Maorin kieli
| Maori | |
|---|---|
 |
|
| Oma nimi | te reo Māori |
| Tiedot | |
| Alue | Uusi-Seelanti |
| Virallinen kieli | Uusi-Seelanti |
| Puhujia |
Uusi-Seelanti 130 000 Australia 5000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Māorinkielen komissio [1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä | polynesialaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | mi |
| ISO 639-2 | mri |
| ISO 639-3 | mri |
Maori on austronesialainen kieli, jota puhuvat äidinkielenään Uuden-Seelannin alkuasukkaat, maorit. Maori kuuluu polynesialaisten kielten ryhmään. Sen läheisimpiä sukulaiskieliä ovat rarotonga ja tuamotu. Maorin kielellä on noin 100 000 äidinkielistä puhujaa, joista useimmat ovat kaksikielisiä, toisen kielen ollessa Uuden-Seelannin pääkieli englanti. Samaisesta syystä englannin kielen vaikutus maorin kieleen on varsin voimakas.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Polynesialaiset saapuivat Uuteen-Seelantiin 1300-luvulla. Maorin kieli kehittyi enimmäkseen eristyksissä aina 1800-luvulle saakka, jolloin eurooppalaiset siirtolaiset alkoivat muuttaa maahan. 1860-luvulla maorista tuli vähemmistökieli ja vuonna 1880 sen käyttö maorien kouluissa kiellettiin. Toiseen maailmansotaan asti suurin osa maoreista puhui maoria äidinkielenään, sodan jälkeen alkaneen kaupungistumisen jälkeen kielen käyttö väheni. Maorista tuli virallinen kieli vasta vuonna 1987[2].
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yli 100 000 henkilöä, lähinnä etnisiä maoreja, puhuu maorin kieltä sujuvasti. Vuoden 2006 tilastojen mukaan 131 613 maoria ilmoitti pystyvänsä sujuvaan keskusteluun maorin kielellä. Maorin kielen puhujat muodostivat siis 4,2 % Uuden-Seelannin väestöstä.[3] Noin 8000 maoria puhuu vain maorin kieltä, useimmat maorit ovat kaksikielisiä. Kielellä on lisäksi noin 5000 puhujaa Australiassa sinne muuttaneiden maorien keskuudessa.
Äänteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maorin useimmissa murteissa on kymmenen konsonanttia ja viisi vokaalia.Maorin äännejäsjestelmä on verrattain konservatiivinen ja lähellä keski-itäpolynesialaisen kantakielen äännerakennetta.[4]
Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Bilabiaalit | Alveolaarit | Velaarit | Glottaalit | |
|---|---|---|---|---|
| Klusiilit | p | t | k | |
| Frikatiivit | f | h | ||
| Nasaalit | m | n | ŋ | |
| Tremulantit | ɾ | |||
| Approksimantit | w |
Foneemin /f/ yleisin äännearvo on [f],[4] mutta joidenkin puhujien puheessa myös [ɸ]], joka oli historiallisesti yleisempi realisaatio.
Foneemit /h t k/ saattavat nopeassa puheessa ääntyä soinnillisina. /t k/ saattavat palatalisoitua tai velarisoitua; /t/ ennen vokaaleja /i u/ saattaa ääntyä affrikaattana [tʃ], etenkin sanan viimeisessä tavussa.[4]
/r/ ääntyy useimmiten yksitäryisenä, [ɾ]. Joskus sen äännearvo voi olla myös [ɹ] tai [l], joista jälkimmäinen oli yleinen Eteläsaaren murteessa vielä 1800-luvulla.[4]
Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Etu | Keski | Taka | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puoliavoin | e | o | |
| Avoin | a | ||
Maorissa on viisi vokaalia, ja ne voivat esiintyä joko lyhyinä tai pitkinä. Vokaalin pituus on foneemisesti merkittävä. Vokaalien pienen määrän takia niiden äännearvot vaihtelevat suuresti. Lauseenloppuiset vokaalit, erityisesti lyhyet, redusoituvat usein nopeassa puheessa.[4]
Foneemi /u/ oli aiemmin takavokaali, mutta Uuden-Seelannin englannin vaikutuksesta sen äännearvo on nykyään [ʉ].[4][5]
Pitkät vokaalit ovat pituudeltaan noin kaksinkertaisia lyhyisiin verrattuna. Joskus niitä pidetään lyhyiden vokaalien muunnelmina, ja joskus taas itsenäisinä foneemeinaan. Ensin mainittua analyysiä tukee pitkien vokaalien prosodinen käyttäytyminen samalla tavalla diftongien kanssa sekä se, että esimerkiksi imperatiivimorfeemilla e on kolmimoraisten sanojen edellä nollavariantti; esimerkiksi e noho ’istu’, e tū ’nouse’; mutta patua ’lyö’, kīa ’sano’. Tällöin esimerkiksi sanan kīa foneemianalyysi olisi /kiia/.[4]
Jälkimmäistä analyysiä tukee lyhyiden ja pitkien vokaalien välinen laadullinen ero; esimerkiksi /a aː/ lausutaan [ɐ ɑː].[4]
Maorissa on myös diftongeja, joista yleisimmät ovat /ai ae ao au ou/; vaikka teoriassa mitkä tahasa vokaaliyhdistelmät ovat mahdollisia, siitä on epäselvyyttä, mitkä niistä ovat tosiasiallisia diftongeja.[4]
Fonotaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maoria analysoidaan usein morien avulla. Yksimoraisessa tavussa on konsonantti ja vokaali, kun taas pitkä vokaali tai diftongi tekevät tavusta kaksimoraisen.[4] Tavurakenne on (C)V(V), eli ainoastaan vokaali on pakollinen, eikä tavun lopussa eli koodassa voi esiintyä konsonanttia.
Kirjoitusjärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Maorin nykyisin käytössä oleva, latinalaista aakkostoa hyödyntävä kirjoitusjärjestelmä kehittyi 1800-luvun alkupuolella kristillisten lähetystyöntekijöiden työnä. Siihen kuuluu viisitoista kirjainta, joista kaksi on digrafeja: a e h i k m n o p r t u w ng wh. Kirjaimista a, e, i, o ja u vastaavat vokaaleja /a e i o u/, ja pitkiä vokaaleja /aː eː iː oː uː/ merkitään vokaalikirjaimen yläpuolisella pituusmerkillä: ā, ē, ī, ō, ū. Konsonanttimerkit h ,k, m, n, p, r, t ja w vastaavat äänteitä /h k m n p r t w/. Digrafi ng äännetään /ŋ/ ja wh äännetään /f/.
Pitkien vokaalien merkitseminen pituusmerkillä (maoriksi tohutō) on vakiintunut yleiseen käyttöön vasta viime vuosikymmeninä. Aiemmin pituusmerkin asemesta saatettiin käyttää muita tarkkeita tai vokaalimerkin kahdennusta, eikä pitkiä vokaaleja aina merkitty ollenkaan. Waikato Tainui -heimo eli iwi käyttää kahdennettuja vokaaleja pitkien vokaalien merkitsemiseen,[6] ja samaa periaatetta noudattavat kyseisellä alueella sijaitsevat Hamiltonin kaupunki[7] ja Waikaton aluehallinto. Lisäksi eräiden järjestöjen ja organisaatioiden nimiin on vakiintunut kahdennetun vokaalin käyttö.
Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esimerkkejä maorinkielisistä sanoista suomenkielisine vastineineen:
- aroha = rakkaus, myötätunto
- hapū = alaheimo
- hiku = häntä
- huti = vetää
- iwi = heimo
- kainga = kylä
- moana = meri, valtameri
- motu = saari
- oho = hämmästys
- pai = hyvä
- pā = linnoitus
- pākehā = valkoinen (ihminen), eurooppalainen
- tapu = pyhä, kielletty (vastaava sana tabu on lainattu moniin kieliin jostain polynesialaiskielestä)
- toto = veri
- uaua = lihas
- ūpoko = pää
- wae = jalka
Numerot yhdestä kymmeneen (järjestyksessä): tahi, rua, toru, whā, rima, ono, whitu, waru, iwa, tekau.
Persoonapronominit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maori tekee eron inklusiivin ja eksklusiivin välille me-pronominien kohdalla: kun sekä puhuja että kuulija kuuluvat me-ryhmään, käytetään inklusiivista me-pronomia ja mikäli ei, niin pronomini on eksklusiivinen. Lisäksi maorin pronomineissa on kolme lukua: yksikkö, kaksikko ja monikko.
| Yksikkö | Kaksikko | Monikko | |
|---|---|---|---|
| I (ink.) | au /ahau | tāua | tātou |
| I (eks.) | māua | mātou | |
| II | koe | kōrua | koutou |
| III | ia | rāua | rātou |
Kielinäyte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
»I te whānautanga mai o te tangata, kāhore ōna here, e ōrite ana tōna mana me ōna tika ki te katoa. Ka whakatōkia ki roto i te tangata he wairua, he hinengaro hoki, ā, me mahi tahi ia ki ngā tāngata o te ao i runga i te āhua o te tuakana me te teina.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [8]
Maorin kielen viikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uudessa-Seelannissa vietetään joka vuosi maorin kielen viikkoa (eng. Maori Language Week / mao. Te Wiki o te Reo Māori). Tuolloin Uudessa-Seelannissa järjestetään ohjelmaa ja tapahtumia, joilla halutaan vahvistaa kielen asemaa ja näkyvyyttä yhteiskunnassa [9]. Yksi näkyvä juhlinnan muoto ovat paraatit isoimmissa kaupungeissa. Viikon tunnuslauseena on perinteisesti ollut "Kia Kaha te Reo Māori" eli "tehdään maorin kielestä vahva" Vuonna 2018 maorin kielen viikkoa juhlittiin 10.-17. syyskuuta[10].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aulis J. Joki: Maailman kielet, SKS Tietolipas 45, Juva 1984.
- Rafael del Moral: Diccionario Espasa Lenguas del Mundo, Editorial Espasa Calpe, S.A., Madrid 2002.
- Peter Gossage: The Fish of Maui – Te ika a Maaui, Weldon Publishing, Uusi-Seelanti 1992.
- Graham Wiremu: The Maoris of New Zealand, Britannia 1984
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ tetaurawhiri.govt.nz Māori language Commission. Viitattu 3.3.2012.
- ↑ http://www.tereo.govt.nz/act87/index.shtml
- ↑ http://www.stats.govt.nz/Census/2006CensusHomePage/quickstats-about-a-subject/quickstats-about-maori.aspx
- ↑ a b c d e f g h i j Ray Harlow: Māori, A Linguistic Introduction. Cambridge: Cambridge University Press, 2006. ISBN 978-0-521-80861-3.. (englanniksi)
- ↑ Winfried Bauer: Maori. Lontoo: Routledge, 1993. (englanniksi)
- ↑ Te Wiki o Te Reo Maaori Discovery Trail Waikato museum. ”At Waikato Museum Te Whare Taonga o Waikato we use a double vowel where a macron would normally be used. This is the preferred spelling of Waikato-Tainui.” Viitattu 13. elokuuta 2021. (englanniksi)
- ↑ Māori Language Week 2017 Hamilton City Council. ”NOTE: As the local authority for the main centre of the Waikato, Hamilton City Council uses Tainui's preferred spelling of double letters for the long vowel sounds of Te Reo words.” Viitattu 13. elokuuta 2021. (englanniksi)
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
- ↑ Reo Ora reoora.co.nz.
- ↑ Citizen Advice Bureau cab.org.nz.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maorin kieli Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta abadi | abung | adonara | alune | anuta | atšeh | ’auhelawa | badui | bali | belait | bugi | buru | cebuano | chuuk | etelämarquesas | fidži | gao | havaiji | hiligaino | iloko | indonesia | jaava | japi | karoliini | kiribati | madura | malagassi | malaiji | maori | minangkabau | mokerang | nauru | palau | pingelap | pohjoismarquesas | rapanui | samoa | sunda | tagalog | tahiti | taroko | tetum | tikopia | timor | tonga | tšamorro | tuvalu | wanukaka | watubela