Rapanuin kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rapanui
Rongorongolla kirjoitettu taulu
Rongorongolla kirjoitettu taulu
Oma nimi rapanui; pepito ote henua
Tiedot
Alue Flag of Rapa Nui, Chile.svg Pääsiäissaari, Chile
Puhujia 2000
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
rongorongo
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä polynesialaiset kielet
ISO 639-3 rap

Rapanui on austronesialainen kieli, jota puhutaan Pääsiäissaarella rapanuiden keskuudessa.[1] Vuonna 2000 sillä oli noin 2 500 puhujaa.

Rapanuilla on ollut oma kirjoitusjärjestelmä mahdollisesti jo ennen eurooppalaisten saapumista. Sitä kirjoitettiin rongorongo-kirjoitusjärjestelmällä, jota ei ole kyetty tulkitsemaan. Myös kirjoituksen alkuperän ajoituksesta ei ole varmuutta.[2] Nykyisin puhuttu rapanui poikkeaa merkittävästi ennen 1860-lukua käytetystä rapanuista ja näin myös rongorongon kielestä. Vaikutteita nykyiseen rapanuihin tullut etenkin tahitista, espanjasta ja ranskasta.[3] Kielellä ei ole tunnettuja murteita.[4]

Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaista rapanuista yli 70 % puhui rapanuita, mutta tutkimuksen nuorimmasta ikäluokasta 8–12 -vuotiaista sitä puhui sujuvasti vain 16,7 %.[5] Vuonna 2000 kielen puhujia oli yhteensä arviolta 2 500.[6] Vuonna 2007 puhujamäärä oli laskenut 2 000, mutta paikallisten kiinnostus kielen säilyttämistä kohtaan on noussut ja asenteet kieltä kohtaan ovat pääsääntöiset positiiviset.[7]

Nykyään rapanuita kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[8] Uusi testamentti on käännetty rapanuiksi vuonna 2018.[9] Ensimmäinen rapanuiksi julkaistu sanomalehti on Tāpura Re'o ("kirjoitettu ääni").[10]

Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bilabiaali Labiodentaali Alveolaari Velaari Glottaali
Nasaali m n ŋ
Klusiili p t k | g ʔ
Frikatiivi v h
Yksitäryinen

tremulantti

ɾ

Lähde:[11]

Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etinen Keskinen Takainen
Suppea i u
Puolisuppea e o
Avoin a

Lähde:[11]

Kielioppi ja sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pronominit: ko au minä, ko koe sinä, ko ia hän / se, ko tāua me (minä ja sinä), ko maua me (me ja muut), ko korua te, ko rāua he. Rapanuissa on kaksi me-sanaa, toinen inklusiivinen (sisältää kuulijan) ja toinen eksklusiivinen, jolloin kuulija ei kuulu joukkoon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • South Pacific phrasebook, Lonely Planet, 1999

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rapa Nui Ethnologue. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  2. Brown, Keith: Encyclopedia of Language and Linguistics, s. 41-42 (Scripts, Undeciphered). Toinen painos. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-08-044854-1. (englanniksi)
  3. Tom Garmeson: The language at the end of the Earth BBC Travel. BBC. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
  4. Glottolog 4.4 - Rapanui glottolog.org. Viitattu 16.10.2021.
  5. The Rapa Nui language is alive but endangered: new “Linguistic and Cultural Revitalization Plan” addresses the challenge of strengthening itt Unesco. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
  6. Rapanui UNESCO Atlas of the World's Languages in Danger. Unesco. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
  7. Did you know Rapa Nui is threatened? Endangered Languages. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  8. ScriptSource - Rapa Nui written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 16.10.2021.
  9. Rapa Nui, Easter Islander in Chile joshuaproject.net. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  10. Rapa Nui language www.easterisland.travel. Viitattu 16.10.2021.
  11. a b Rapa Nui language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 16.10.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.