Siirry sisältöön

Rapanuin kieli

Wikipediasta
Rapanui
Rongorongolla kirjoitettu taulu
Rongorongolla kirjoitettu taulu
Oma nimi rapanui; pepito ote henua
Tiedot
Alue Pääsiäissaari, Chile
Puhujia 2000 (2007)
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
rongorongo
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä malaijilais-polynesialaiset kielet
oseanialaiset kielet
polynesialaiset kielet
ISO 639-3 rap

Rapanui on austronesialainen kieli, jota puhutaan Pääsiäissaarella rapanuiden keskuudessa.[1] Vuonna 2000 sillä oli noin 2 500 puhujaa.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin puhuttu rapanui poikkeaa merkittävästi ennen 1860-lukua käytetystä rapanuista ja näin myös rongorongon kielestä. Vaikutteita nykyiseen rapanuihin tullut etenkin tahitista, espanjasta ja ranskasta.[3] Kielellä ei ole tunnettuja murteita.[4]

1960-luvulle saakka rapanui oli Pääsiäissaaren puhutuin kieli, mutta chileläisen kulttuurin vaikutuksesta vanhemmat alkoivat opettaa lapsilleen vain espanjaa, mikä johti rapanuin puhujien vähenemiseen. 1980-luvulle tultaessa vain harvat osasivat kieltä ja sitä puhuttiin lähinnä vain vanhuksille kunnioituksen osoittamiseksi.[5]

Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaista rapanuista yli 70 % puhui rapanuita, mutta tutkimuksen nuorimmasta ikäluokasta 8–12 -vuotiaista sitä puhui sujuvasti vain 16,7 %.[6] Suurin osa rapanuilapsista, jotka oppivat kieltä nuorella iällä eivät puhu sitä enää vanhemmalla iällä.[7] Vuonna 2007 puhujamäärä oli laskenut 2 000, mutta paikallisten kiinnostus kielen säilyttämistä kohtaan on noussut ja asenteet kieltä kohtaan ovat pääsääntöiset positiiviset.[8] Pätevistä opettajista on kuitenkin pulaa, ja tähän on haettu apua niin ulkomaalaisista yliopistoista (esim. Uudesta-Seelannista tai Havaijilta) sekä yrittämällä saada Chilen yliopisto järjestämään opettajankoulutusta etäkursseina.[9]

Muiden kielten vaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvun loppupuolella jotkut rapanuit muuttivat Tahitille ja palasivat myöhemmin Pääsiäissaarelle. Näiden paluumuuttajien vaikutus rapanuin kieleen on merkittävä: 5833 sanan sanalistasta 543 katsottiin olevan vähintään todennäköisesti tahitista. Syynä tähän on se, että tahitin ja rapanuin kielet ovat äännerakenteeltaan melko samanalaisia.[10]

Espanjan kielen vaikutukset kieleen näkyvät erityisesti nykyaikaisessa rapanuissa. Rapanuin ja espanjan välisestä sekakielestä tuli myös alati suositumpi paikallisten keskuudessa.[7][11] Esimerkiksi espanjasta lainatut konjunktiot o (tai), pero (mutta) ja y (ja) ovat yleisessä käytössä.[12] Espanjan kielen vaikutuksesta rapanuin sanajärjestys on myös muuttunut 1900-luvun kuluessa muodosta VSO muotoon SVO:[13]

Suomeksi Rapanuiksi vuonna 1948 Rapanuiksi vuonna 2001
He molemmat kärsivät ja surivat He ‘aroha, he tatagi ararua Ararua he ‘aroha he tatagi

Kirjakieli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rapanuilla on ollut oma kirjoitusjärjestelmä mahdollisesti jo ennen eurooppalaisten saapumista. Sitä kirjoitettiin rongorongo-kirjoitusjärjestelmällä, jota ei ole kyetty tulkitsemaan. Myös kirjoituksen alkuperän ajoituksesta ei ole varmuutta.[14]

Nykyään rapanuita kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[15] Uusi testamentti on käännetty rapanuiksi vuonna 2018.[16] Ensimmäinen rapanuiksi julkaistu sanomalehti on Tāpura Re'o ("kirjoitettu ääni").[5]

Kielen kirjaimisto koostuu 20 aakkosesta, joista puolet on vokaaleja ja puolet konsonantteja:[17]

A, Ā, E, Ē, H, I, Ī, K, M, N, O, Ō, P, R, T, U, Ū, V, ʻ, Ŋ

Fonologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsonantit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bilabiaali Labio-

dentaali

 Alveolaari Velaari Glottaali
Nasaalit m n ŋ
Klusiilit p t k ʔ
Frikatiivit (f) v (s) h
Tremulantit ɾ

Lähde:[18]

Vokaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etinen Keskinen Takainen
Suppeat i u
Väliset e o
Väljät a

Kaikki vokaalit voivat esiintyä sekä lyhyinä että pitkinä.

Lähde:[19]

Fonotaksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rapanuin tavurakenne on muotoa (C)V(V), jossa C on konsonantti ja V samanlaatuinen vokaali. Kaikki erilaatuiset vokaalisekvenssit analysoidaan kaksitavuisiksi.[20]

Kielioppi ja sanasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Persoonapronominit rapanuiksi:[21]

Yksikkö Kaksikko Monikko
I pers. Inkl. au tāua tātou
Ekskl. māua mātou
II pers. koe kōrua
III pers. ia rāua

Lukusanat 1–10 rapa nuiksi:[22]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
tahi rua toru ha rima ono hitu varu iva hagauru

Arkisia fraaseja rapanuiksi:[17]

Rapanuiksi Suomeksi
¡‘iorana! hei!
¿Pē hē a koe? mitä kuuluu?
riva-riva hyvin
¡Māuru-uru! kiitos!
¿I hē a koe? missä sinä olet?

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Rapa Nui Ethnologue. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  2. ↑ Rapanui UNESCO Atlas of the World's Languages in Danger. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
  3. ↑ Garmeson, Tom: The language at the end of the Earth BBC Travel. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Rapanui Glottolog. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  5. 1 2 Rapa Nui language 2022. Easter Island Travel. Viitattu 7.12.2022. (englanniksi)
  6. ↑ The Rapa Nui language is alive but endangered: new “Linguistic and Cultural Revitalization Plan” addresses the challenge of strengthening itt UNESCO. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
  7. 1 2 Makihara, Miki: Rapa Nui ways of speaking Spanish: Language shift and socialization on Easter Island. Language in Society, 2005a, 34. vsk, nro 5, s. 727–762. (englanniksi)
  8. ↑ Did you know Rapa Nui is threatened? Endangered Languages. Arkistoitu 16.10.2020. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  9. ↑ Rapa Nui: Back from the brink 10.1.2019. UNESCO. Viitattu 28.1.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Kieviet (2017): s. 15–16
  11. ↑ Makihara, Miki: Being Rapa Nui, speaking Spanish: Children's voices on Easter Island. Anthropological Theory, 2005b, 5. vsk, nro 2, s. 117–134. (englanniksi)
  12. ↑ Du Feu, Veronica: Rapanui, s. 84–88. Lontoo: Routledge, 1996. ISBN 9780415596381 (englanniksi)
  13. ↑ Stolz, Thomas; Bakker, Dik & Palomo, Rosa Salas (toim.): ”The old, the new, the in-between: Comparative aspects of Hispanisation on the Marianas and Easter Island (Rapa Nui)”, Hispanisation: The Impact of Spanish on the Lexicon and Grammar of the Indigenous Languages of Austronesia and the Americas, s. 176. Berliini: Mouton de Gruyter, 2008. ISBN 978-3-11-019793-8 (englanniksi)
  14. ↑ Brown, Keith: Encyclopedia of Language and Linguistics, s. 41–42 (Scripts, Undeciphered). (2. painos) Elsevier, 2006. ISBN 978-0-08-044854-1 (englanniksi)
  15. ↑ Rapa Nui written with Latin script ScriptSource. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  16. ↑ Rapa Nui, Easter Islander in Chile Joshua Project. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  17. 1 2 Learn to speak Rapa Nui language 2023. Easter Island Travel. Viitattu 27.7.2023. (englanniksi)
  18. ↑ Kieviet (2017), s. 28
  19. ↑ Kieviet (2017), s. 31
  20. ↑ Kieviet (2017), s. 37
  21. ↑ Kieviet (2017): s. 140
  22. ↑ Numbers in Rapa Nui omniglot.com. Viitattu 5.9.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Austronesialaiset kielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rapanuin_kieli&oldid=23909884”