Maorin kieli
| Maori | |
|---|---|
 |
|
| Oma nimi | te reo Māori |
| Tiedot | |
| Alue | Uusi-Seelanti |
| Virallinen kieli | Uusi-Seelanti |
| Puhujia |
Uusi-Seelanti 130 000 Australia 5000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Māorinkielen komissio [1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä | polynesialaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | mi |
| ISO 639-2 | mri |
| ISO 639-3 | mri |
Maori on austronesialainen kieli, jota puhuvat äidinkielenään Uuden-Seelannin alkuasukkaat, maorit. Maori kuuluu polynesialaisten kielten ryhmään. Sen läheisimpiä sukulaiskieliä ovat rarotonga ja tuamotu. Maorin kielellä on noin 100 000 äidinkielistä puhujaa, joista useimmat ovat kaksikielisiä, toisen kielen ollessa Uuden-Seelannin pääkieli englanti. Samaisesta syystä englannin kielen vaikutus maorin kieleen on varsin voimakas.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Polynesialaiset saapuivat Uuteen-Seelantiin 1300-luvulla. Maorin kieli kehittyi enimmäkseen eristyksissä aina 1800-luvulle saakka, jolloin eurooppalaiset siirtolaiset alkoivat muuttaa maahan. 1860-luvulla maorista tuli vähemmistökieli ja vuonna 1880 sen käyttö maorien kouluissa kiellettiin. Toiseen maailmansotaan asti suurin osa maoreista puhui maoria äidinkielenään, sodan jälkeen alkaneen kaupungistumisen jälkeen kielen käyttö väheni. Maorista tuli virallinen kieli vasta vuonna 1987[2].
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yli 100 000 henkilöä, lähinnä etnisiä maoreja, puhuu maorin kieltä sujuvasti. Vuoden 2006 tilastojen mukaan 131 613 maoria ilmoitti pystyvänsä sujuvaan keskusteluun maorin kielellä. Maorin kielen puhujat muodostivat siis 4,2 % Uuden-Seelannin väestöstä.[3] Noin 8000 maoria puhuu vain maorin kieltä, useimmat maorit ovat kaksikielisiä. Kielellä on lisäksi noin 5000 puhujaa Australiassa sinne muuttaneiden maorien keskuudessa.
Äänteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maorin kielessä on kymmenen konsonanttia ja viisi vokaalia. Kielessä on seitsemän diftongia: ae, ai, ao, au, oi, oe, ou. Kaikki tavut ovat avotavuja, konsonanttiyhtymiä ei ole.
Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maorin konsonanteissa on vähän allofoniaa, mutta kirjainyhdistelmä wh voi realisoitua kahdella eri tapaa [f ~ ɸ]. Suomen kielestä poiketen äng-äänne [ŋ] voi esiintyä sanan alussa.
| Bilabiaalinen | Alveolaarinen | Velaarinen | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|
| Klusiivi | p | t | k | |
| Frikatiivi | f ~ ɸ | h | ||
| Nasaali | m | n | ŋ | |
| Tremulantti | ɾ | |||
| Puolivokaali | w |
Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maorin vokaaleissa on enemmän allofoniaa, mutta perusvokaalit ovat täsmälleen samat kuin suomessakin. Kaikki vokaalit voivat esiintyä sekä pitkänä että lyhyenä.
| Etu | Keski | Taka | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u ~ ʉ | |
| Puoliavoin | e ~ ɛ | o ~ ɔ | |
| Avoin | a ~ ɒ | ||
Kirjoitusjärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maorin kieltä kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin. Vokaalien osalta kirjaimet ovat ā, a, ē, e, ī, i, ō, o, ū, u ja konsonanttien p, t, k, m, n, ng, wh, r, h, w
| Konsonantit | Lyhyet vokaalit | Pitkät vokaalit | ||||||||||||||||||
| Kirjoitusasu | p | t | k | m | n | ng | w | wh | r | h | a | e | i | o | u | ā | ē | ī | ō | ū |
| Äänne | p | t | k | m | n | ŋ | w | f ~ ɸ | ɾ | h | a ~ ɒ | e ~ ɛ | i | o ~ ɔ | u ~ ʉ | aː ~ ɒː | eː ~ ɛː | iː | oː ~ ɔː | uː ~ ʉː |
Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esimerkkejä maorinkielisistä sanoista suomenkielisine vastineineen:
- aroha = rakkaus, myötätunto
- hapū = alaheimo
- hiku = häntä
- huti = vetää
- iwi = heimo
- kainga = kylä
- moana = meri, valtameri
- motu = saari
- oho = hämmästys
- pai = hyvä
- pā = linnoitus
- pākehā = valkoinen (ihminen), eurooppalainen
- tapu = pyhä, kielletty (vastaava sana tabu on lainattu moniin kieliin jostain polynesialaiskielestä)
- toto = veri
- uaua = lihas
- ūpoko = pää
- wae = jalka
Numerot yhdestä kymmeneen (järjestyksessä): tahi, rua, toru, whā, rima, ono, whitu, waru, iwa, tekau.
Persoonapronominit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maori tekee eron inklusiivin ja eksklusiivin välille me-pronominien kohdalla: kun sekä puhuja että kuulija kuuluvat me-ryhmään, käytetään inklusiivista me-pronomia ja mikäli ei, niin pronomini on eksklusiivinen. Lisäksi maorin pronomineissa on kolme lukua: yksikkö, kaksikko ja monikko.
| Yksikkö | Kaksikko | Monikko | |
|---|---|---|---|
| I (ink.) | au /ahau | tāua | tātou |
| I (eks.) | māua | mātou | |
| II | koe | kōrua | koutou |
| III | ia | rāua | rātou |
Kielinäyte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
»I te whānautanga mai o te tangata, kāhore ōna here, e ōrite ana tōna mana me ōna tika ki te katoa. Ka whakatōkia ki roto i te tangata he wairua, he hinengaro hoki, ā, me mahi tahi ia ki ngā tāngata o te ao i runga i te āhua o te tuakana me te teina.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [4]
Maorin kielen viikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uudessa-Seelannissa vietetään joka vuosi maorin kielen viikkoa (eng. Maori Language Week / mao. Te Wiki o te Reo Māori). Tuolloin Uudessa-Seelannissa järjestetään ohjelmaa ja tapahtumia, joilla halutaan vahvistaa kielen asemaa ja näkyvyyttä yhteiskunnassa [5]. Yksi näkyvä juhlinnan muoto ovat paraatit isoimmissa kaupungeissa. Viikon tunnuslauseena on perinteisesti ollut "Kia Kaha te Reo Māori" eli "tehdään maorin kielestä vahva" Vuonna 2018 maorin kielen viikkoa juhlittiin 10.-17. syyskuuta[6].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aulis J. Joki: Maailman kielet, SKS Tietolipas 45, Juva 1984.
- Rafael del Moral: Diccionario Espasa Lenguas del Mundo, Editorial Espasa Calpe, S.A., Madrid 2002.
- Peter Gossage: The Fish of Maui – Te ika a Maaui, Weldon Publishing, Uusi-Seelanti 1992.
- Graham Wiremu: The Maoris of New Zealand, Britannia 1984
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ tetaurawhiri.govt.nz Māori language Commission. Viitattu 3.3.2012.
- ↑ http://www.tereo.govt.nz/act87/index.shtml
- ↑ http://www.stats.govt.nz/Census/2006CensusHomePage/quickstats-about-a-subject/quickstats-about-maori.aspx
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
- ↑ Reo Ora reoora.co.nz.
- ↑ Citizen Advice Bureau cab.org.nz.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maorin kieli Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta abadi | abung | adonara | alune | anuta | atšeh | ’auhelawa | badui | bali | belait | bugi | buru | cebuano | chuuk | etelämarquesas | fidži | gao | havaiji | hiligaino | iloko | indonesia | jaava | japi | karoliini | kiribati | madura | malagassi | malaiji | maori | minangkabau | mokerang | nauru | palau | pingelap | pohjoismarquesas | rapanui | samoa | sunda | tagalog | tahiti | taroko | tetum | tikopia | timor | tonga | tšamorro | tuvalu | wanukaka | watubela