Numeraali
Numeraalit eli lukusanat ovat lukumäärää ilmaisevia sanoja. Useissa kielioppiperinteissä, myös suomen kieliopeissa, numeraalit on yleensä luettu yhdeksi sanaluokaksi.[1]
Numeraalit maailman kielissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joissakin maailman kielissä väitetään lukusanajärjestelmän olevan hyvin pieni ja kehittymätön, koska näissä kulttuureissa ei perinteisesti ole laskettu suuria määriä. Esimerkiksi eteläamerikkalaisessa pirahãn kielessä ei väitetysti ole lukusanoja lainkaan, australialaisessa mangarrayin kielessä niitä olisi vain ’yksi’, ’kaksi’ ja ’kolme’. Joissakin Uuden-Guinean kielissä käytetään ns. laajennettua ruumiinosajärjestelmää. Esimerkiksi kobonin kielessä lukusanoina toimivat ruumiinosien nimitykset: vasemmasta kädestä aloittaen sormet pikkusormesta peukaloon, kyynärvarsi, kyynärtaive, olkavarsi, olkapää, solisluu, rintakuoppa, laskentaa voidaan jatkaa oikealle puolelle ja palata sieltä takaisin, ja näin pystytään laskemaan 46:een asti.[2]
Peruslukusanoja on kielissä suhteellisen pieni, rajallinen määrä, ja suuremmat luvut muodostetaan niiden perusteella erilaisilla tekniikoilla ja niiden yhdistelmillä, usein yhteenlaskun (sataviisi = 100 + 5) ja kertolaskun (viisisataa = 5 * 100) avulla, tai käyttäen kantaluvun potensseja (esimerkiksi useissa kielissä ’sata’ (102), ’tuhat’ (103).[2] Joskus käytetään myös vähennyslaskua, tästä esimerkkinä suomen yhdeksän ja kahdeksan, etymologisesti ’yksi puuttuu kymmenestä’, ’kaksi puuttuu kymmenestä’.[3] Lukujärjestelmän kantalukuna on useissa tunnetuissa kielissä 10 (desimaalijärjestelmä), mikä liittynee siihen, että laskemisen apuna on usein käytetty sormia. Jonkin verran tunnetaan myös kieliä, joissa kantalukuna on 20 (vigesimaalijärjestelmä), ja tästä on jäänteitä esimerkiksi ranskan kielessä (quatre-vingts ’80’ = 4 * 20). Lukujärjestelmiin voi sisältyä myös yksilöllisiä poikkeuksia, kuten venäjän sorok (сорок) ’40’,[2] alun perin ’40 soopelinnahan nippu’.[4]
Numeraalit suomen kielessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen kieliopissa numeraaleja on yleensä pidetty yhtenä nominien alaryhmänä, sillä ne taipuvat nominien tapaan sijassa (kolme, kolmessa, kolmelle) ja luvussa (kolme kenkää, kolmet kengät). Ne muistuttavat kieliopilliselta käyttäytymiseltään sekä adjektiiveja (kolmessa lapsessa, vrt. pienessä lapsessa) että substantiiveja tai ns. kvanttoripronomineja (kolmesta ~ harvasta ~ monesta asiasta).[5]
Iso suomen kielioppi jakaa numeraalit neljään tyyppiin:
- peruslukusanat (esim. nolla, yksi, yhdeksän, miljoona, tusina),
- yhdysnumeraalit (esim. yksitoista, kaksikymmentäyksi),
- murtolukuilmaukset (esim. puoli, neljännes, kaksi kolmasosaa, kaksi pilkku kuusi),
- likimääräilmaukset (esim. pari, kolmisen, puolenkymmentä, kymmenkunta, toista sataa, kahdesta kolmeen).[5]
Eurooppalaisessa kielioppiperinteessä lukusanat on tavattu jakaa perus- eli kardinaalilukusanoihin (esim. yksi, kolmetuhatta) ja järjestys- eli ordinaalilukusanoihin (esim. ensimmäinen, kolmastuhannes). Iso suomen kielioppi ei lue järjestyslukuja numeraalien sanaluokkaan. Ne ovat muodoltaan ja kieliopilliselta käyttäytymiseltään paremminkin numeraaleista johdettuja adjektiiveja.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kielitiede:numeraali – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 25.1.2026.
- 1 2 3 WALS Online - Chapter Numeral Bases wals.info. Viitattu 25.1.2026.
- ↑ yhdeksän - Suomen etymologinen sanakirja yhdeksän - Suomen etymologinen sanakirja. Arkistoitu 19.2.2025. Viitattu 25.1.2026.
- ↑ «Сорок» в словаре М. Фасмера ΛΓΩ. Viitattu 25.1.2026. (venäjäksi)
- 1 2 VISK - § 770 Mitä numeraalit ovat? scripta.kotus.fi. Arkistoitu 23.1.2025. Viitattu 25.1.2026.
- ↑ VISK - § 771 Järjestyslukujen ja numeraalien suhde scripta.kotus.fi. Arkistoitu 23.1.2025. Viitattu 25.1.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Numeraali Wikimedia Commonsissa
