Rapanuin kieli
Sivulta puuttuu | Rapanui | |
|---|---|
| Oma nimi | rapanui; pepito ote henua |
| Tiedot | |
| Alue | Pääsiäissaari |
| Puhujia | 4 650 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä | malaijilais-polynesialaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | rap |
| ISO 639-3 | rap |
Rapanui on austronesialainen kieli, jota puhutaan Pääsiäissaarella rapanuiden keskuudessa. Vuonna 2002 sillä oli noin 4 650 äidinkielistä puhujaa. Rapanui on Oseanian kielistä mahdollisesti ainoa, jolla oli kirjoitettu muoto ennen eurooppalaisten saapumista. Sitä kirjoitettiin rongorongo-kirjoitusjärjestelmällä, jota ei ole kyetty tulkitsemaan. Erään tulkinnan mukaan rongorongo ei olisi varsinaista kirjoitusta, vaan pyrkisi matkimaan eurooppalaisten kirjoitusta kuvallisesti. Rapanui on saanut paljon vaikutteita tahitin kielestä. Myös Pääsiäissaaren nimi Rapa Nui on tahitia.
Rapanuissa on kymmenen konsonanttia /p t k m n ŋ h r v ' / sekä viisi lyhyttä vokaalia /i e a o u/ ja viisi pitkää vokaalia /i: e: a: o: u:/. ' tarkoittaa glottaaliklusiilia ja ŋ äng-äännettä, joka kirjoitetaan ng.
Paino on yleensä toiseksi viimeisellä tavulla. Poikkeuksena mikäli viimeisellä tavulla on pitkä vokaali, paino on sillä tavulla.
Sanoja, ihmisiä: 'ariki päällikkö tai kuningas, pōki vauva, ngāpōki lapsi, matu'a isä, nua äiti, tāne / tangata mies, vī'e / vahine nainen, mūto'i poliisi, ngaruhoa ystävä. Sana vahine tarkoittaa naista tai määrittää edellisen sanan naispuoliseksi: pōki vahine = tyttö. Vastaavasti tāne tarkoittaa miestä tai määrittää edellisen sanan miespuoliseksi: pōki tāne = poika.
Hedelmiä, vihanneksia: maika banaani, ´ī'ītā papaija, ananā ananas, ´ānani appelsiini, kumā peruna, sara salaatti
Meri: hanga lahti, satama, tahatai ranta, vaka vene
Pronominit: ko au minä, ko koe sinä, ko ia hän / se, ko tāua me (minä ja sinä), ko maua me (me ja muut), ko korua te, ko rāua he. Rapanuissa on kaksi me-sanaa, toinen inklusiivinen (sisältää kuulijan) ja toinen eksklusiivinen, jolloin kuulija ei kuulu joukkoon.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
South Pacific phrasebook, Lonely Planet, 1999
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
'auhelawa | aceh | abadi | abung | adonara | alune | anuta | badui | bali | belait | bugi | buru | cebu | chuuk | etelämarquesas | fidži | gao | havaiji | hiligaino | iloko | indonesia | jaava | karoliini | kiribati | madura | malagassi | malaiji | maori | minangkabau | mokerang | nauru | palau | pingelap | pohjoismarquesas | rapanui | samoa | sunda | tagalog | tahiti | tetum | tikopia | timor | tonga | tšamorro | tuvalu | wanukaka | watubela | yap
