Rapanuin kieli
| Rapanui | |
|---|---|
| Oma nimi | rapanui; pepito ote henua |
| Tiedot | |
| Alue | Pääsiäissaari |
| Puhujia | 2 500 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä | malaijilais-polynesialaiset kielet |
| ISO 639-3 | rap |
Rapanui on austronesialainen kieli, jota puhutaan Pääsiäissaarella rapanuiden keskuudessa. Vuonna 2000 sillä oli noin 2 500 puhujaa.
Rapanuilla on ollut oma kirjoitusjärjestelmä mahdollisesti jo eurooppalaisten saapumista. Sitä kirjoitettiin rongorongo-kirjoitusjärjestelmällä, jota ei ole kyetty tulkitsemaan. Myös kirjoituksen alkuperän ajoituksesta ei ole varmuutta.[1] Nykyisin puhuttu rapanui pooikkeaa merkittävästi ennen 1860-lukua käytetystä rapanuista ja näin myös rongorongon kielestä. Vaikutteita nykyiseen rapanuihin tullut etenkin tahitista, espanjasta ja ranskasta.[2]
Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaista rapanuista yli 70 % puhui rapanuita, mutta tutkimuksen nuorimmasta ikäluokasta 8-12 –vuotiaista sitä puhui sujuvasti vain 16,7 %.[3] Vuonna 2000 kielen puhujia oli yhteensä arviolta 2 500.[4]
Rapanuissa on kymmenen konsonanttia /p t k m n ŋ h r v ' / sekä viisi lyhyttä vokaalia /i e a o u/ ja viisi pitkää vokaalia /i: e: a: o: u:/. ' tarkoittaa glottaaliklusiilia ja ŋ äng-äännettä, joka kirjoitetaan ng. Paino on yleensä toiseksi viimeisellä tavulla. Poikkeuksena mikäli viimeisellä tavulla on pitkä vokaali, paino on sillä tavulla.
Pronominit: ko au minä, ko koe sinä, ko ia hän / se, ko tāua me (minä ja sinä), ko maua me (me ja muut), ko korua te, ko rāua he. Rapanuissa on kaksi me-sanaa, toinen inklusiivinen (sisältää kuulijan) ja toinen eksklusiivinen, jolloin kuulija ei kuulu joukkoon.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- South Pacific phrasebook, Lonely Planet, 1999
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Brown, Keith: Encyclopedia of Language and Linguistics, s. 41-42 (Scripts, Undeciphered). Toinen painos. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-08-044854-1. (englanniksi)
- ↑ Tom Garmeson: The language at the end of the Earth BBC Travel. BBC. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
- ↑ The Rapa Nui language is alive but endangered: new “Linguistic and Cultural Revitalization Plan” addresses the challenge of strengthening itt Unesco. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Rapanui UNESCO Atlas of the World's Languages in Danger. Unesco. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rapanui Sprache (saksaksi)
abadi | abung | adonara | alune | anuta | atšeh | ’auhelawa | badui | bali | belait | bugi | buru | cebuano | chuuk | etelämarquesas | fidži | gao | havaiji | hiligaino | iloko | indonesia | jaava | japi | karoliini | kiribati | madura | malagassi | malaiji | maori | minangkabau | mokerang | nauru | palau | pingelap | pohjoismarquesas | rapanui | samoa | sunda | tagalog | tahiti | taroko | tetum | tikopia | timor | tonga | tšamorro | tuvalu | wanukaka | watubela
