Tagalog

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tagalog
Tagalogin puhuma-alue Filippiineillä
Tagalogin puhuma-alue Filippiineillä
Oma nimi tagalog
Tiedot
Alue Keski- ja Etelä-Luzon
Virallinen kieli Filippiinit Filippiinit
Puhujia 23,8 miljoonaa
Sija 59.
Kirjaimisto latinalainen kirjaimisto
Kielenhuolto Komisyon sa Wikang Filipino
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä malaijilais-polynesialaiset kielet
keskifilippiiniläiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 tl
ISO 639-2 tgl
ISO 639-3 tgl
Puhuttua tagalogia
Tagaloginkielinen roskaamisen kieltävä kyltti Rizalin provinssissa.

Tagalog on yksi tärkeimmistä Filippiineillä puhutuista kielistä. Se kuuluu austronesialaisten kielten haaraan länsi-malaiji-polynesialaiset kielet, eli se on sukua muun muassa indonesian ja malaijin kielille, ja sen standardisoitu muoto filipino on yksi Filippiinien kahdesta virallisesta kielestä.[1] Tagalogilla on hieman yli 23,8 miljoonaa puhujaa, mikä tekee siitä maailman 59. puhutuimman kielen.[2] Sen tärkein puhuma-alue on Luzonin saari. Yli puolet filippiiniläisistä kuitenkin osaa sitä jossain määrin. Vuoden 2000 väestönlaskennassa tagalog on myös Yhdysvaltain kuudenneksi puhutuin kieli siirtolaisuuden seurauksena.[3]

Kieli on elinvoimainen, ja sen läheisiä sukulaiskieliä ovat mm. kasiguranin ja kamayo. Tagalogilla katsotaan olevan kahdeksan päämurretta.[4].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sana tagálog tulee muodosta tagá-ílog, joka taas tulee etuliitteen tagá- 'jonkin paikan asukas' (vrt. suomen -lainen) ja sanan ílog 'joki' yhdistelmästä; sen alkuperäinen merkitys on 'joenvarren asukas'. Tagálogin historian tuntemusta rajoittaa se, että kielestä ei ole kirjoitettuja lähteitä ennen espanjalaisten saapumista 1500-luvulla. Kielitieteellisten metodien perusteella on kuitenkin arvioitu, että kieli ja sen lähisukulaiset ovat lähtöisin Mindanaon saariryhmän koillisosasta tai itäiseltä Visayasilta.

Ensimmäinen tagalogilla kirjoitettu kirja on Doctrina Cristiana (Kristillinen oppi) vuodelta 1593. Se kirjoitettiin espanjaksi ja kahdella tagalogin transkriptiolla: toinen Babayin-kirjaimistolla (ks. alla) ja toinen latinalaisilla kirjaimilla.[5].

Kielen historian aikana se on saanut vaikutteita varsinkin espanjasta, min-kiinasta (Fujianin kiina), englannista, malaijista ja Pohjois-Filippiineillä puhutuista sukulaiskielistään.

Äänteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tagalogissa on 21 foneemia: 16 konsonanttia ja viisi vokaalia. Tavurakenne on suhteellisen yksinkertainen. Jokaisessa tavussa on vähintään yksi konsonantti ja yksi vokaali.

Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etinen Keskinen Takainen
Suppea i u
Puolisuppea e o
Avoin a

Neljä tärkeää diftongia ovat [iw], [aj], [aw] ja [uy].

Lähde:[6]

Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla on taulukko tagalogin konsonanteista. Äng-äänne (velaarinen nasaali) voi esiintyä kaikissa asemissa, myös sananalkuisena, toisin kuin useimmissa eurooppalaisissa kielissä mukaan lukien suomi.

Labiaali Dentaali Palataali Velaari Glottaali
Klusiili p | b t | d k | g ʔ
Frikatiivi s h
Nasaali m n ŋ
Likvida l ~ r
Puolivokaali w j

Lähde:[6]

Paino[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanapaino on tagalogissa foneeminen. Pääpaino esiintyy joko sanan viimeisellä tai toiseksi viimeisellä tavulla. Pää- ja sivupaino pidentää kyseisen tavun vokaalin, paitsi sanan viimeisellä tavulla.

Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • /a/ suppenee hieman painottomassa asemassa ([ɐ])
  • /i/ höllenee painottomassa tavussa ([ɪ] kuten englannin sanassa bit)
  • /u/ höllenee painottomassa tavussa ([ʊ] kuten englannin sanassa book)
  • /i/:n reaalistuma sanan lopussa saattaa vaihdella huomattavasti: [i ~ ɪ ~ ɛ]
  • /ɛ/ saatetaan lausua kuten /i/ ja /o/ kuten /u/; kuten mainittu, nämä foneemit ovat vierasperäisiä, eivätkä siten täysin vakaita
  • /aɪ/ saatetaan lausua sanan alussa tai keskellä [e ~ ɛ ~ ɪ]; /aʊ/ samassa asemassa [o ~ ɔ]
  • /k/ lausutaan usein vokaalien välissä [x] (kuten saksan sanassa Bach)
  • /r/ ja /d/ saattavat vaihdella vapaasti keskenään, jolloin ne ovat saman foneemin allofoneja.
  • sananloppuinen glottaaliklusiili /ʔ/ saattaa jäädä pois, jos sana ei päätä lausetta

Kirjoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Babayin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen kuin espanjalaisten siirtomaavallan myötä siirryttiin latinalaisiin aakkosiin, käytettiin suhteellisen laajasti Babayin-abugidaa (kirjoitusjärjestelmää, jossa yksi merkki ilmaisee konsonanttia ja sen yhteydessä oleva vokaali ilmaistaan tarkemerkillä), joka kuuluu ns. brahmilaisiin kirjoitusjärjestelmiin, eli se polveutuu alkuaan Devanagari-kirjoituksesta, jota alun perin käytettiin sanskritin kirjoittamiseen. Sen edeltäjät ovat ilmeisesti kulkeutuneet Filippiineille Jaavan ja Sulawesin kautta, sillä näillä saarilla on käytetty samankaltaisia järjestelmiä.

Latinalainen aakkosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvun alkupuolelle tagalogia kirjoitettiin monilla eri espanjan ortografiaan pohjautuvilla järjestelmillä. Kun tagalogista tuli kansallinen kieli vuonna 1937, kieliopintutkija Lope K. Santos esitti kahdenkymmenen kirjaimen aakkoston nimeltä balarilà (A B K D E G H I L M N Ng O P R S T U W Y).

Aakkostoa on sittemmin muokattu, ja uusimman, vuonna 1987 tehdyn uudistuksen seurauksena tagalogia kirjoitetaan seuraavilla 28 kirjaimella: A B C D E F G H I J K L M N Ñ Ng O P Q R S T U V W X Y Z

Tarkemerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkemerkkejä ei normaalissa kirjoituksessa merkitä. Niitä kuitenkin käytetään sana- ja oppikirjoissa tarkentamaan ääntämystä.

Tarkemerkkejä on kolmenlaisia:

Akuutti aksentti eli pahilís

Ilmaisee, että kyseinen tavu on painollinen; jätetään pois toiseksi viimeiseltä tavulta, vaikka se olisi painollinen. Esimerkiksi talagá [tala'ga]

Graavi aksentti eli paiwà

Sijoitetaan vain viimeiselle tavulle. Ilmaisee, että sana loppuu glottaaliklusiiliin, ja paino on toiseksi viimeisellä tavulla. Esimerkiksi mabutì [ma'butiʔ]

Sirkumfleksiaksentti eli pakupyâ

Sijoitetaan vain viimeiselle tavulle. Ilmaisee, että sana loppuu glottaaliklusiiliin, ja paino on viimeisellä tavulla. Esimerkiksi sampû [sam'puʔ]

ng ja mga[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Genetiivin tunnus ng ja monikon tunnus mga ovat lyhenteitä ja lausutaan nang [naŋ] ja mangá [mɐ'ŋa].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tagalog language Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.12.2020. (englanniksi)
  2. Iman Ghosh: Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World Visual Capitalist. 15.2.2020. Viitattu 8.12.2020. (englanniksi)
  3. Heritage Languages in America: Tagalog Language www.cal.org. Viitattu 8.12.2020.
  4. Glottolog 4.3 - Tagalog glottolog.org. Viitattu 8.12.2020.
  5. Doctrina Christiana filipinohistory.tripod.com. Viitattu 8.12.2020.
  6. a b Tagalog www.languagesgulper.com. Viitattu 8.12.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tagalog.