.7.2020.
- ↑ Reflexes of initial gemination in Western Micronesian languages (PDF) Los Angeles: University of California. Arkistoitu 25.8.2013. Viitattu 10.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Portland State Multicultural Topics in Communications Sciences & Disorders | Chuukese www.pdx.edu. Arkistoitu 19.5.2020. Viitattu 28.7.2020.
- ↑ Chuukese language and alphabet omniglot.com. Viitattu 28.7.2020.
- ↑ ScriptSource - Chuukese written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 16.7.2022.
- ↑ Trukese in Micronesia, Federated States 2022. Joshua Project. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
- abadi
- abung
- adonara
- alune
- anuta
- atšeh
- ’auhelawa
- badui
- bali
- belait
- bugi
- buru
- cebuano
- chuuk
- etelämarquesas
- fidži
- gao
- havaiji
- hiligaino
- iloko
- indonesia
- jaava
- japi
- kanakanabu
- karoliini
- kiribati
- majeļ
- madura
- malagassi
- malaiji
- maori
- minangkabau
- mokerang
- nauru
- palau
- pingelap
- pohjoismarquesas
- rapanui
- samoa
- sunda
- tagalog
- tahiti
- taroko
- tetum
- tikopia
- timor
- tonga
- tšamorro
- tuvalu
- wanukaka
- watubela