Rapanuin kieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rapanui
Oma nimi rapanui; pepito ote henua
Tiedot
Alue Pääsiäissaari
Puhujia 4 650
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä malaijilais-polynesialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-2 rap
ISO 639-3 rap

Rapanui on austronesialainen kieli, jota puhutaan Pääsiäissaarella rapanuiden keskuudessa. Vuonna 2002 sillä oli noin 4 650 äidinkielistä puhujaa. Rapanui on Oseanian kielistä mahdollisesti ainoa, jolla oli kirjoitettu muoto ennen eurooppalaisten saapumista. Sitä kirjoitettiin rongorongo-kirjoitusjärjestelmällä, jota ei ole kyetty tulkitsemaan. Erään tulkinnan mukaan rongorongo ei olisi varsinaista kirjoitusta, vaan pyrkisi matkimaan eurooppalaisten kirjoitusta kuvallisesti. Rapanui on saanut paljon vaikutteita tahitin kielestä. Myös Pääsiäissaaren nimi Rapa Nui on tahitia.

Rapanuissa on kymmenen konsonanttia /p t k m n ŋ h r v ' / sekä viisi lyhyttä vokaalia /i e a o u/ ja viisi pitkää vokaalia /i: e: a: o: u:/. ' tarkoittaa glottaaliklusiilia ja ŋ äng-äännettä, joka kirjoitetaan ng.

Paino on yleensä toiseksi viimeisellä tavulla. Poikkeuksena mikäli viimeisellä tavulla on pitkä vokaali, paino on sillä tavulla.

Sanoja, ihmisiä: 'ariki päällikkö tai kuningas, pōki vauva, ngāpōki lapsi, matu'a isä, nua äiti, tāne / tangata mies, vī'e / vahine nainen, mūto'i poliisi, ngaruhoa ystävä. Sana vahine tarkoittaa naista tai määrittää edellisen sanan naispuoliseksi: pōki vahine = tyttö. Vastaavasti tāne tarkoittaa miestä tai määrittää edellisen sanan miespuoliseksi: pōki tāne = poika.

Hedelmiä, vihanneksia: maika banaani, ´ī'ītā papaija, ananā ananas, ´ānani appelsiini, kumā peruna, sara salaatti

Meri: hanga lahti, satama, tahatai ranta, vaka vene

Pronominit: ko au minä, ko koe sinä, ko ia hän / se, ko tāua me (minä ja sinä), ko maua me (me ja muut), ko korua te, ko rāua he. Rapanuissa on kaksi me-sanaa, toinen inklusiivinen (sisältää kuulijan) ja toinen eksklusiivinen, jolloin kuulija ei kuulu joukkoon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

South Pacific phrasebook, Lonely Planet, 1999

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.