Havaijin kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Havaiji
Oma nimi ʻŌlelo Hawaiʻi
Tiedot
Alue  Havaiji
Virallinen kieli  Havaiji
Puhujia noin 2000
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä polynesialaiset kielet
ISO 639-3 haw

Havaiji on havaijilaisten alkuperäinen kieli, jota puhutaan Havaijilla.

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havaijin kieli kuuluu polynesialaisiin kieliin. Sen lähimpiä sukulaiskieliä ovat tahitin, marquesasin ja maorin kielet. Hiukan etäisempiä sukulaiskieliä ovat samoan ja tongan kielet. Havaijin ja sen lähimpien sukulaiskielten perussanasto on niin samankaltaista, että yksinkertainen kommunikointi kielten välillä on mahdollista.[1]

Tunnettuja murteita havaijilla ei ole.[2]

Puhujat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havaijin kielellä on pari tuhatta äidinkielistä puhujaa, mutta noin 8 000 ihmistä ymmärtää ja osaa puhua sitä.[2] Kieltä opetetaan nuorille ja lapsille, joiden lisäksi on erittäin vanhoja puhujia, mutta suhteellisen vähän aikuisia ja keski-ikäisiä puhujia.[2]

Lähetystyöntekijöiden saavuttua Havaijille 1820 kielen asema alkoi tasaisesti heikentyä, ja lopulta englanti syrjäytti sen lähes täysin. 1970-luvun alun jälkeen havaijin kieli on kuitenkin noussut uudestaan käyttöön joillain alueilla, joilta se oli kadonnut.

Ortografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havaijin kieltä on luonnehdittu pehmeäksi, sointuvaksi ja melodiseksi kieleksi. Kieli on vokaalivoittoista, sillä siinä ei ole konstonanttirykelmiä ja jokainen tavu päättyy vokaaliin. Kielessä ei myöskään ole sibilantteja kuten s-äännettä, mikä tekee siitä erityisen soveltuvan laulamiseen.[3]

Havaijin kielen tutkimus alkoi 1820-luvulla kun Uudesta-Englannista saapui Havaijille protestanttisia lähetyssaarnaajia. He halusivat opetella kielen pystyäkseen käännyttämään havaijilaisia kristinuskoon.[4] He ottivat käyttöön siirtokirjoitusjärjestelmän jolla kuvata kielen äänteitä. Vokaalien latinisointi oli melko helppoa. Konsonantit tuottivat enemmän vaikeuksia, sillä jotkin konsonantit näyttivät vaihtelevan sattumanvaraisesti tai olevan kahden konsonantin välimuotoja. Tällaisia pareja olivat k/t, v/w ja l/r. Ongelma ratkaistiin valitsemalla vaihtoehdoista toinen. Glottaaliklusiilia kuvaamaan valittiin käänteinen heittomerkki ʻ ja pitkää vokaalia yläviiva.[5]

Havaijin vokaalit ovat:[6]

a /a/
e /e/
i /i/
o /o/
u /u/

Yläviivan kanssa jokainen vokaali ääntyy pitkänä mutta muuten samanlaisena.[7]

Diftongit ai, ae, au, ao, ei, eu, oi, ou, iu ääntyvät kuten suomessakin, paitsi ai ääntyy /əi/ ja au /əu/. Joskus a ääntyy yksinäänkin /ə/.[8]

Havaijin konsonantit ovat:[9]

p /p/
k /k/
h /h/
m /m/
n /n/
l /l/
w /w/
ʻ /ʔ/

Englannin kielestä havaijiin lainatuissa sanoissa konsonantit korvataan havaijin äänteillä seuraavasti:

p b f > p
v w > w
hw > hu tai w tai u
h sh > h
l r > l
m > m
n ng > n
t d th s sh z ch j k g > k
j > i

Sanapaino on lyhyissä sanoissa toiseksi viimeisellä tavulla, diftongilla tai pitkällä vokaalilla. Pitkissä sanoissa sanapainon sijainti on epäsäännönmukainen.[10]

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havaijin kielessä tavun toistaminen voi muuttaa sanan merkitystä, kuten muissakin polynesialaiskielissä. Tavun toistaminen viittaa usein toistuvaan tekemiseen. Etuliitteitä käytetään paljon, esimerkiksi monikkoa kuvaamaan. Verbien taivutuksessa tärkeää on aspekti eli se, onko tekeminen alkanut tai päättynyt. Duaali on käytössä. Nomineilla ei ole sukua. Sanajärjestyksessä predikaatti edeltää subjektia ja adjektiivi seuraa pääsanaansa.[11]

Kysymyksessä voidaan käyttää kysymyssanoja tai nousevaa intonaatiota väitteen muotoisen lauseen lopussa.[12]

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havaijin kielellä on sanastollisia yhtäläisyyksiä rarotongan, tuamotun, tahitin, maorin, marquesasin ja rapanuin kielten kanssa.[2]

Havaijin sanasto on perinteisesti rikas niillä elämänalueilla, jotka olivat havaijilaisia lähellä. Sanojen käyttö kuvainnollisessa merkityksessä oli alun perin suhteellisen yleistä, mutta tällainen kielenkäyttö on nykyisin harvinaista. Eurooppalaisen kulttuurin saavuttua saarille kieleen alettiin omaksua paljon englanninkielisiä lainasanoja, joiden äänneasu mukautettiin havaijin kieleen. Koska havaijissa on vain kahdeksan konsonanttia ja englannissa 24, moni havaijin konsonantti saa edustaa useaa englannin konsonanttia.[13]

Kielinäyte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»Hānau kūʻokoʻa ʻia nā kānaka apau loa, a ua kau like ka hanohano a me nā pono kīvila ma luna o kākou pākahi. Ua kuʻu mai ka noʻonoʻo pono a me ka ʻike pono ma luna o kākou, no laila, e aloha kākou kekahi i kekahi.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Schütz, Albert J.: All About Hawaiian. University of Hawaiʻi Press, 1995. ISBN 0-8248-1686-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Schütz 1995, s. 5–8.
  2. a b c d Ethnologue: Hawaiian (englanniksi) Viitattu 25.1.2015.
  3. Schütz 1995, s. 9.
  4. Schütz 1995, s. 8.
  5. Schütz 1995, s. 10–17.
  6. Schütz 1995, s. 17.
  7. Schütz 1995, s. 18.
  8. Schütz 1995, s. 18–19.
  9. Schütz 1995, s. 19–20.
  10. Schütz 1995, s. 20.
  11. Schütz 1995, s. 23–28.
  12. Schütz 1995, s. 31–32.
  13. Schütz 1995, s. 33–37.
  14. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia
Havaijinkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja