Geminaatta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Geminaatta on pitkä konsonanttiäänne kielissä, joissa konsonanttien pituuserot tuottavat merkityseroja eli ovat foneemisia. Suomessa useimmat konsonantit esiintyvät geminaattoina: h, k, l, m, n, p, r, s, t ja ŋ (ns. äng-äänne). Näistä h on geminaattana hyvin harvinainen. Geminaatiota merkitään kirjoittamalla kirjain kahteen kertaan (paitsi äng-äännettä kirjainyhdistelmällä ng). Suomessa geminaattoja esiintyy vain tavun alussa. Sen sijaan virossa geminaattoja esiintyy tavun lopussakin. Esimerkiksi viron sana, joka kirjoitetaan ilma, voi tarkoittaa samaa kuin suomessa, mutta myös samaa kuin suomen ilman. Kumpaa tarkoitetaan riippuu siitä, äännetäänkö L-äänne yksittäiskonsonanttina vai geminaattana.