Rapanuin kieli
Rapanui | |
---|---|
![]() Rongorongolla kirjoitettu taulu |
|
Oma nimi | rapanui; pepito ote henua |
Tiedot | |
Alue |
![]() |
Puhujia | 2000 |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto |
latinalainen rongorongo |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | austronesialaiset kielet |
Kieliryhmä | polynesialaiset kielet |
ISO 639-3 | rap |
Rapanui on austronesialainen kieli, jota puhutaan Pääsiäissaarella rapanuiden keskuudessa.[1] Vuonna 2000 sillä oli noin 2 500 puhujaa.
Rapanuilla on ollut oma kirjoitusjärjestelmä mahdollisesti jo ennen eurooppalaisten saapumista. Sitä kirjoitettiin rongorongo-kirjoitusjärjestelmällä, jota ei ole kyetty tulkitsemaan. Myös kirjoituksen alkuperän ajoituksesta ei ole varmuutta.[2] Nykyisin puhuttu rapanui poikkeaa merkittävästi ennen 1860-lukua käytetystä rapanuista ja näin myös rongorongon kielestä. Vaikutteita nykyiseen rapanuihin tullut etenkin tahitista, espanjasta ja ranskasta.[3] Kielellä ei ole tunnettuja murteita.[4]
Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaista rapanuista yli 70 % puhui rapanuita, mutta tutkimuksen nuorimmasta ikäluokasta 8–12 -vuotiaista sitä puhui sujuvasti vain 16,7 %.[5] Vuonna 2000 kielen puhujia oli yhteensä arviolta 2 500.[6] Vuonna 2007 puhujamäärä oli laskenut 2 000, mutta paikallisten kiinnostus kielen säilyttämistä kohtaan on noussut ja asenteet kieltä kohtaan ovat pääsääntöiset positiiviset.[7]
Nykyään rapanuita kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[8] Uusi testamentti on käännetty rapanuiksi vuonna 2018.[9] Ensimmäinen rapanuiksi julkaistu sanomalehti on Tāpura Re'o ("kirjoitettu ääni").[10]
Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bilabiaali | Labiodentaali | Alveolaari | Velaari | Glottaali | |
---|---|---|---|---|---|
Nasaali | m | n | ŋ | ||
Klusiili | p | t | k | g | ʔ | |
Frikatiivi | v | h | |||
Yksitäryinen | ɾ |
Lähde:[11]
Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etinen | Keskinen | Takainen | |
---|---|---|---|
Suppea | i | u | |
Puolisuppea | e | o | |
Avoin | a |
Lähde:[11]
Kielioppi ja sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pronominit: ko au minä, ko koe sinä, ko ia hän / se, ko tāua me (minä ja sinä), ko maua me (me ja muut), ko korua te, ko rāua he. Rapanuissa on kaksi me-sanaa, toinen inklusiivinen (sisältää kuulijan) ja toinen eksklusiivinen, jolloin kuulija ei kuulu joukkoon.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- South Pacific phrasebook, Lonely Planet, 1999
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Rapa Nui Ethnologue. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Brown, Keith: Encyclopedia of Language and Linguistics, s. 41-42 (Scripts, Undeciphered). Toinen painos. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-08-044854-1. (englanniksi)
- ↑ Tom Garmeson: The language at the end of the Earth BBC Travel. BBC. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.4 - Rapanui glottolog.org. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ The Rapa Nui language is alive but endangered: new “Linguistic and Cultural Revitalization Plan” addresses the challenge of strengthening itt Unesco. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Rapanui UNESCO Atlas of the World's Languages in Danger. Unesco. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Did you know Rapa Nui is threatened? Endangered Languages. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Rapa Nui written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ Rapa Nui, Easter Islander in Chile joshuaproject.net. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Rapa Nui language www.easterisland.travel. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ a b Rapa Nui language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 16.10.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rapanui Sprache (saksaksi)
abadi | abung | adonara | alune | anuta | atšeh | ’auhelawa | badui | bali | belait | bugi | buru | cebuano | chuuk | etelämarquesas | fidži | gao | havaiji | hiligaino | iloko | indonesia | jaava | japi | karoliini | kiribati | madura | malagassi | malaiji | maori | minangkabau | mokerang | nauru | palau | pingelap | pohjoismarquesas | rapanui | samoa | sunda | tagalog | tahiti | taroko | tetum | tikopia | timor | tonga | tšamorro | tuvalu | wanukaka | watubela