Siirry sisältöön

Artikkeli (kielioppi)

Wikipediasta

Artikkeli on sana tai sanan osa, jota käytetään systemaattisesti substantiivin tai substantiivilausekkeen yhteydessä osoittamaan se määräiseksi (definiittiseksi) tai epämääräiseksi (indefiniittiseksi).[1][2]

Määräisyys ja muut merkityspiirteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Määräisen artikkelin ilmaisemalla määräisyydellä tarkoitetaan, että substantiivilausekkeen tarkoite on meneillään olevassa diskurssissa tuttu tai tunnistettavissa.[3] Tunnistettavuus voi perustua siihen, että tarkoite on aiemmin mainittu, tai siihen, että yleisesti tiedetään, mistä oliosta tai ilmiöstä on kyse. Tunnistettava tarkoite voi olla ainutlaatuinen (esimerkiksi englannin the sun ’aurinko’ saa määräisen artikkelin the, koska ihmisten arkiajattelussa aurinkoja on vain yksi), tai se voidaan tunnistaa yhdistävän päättelyn perusteella. Englanninkielisessä esimerkissä The man drove past our house in a car. The exhaust fumes were terrible. (’Se mies [josta on ollut jo puhetta] ajoi autolla meidän talomme ohi. Pakokaasut olivat kamalat.’) ’pakokaasut’ (exhaust fumes) saa määräisen artikkelin, koska yleisen tietämyksen perusteella ne yhdistetään äsken mainittuun autoon.[4]

Määräisten tai epämääräisten artikkelin ohella esimerkiksi austronesialaisissa ja nigeriläis-kongolaisissa kielissä esiintyy ns. spesifiyttä ilmaisevia artikkeleja. Esim. tagalogin lauseessa doón ay na-kita nilá ang isá-ng ma-lakí-ng higante ’siellä he näkivät ison jättiläisen’ artikkeli ang ei ole määräinen artikkeli eurooppalaisessa mielessä (’se tietty, tunnettu jättiläinen, jonka kuulija jo tietää tai josta on ollut puhetta’) vaan ilmaisee, että kyse on eräästä tietystä jättiläisestä, jota kuulija ei vielä välttämättä tunne.[4]

Artikkelista käy monissa kielissä ilmi sanan kieliopillinen suku, joka saattaa vaikuttaa sanan merkitykseen (esimerkiksi norjan kielessä en ball ’pallo’, et ball ’tanssiaiset’).lähde? Lisäksi artikkelit voivat joissakin kielissä ilmaista määräisyyden ohella kohteen sijaintia tai esimerkiksi puhujan asennetta (kunnioitus tai sympatia), esimerkiksi samoan nāi: nāi teine ’(vähät/poloiset/rakkaat) tytöt’.[4]

Artikkelien kehittymisestä ja kriteereistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useissa kielissä määräisiä artikkeleita on kehittynyt kieliopillistumalla demonstratiivipronomineista (sentapaisista kuin ’tämä’ tai ’se’),[5] epämääräisiä artikkeleita taas syntyy useissa Euroopan kielissä lukusanasta ’1’. Esimerkiksi unkarissa määräinen artikkeli a / az (a ház ’(tietty) talo’, az alma ’(tietty) omena’) on kehittynyt demonstratiivipronominista az ’se’, epämääräinen artikkeli egy on edelleenkin samannäköinen kuin lukusana egy ’yksi’.[6] Ranskan määräiset artikkelit le ja la ovat kehittyneet latinan ille, illa, illud (’se, tuo’) -pronominista, epämääräiset artikkelit un, une latinan lukusanasta unus, una, unum ’yksi’.[7]

Kieliopillistumiskehitys on usein vähittäistä ja jatkumomaista, ja joskus voi olla tulkinnanvaraista, onko kyseessä artikkeli vai pronomini. Myös niiden kielten välillä, joissa on selkeästi kieliopillistuneet artikkelit, voi artikkelien käytössä olla eroa. Esimerkiksi ranskassa käytetään määräistä artikkelia partitiivisten (j’ai bu du vin ’join viiniä’) tai geneeristen substantiivilausekkeiden kanssa (les français aiment la gloire ’ranskalaiset rakastavat kunniaa’), englannissa taas vastaavissa yhteyksissä artikkeli jää pois (I drank wine; the French love glory). Artikkelikielissäkin artikkelit voivat jäädä pois tietyissä tyyleissä (esimerkiksi lehtiotsikkojen kieli), rakenteissa tai yhteyksissä (esimerkiksi puhuttelut).[8]

Artikkelista voidaan yleensä puhua, jos määräisyyteen ei liity selvää paikkaan tai sijaintiin liittyvää, puhetilanteesta määräytyvää (deiktistä) merkitystä[5] tai jos artikkeli voi esiintyä yhdessä pronominin kanssa (esim. unk. az a ház ’se talo’). Lisäksi kieliopillistumisen yhteydessä artikkeli voi muodoltaan kulua tai kivettyä: unkarin artikkeli a on konsonanttialkuisten sanojen edellä menettänyt alkuperäisen z-konsonanttinsa, demonstratiivipronomini taas esiintyy aina muodossa az.[6]

Artikkelin sijainti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkelit voivat olla itsenäisiä sanoja tai sanan osia tai suprasegmentaalisia (koko sanan) piirteitä: määräisyyttä voidaan joissain kielissä merkitä esimerkiksi toonilla (sävelkorolla).[5] Demonstratiivipronomineista artikkelit eroavat siinä, että niiden asema pääsanan suhteen on tarkasti määritetty, esimerkiksi välittömästi pääsanan tai lausekkeen edessä. Joissakin kielissä artikkeli sijoittuu pääsanan ja määritteen väliin, esim. albanian shoku i mirë ’hyvä ystävä [miespuolinen]’ (”ystävä se hyvä”) – shoqja e mirë ’hyvä ystävätär’, missä i ja e ovat maskuliininen ja feminiininen määräinen artikkeli. Joissakin kielissä artikkeli liitetään pääsanansa loppuun. Näin toimii määräinen artikkeli esimerkiksi joissakin Balkanin kielissä (bulgarian kniga-ta ’(se tietty) kirja’, romanian lup-ul ’(se tietty) susi’) sekä skandinaavisissa kielissä (esim. ruotsin tai tanskan hus-et ’(se tietty) talo’).[4]

Artikkelit maailman kielissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Määräiset artikkelit ovat maailman kielissä tavallisempia kuin epämääräiset: tiedetään useita kieliä, joissa on vain määräisiä artikkeleja mutta ei epämääräisiä (esim. bulgaria, klassinen kreikka, kelttiläiset kielet), mutta vain harvoissa kielissä on ainoastaan epämääräinen artikkeli mutta ei määräistä.[4]

Grambank-tietokannan kielistä määräisiä artikkeleja on 824 kielessä (yleisesti Länsi-Euroopan kielissä mutta myös esimerkiksi heprean, arabian, malagassin, udehen, havaijin sekä lukuisissa Amerikan, Afrikan, Etelä-Aasian ja Oseanian kielissä), 1374 kielestä ne puuttuvat ja 205 kielestä ei ole tietoja.[5] Sitä vastoin Grambank-tietokannan aineistossa on vain 301 kieltä, joissa epämääräisyyttä yleisesti merkitään epämääräisellä artikkelilla, ja 1920 kieltä, joissa epämääräistä artikkelia ei käytetä.[9]

Artikkelit uralilaisissa kielissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uralilaisista kielistä vain unkarissa on systemaattisesti käytetyt määräiset ja epämääräiset artikkelit. Mordvan kielissä on kuitenkin substantiiveilla ns. määräinen (determinatiivinen) taivutus, jonka päätteitä voisi pitää myös määräisinä artikkeleina. Määräinen taivutus on (perusmuodossaan) syntynyt sanan perään liitetystä demonstratiivipronominista, esim. ersän vel'e ’kylä’ – vel'e-ś ’(se tietty) kylä’.[10]

Etenkin permiläisissä kielissä kolmannen tai joskus toisen persoonan possessiivisuffikseja käytetään määräisten artikkelien tapaan, ilmaisemaan pikemminkin määräisyyttä kuin omistusta, esim. komin vöras lymjys sylöma ńin ’metsässä [”hänen metsässään”] lumi [”hänen lumensa”] on jo sulanut’.[11] Ilmeisesti tästä syystä Grambank-tietokannassa komipermjakin kieli on koodattu niiden kielten joukkoon, joissa on määräinen artikkeli.[5]

Suomen kielen tutkimuksessa on etenkin 1990-luvulta lähtien keskusteltu siitä, onko puhutussa suomen kielessä jo artikkeli eli voiko artikkelimaisesti käytettyä se-pronominia pitää jo varsinaisena määräisenä artikkelina.[12][8] Samantapaista keskustelua on käyty see-pronominin artikkelimaisesta käytöstä viron puhekielessä.[13]

Aikoinaan vanhassa kirjasuomessa (sekä vanhassa kirjavirossa) käytettiin laajalti ruotsin ja saksan mallin mukaisesti ’se’-pronominia määräisenä ja ’yksi’-lukusanaa epämääräisenä artikkelina. Esimerkiksi Jacobus Flachsenius kirjoitti ruumissaarnassaan 1680: Ja ombi yxi cunniallinen Hautaminen nijlle Jumalisille yxi Mailmallinen palcka.[14] Virossa Heinrich Stahl virsikirjassaan 1637 käänsi esimerkiksi saksankielisen ilmauksen der König der Ehren ’kunnian kuningas’ sanatarkasti see kuningas sest auwust (”se kuningas siitä kunniasta”).[15]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Peter Matthews: ”article”, The concise Oxford dictionary of linguistics. Oxford: Oxford Univ. Press, 2014. ISBN 978-0-19-967512-8
  2. ↑ Kielitiede:artikkeli – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 8.9.2025.
  3. ↑ määräisyys – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 8.9.2025.
  4. ↑ a b c d e Himmelmann, Nikolaus: ”Articles”, Language typology and language universals: I, s. 831–841. Berlin: Walter de Gruyter, Inc, 2001. ISBN 978-3-11-019403-6
  5. ↑ a b c d e Grambank - Feature GB020: Are there definite or specific articles? grambank.clld.org. Viitattu 8.9.2025.
  6. ↑ a b Katalin É. Kiss, Károly Gerstner, Attila Hegedűs: ”5. A névelők”, Fejezetek a magyar nyelv történetéből. Akadémiai Kiadó, 2018. ISBN 978-963-454-247-6 Teoksen verkkoversio Viitattu 8.9.2025. (unkariksi)
  7. ↑ articles researchgate.net.
  8. ↑ a b Ritva Laury: Sen kategoriasta - onko suomessa jo artikkeli? Virittäjä, 2.1.1996, 100. vsk, nro 2, s. 162–162. ISSN 2242-8828 Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
  9. ↑ Grambank - Feature GB021: Do indefinite nominals commonly have indefinite articles? grambank.clld.org. Viitattu 8.9.2025.
  10. ↑ Raija Bartens: Mordvalaiskielten rakenne ja kehitys, s. 83. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1999. ISBN 978-952-5150-22-3 Teoksen verkkoversio Viitattu 8.9.2025.
  11. ↑ Raija Bartens: Permiläisten kielten rakenne ja kehitys, s. 122. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 2000. ISBN 978-952-5150-55-1 Teoksen verkkoversio Viitattu 8.9.2025.
  12. ↑ VISK - § 1418 Onko suomessa artikkelia? scripta.kotus.fi. Viitattu 8.9.2025.
  13. ↑ Helen Hint, Tiina Nahkola, Renate Pajusalu: With or without articles? A comparison of article-like determiners in Estonian and Finnish. Lähivõrdlusi. Lähivertailuja, 5.10.2017, 27. vsk, s. 65–106. doi:10.5128/LV27.02 Artikkelin verkkoversio.
  14. ↑ VVKS - Virtuaalinen vanha kirjasuomi vvks.it.helsinki.fi. Viitattu 8.9.2025.
  15. ↑ Tafenau, Kai & Ross, Kristiina & Põldvee, Aivar: See kuningas sest auvust, põrgukonn ja armutaim: Eesti keelemõte 1632–1732, s. 403. EKSA. ISBN 978-9916-677-46-9
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Artikkeli_(kielioppi)&oldid=23555663”