Tuvalun kieli

Tuvalu
Oma nimi	'gana Tuvalu
Tiedot
Alue	Tuvalu, jonkin verran myös Fidži, Kiribati, Nauru, Uusi-Seelanti
Virallinen kieli	Tuvalu
Puhujia	11 000
Sija	ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	austronesialaiset kielet
Kieliryhmä	polynesialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-2	tvl
ISO 639-3	tvl
	Ohje
	Infobox OK

Tuvalu on austronesialainen kieli, jota puhuu noin 11 000 ihmistä pääasiassa Tuvalun saarivaltiossa.

Tuvalun kielilautakunta perustettiin 1972. Se on muun muassa tehnyt etelämurteesta virallisen standardin sekä tuvalun ortografiaa koskevia päätöksiä. ^[1]

Raamattu käännettiin tuvaluksi ensimmäistä kertaa kokonaan 1987. ^[2]

Murteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuvalun kielellä on kaksi päämurretta. Ne ovat:

Pohjoistuvalu, jota puhutaan Nanumangan, Nanumean sekä Niutaon saarilla.
Etelätuvalu, jota puhutaan Nukufetaun, Vaitupun, Funafutin sekä Nukulaelaen saarilla.

Päämurteet jakautuvat useisiin pienempiin murteisiin. Jokaisella Tuvalun atollilla on omat murteensa. Vaitupun atollilla puhuttavaa murretta ymmärretään hyvin muuallakin Tuvalussa.

Aakkoset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuvalun kielessä on käytössä kuusitoista aakkosta. Niistä viisi ovat vokaaleja ja yksitoista konsonantteja. Kirjainta h käytetään vain Nukulaelaen murteessa ja kirjain g äännetään ŋ eli ng. Aakkoset ovat: a, e, f, h, i, k, l, m, n, g, o, p, s, t, u, v

Äänteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuvalussa on viisi vokaalia /i e a o u/, jotka voivat esiintyä myös pitkinä vokaaleina. Konsonantteja on 10: /p t k m n ŋ s f v l/. Nukulaelaen murteessa on kuitenkin 11 konsonanttia, edellisten lisäksi myös /h/.

Tuvalussa on vain kaksi tavurakennetta, V (pelkkä vokaali) tai CV (konsonantti ja vokaali). Konsonanttiyhtymiä ei ole, mutta muuten konsonanttien esiintymiselle ei ole rajoituksia. Diftongeja ei ole, joten kaikki peräkkäiset vokaalit äännetään eri tavuissa.

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaisen sanan viimeinen kirjain on vokaali. Kielessä on kuusi artikkelia. Yksikön kanssa voidaan käyttää artikkeleita "te", "se" tai "a" ja monikon kanssa "ni", "ne" tai "a".

Substantiivit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuvalun kielen substantiivit eivät koskaan taivu. Monikko näkyy substantiiviä edeltävästä artikkelista tai possessiivipronominista. Monikko voidaan muodostaa myös pidentämällä sanan ensimmäistä vokaalia.