Maorin kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maori
Idioma maorí.PNG
Oma nimi te reo Māori
Tiedot
Alue  Uusi-Seelanti
 Australia
Virallinen kieli  Uusi-Seelanti
Puhujia noin 194 000
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Māorin kielen komissio[1]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä malaijilais-polynesialaiset kielet
polynesialaiset kielet
tahitilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 mi
ISO 639-2 mri
ISO 639-3 mri

Maori (omakielinen nimi: te reo Māori[2]) on austronesialainen kieli, jota puhuvat äidinkielenään Uuden-Seelannin alkuperäisasukkaat, maorit. Maori kuuluu tahitilaisten kielten ryhmään.[3] Sen läheisimpiä sukulaiskieliä ovat rarotonga ja tuamotu. Maorin kielellä on noin 100 000 äidinkielistä puhujaa, joista useimmat ovat kaksikielisiä, toisen kielen ollessa Uuden-Seelannin pääkieli englanti. Samaisesta syystä englannin kielen vaikutus maorin kieleen on varsin voimakas.

Vuoden 2018 tilastojen mukaan 185 955 ihmistä ilmoitti puhuvansa maoria. Maorin kielen puhujat muodostivat siis 4 % Uuden-Seelannin väestöstä, mikä tekee siitä Uuden-Seelannin toiseksi puhutuimman kielen englannin jälkeen.[4] Australian vuoden 2011 väestölaskennan mukaan maassa asui hieman yli 130 000 maoria, joista 6,3 % ilmoitti puhuvansa maorin kieltä.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polynesialaiset saapuivat Uuteen-Seelantiin 1300-luvulla.[6] Maorin kieli kehittyi enimmäkseen eristyksissä aina 1800-luvulle saakka, jolloin eurooppalaiset siirtolaiset alkoivat muuttaa maahan. Aluksi monet eurooppalaiset pyrkivät opettelemaan maoria.[7] Kun eurooppalaiset ja maorit allekirjoittivat Waitangin sopimuksen vuonna 1840, maori oli enemmistön kieli Uuden-Seelannissa. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin ensimmäinen maorinkielinen sanomalehti. 1850-luvulla maorista tuli vähemmistökieli ja vuonna 1880 sen käyttö maorien kouluissa kiellettiin. Toiseen maailmansotaan asti suurin osa maoreista puhui maoria äidinkielenään, sodan jälkeen alkaneen kaupungistumisen jälkeen kielen käyttö väheni.[8]

1980-luvulla maorit vetosivat Uuden-Seelannin hallitukseen ja Waitangin sopimukseen, jonka mukaan kruunun tulee suojella maorin kieltä, joka on maorien kansallisaarre. Tämän johdosta alettiin valmistella lakia kielen aseman turvaamiseksi. Maorista tuli virallinen kieli vasta vuonna 1987. Samaan aikaan perustettiin useita maorin järjestöjä kielen suojelemiseksi.[9].

Maori Television aloitti toimintansa vuonna 2004.[10]

Uudessa-Seelannissa tehtyjen kyselyiden mukaan internet ja sosiaalinen media ovat auttaneet kielen elvytyksessä ja rohkaisseet ihmisiä opettelemaan kieltä.[11]

Maorin puhujat vuoden 2013 väestönlaskennassa.
  alle 5 %
  5–10 %
  10–20 %
  20–30 %
  30–40 %
  40–50 %
  yli 50 %

Äänteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maorin useimmissa murteissa on kymmenen konsonanttia ja viisi vokaalia. Maorin äännejäsjestelmä on verrattain konservatiivinen ja lähellä keski-itäpolynesialaisen kantakielen äännerakennetta.[12]

Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bilabiaalit Alveolaarit Velaarit Glottaalit
Klusiilit p t k
Frikatiivit f h
Nasaalit m n ŋ
Tremulantit ɾ
Approksimantit w

Lähde:[13]

Foneemin /f/ yleisin äännearvo on [f],[12] mutta joidenkin puhujien puheessa myös [ɸ], joka oli historiallisesti yleisempi realisaatio.

Foneemit /h t k/ saattavat nopeassa puheessa ääntyä soinnillisina. /t k/ saattavat palatalisoitua tai velarisoitua; /t/ ennen vokaaleja /i u/ saattaa ääntyä affrikaattana [tʃ], etenkin sanan viimeisessä tavussa.[12]

/r/ ääntyy useimmiten yksitäryisenä, [ɾ]. Joskus sen äännearvo voi olla myös [ɹ] tai [l], joista jälkimmäinen oli yleinen Eteläsaaren murteessa vielä 1800-luvulla.[12]

Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etu Keski Taka
Suppea i u
Puoliavoin e o
Avoin a

Lähde:[13]

Maorissa on viisi vokaalia, ja ne voivat esiintyä joko lyhyinä tai pitkinä. Vokaalin pituus on foneemisesti merkittävä. Vokaalien pienen määrän takia niiden äännearvot vaihtelevat suuresti. Lauseenloppuiset vokaalit, erityisesti lyhyet, redusoituvat usein nopeassa puheessa.[12]

Foneemi /u/ oli aiemmin takavokaali, mutta Uuden-Seelannin englannin vaikutuksesta sen äännearvo on nykyään [ʉ].[12][14]

Pitkät vokaalit ovat pituudeltaan noin kaksinkertaisia lyhyisiin verrattuna. Joskus niitä pidetään lyhyiden vokaalien muunnelmina, ja joskus taas itsenäisinä foneemeinaan. Ensin mainittua analyysiä tukee pitkien vokaalien prosodinen käyttäytyminen samalla tavalla diftongien kanssa sekä se, että esimerkiksi imperatiivimorfeemilla e on kolmimoraisten sanojen edellä nollavariantti; esimerkiksi e noho ’istu’, e tū ’nouse’; mutta patua ’lyö’, kīa ’sano’. Tällöin esimerkiksi sanan kīa foneemianalyysi olisi /kiia/.[12]

Jälkimmäistä analyysiä tukee lyhyiden ja pitkien vokaalien välinen laadullinen ero; esimerkiksi /a aː/ lausutaan [ɐ ɑː].[12]

Maorissa on myös diftongeja, joista yleisimmät ovat /ai ae ao au ou/; vaikka teoriassa mitkä tahasa vokaaliyhdistelmät ovat mahdollisia, siitä on epäselvyyttä, mitkä niistä ovat tosiasiallisia diftongeja.[12]

Fonotaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maoria analysoidaan usein morien avulla. Yksimoraisessa tavussa on konsonantti ja vokaali, kun taas pitkä vokaali tai diftongi tekevät tavusta kaksimoraisen.[12] Tavurakenne on (C)V(V), eli ainoastaan vokaali on pakollinen, eikä tavun lopussa eli koodassa voi esiintyä konsonanttia.[15] Tämän takia esim. englannista tulleissa lainasanoissa konsonanttiklustereiden väliin sijoitetaan vokaali: milk → miraka (maito).[7]

Kirjoitusjärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksikielinen kyltti Aucklandissa. Isompi teksti maoriksi ja alempana pienempi teksti englanniksi.

Maorin nykyisin käytössä oleva, latinalaista aakkostoa hyödyntävä kirjoitusjärjestelmä kehittyi 1800-luvun alkupuolella kristillisten lähetystyöntekijöiden työnä. Ensimmäinen maorinkielinen teksti julkaistiin 1815.[16][17]. Raamattu käännettiin maoriksi vuonna 1858.[18] Siihen kuuluu viisitoista kirjainta, joista kaksi on digrafeja: a e h i k m n o p r t u w ng wh. Kirjaimista a, e, i, o ja u vastaavat vokaaleja /a e i o u/, ja pitkiä vokaaleja /aː eː iː oː uː/ merkitään vokaalikirjaimen yläpuolisella pituusmerkillä: ā, ē, ī, ō, ū. Konsonanttimerkit h, k, m, n, p, r, t ja w vastaavat äänteitä /h k m n p r t w/. Digrafi ng äännetään /ŋ/ ja wh äännetään /f/.

Pitkien vokaalien merkitseminen pituusmerkillä (maoriksi tohutō) on vakiintunut yleiseen käyttöön vasta viime vuosikymmeninä. Aiemmin pituusmerkin asemesta saatettiin käyttää muita tarkkeita tai vokaalimerkin kahdennusta, eikä pitkiä vokaaleja aina merkitty ollenkaan. Waikato Tainui -heimo eli iwi käyttää kahdennettuja vokaaleja pitkien vokaalien merkitsemiseen,[19] ja samaa periaatetta noudattavat kyseisellä alueella sijaitsevat Hamiltonin kaupunki[20] ja Waikaton aluehallinto. Lisäksi eräiden järjestöjen ja organisaatioiden nimiin on vakiintunut kahdennetun vokaalin käyttö.

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkkejä maorinkielisistä sanoista suomenkielisine vastineineen:

  • aroha = rakkaus, myötätunto
  • hapū = alaheimo
  • hiku = häntä
  • huti = vetää
  • iwi = heimo
  • kainga = kylä
  • moana = meri, valtameri
  • motu = saari
  • oho = hämmästys
  • pai = hyvä
  • pā = linnoitus
  • pākehā = valkoinen (ihminen), eurooppalainen
  • tapu = pyhä, kielletty (vastaava sana tabu on lainattu moniin kieliin jostain polynesialaiskielestä)
  • toto = veri
  • uaua = lihas
  • ūpoko = pää
  • wae = jalka

Lukusanat 1–10 maoriksi:[21]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
tahi rua toru whā rima ono whitu walu iwa tekau

Persoonapronominit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maori tekee eron inklusiivin ja eksklusiivin välille me-pronominien kohdalla: kun sekä puhuja että kuulija kuuluvat me-ryhmään, käytetään inklusiivista me-pronomia ja mikäli ei, niin pronomini on eksklusiivinen. Lisäksi maorin pronomineissa on kolme lukua: yksikkö, kaksikko ja monikko.

Yksikkö Kaksikko Monikko
I (ink.) au /ahau tāua tātou
I (eks.) māua mātou
II koe kōrua koutou
III ia rāua rātou

Kielinäyte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»I te whānautanga mai o te tangata, kāhore ōna here, e ōrite ana tōna mana me ōna tika ki te katoa. Ka whakatōkia ki roto i te tangata he wairua, he hinengaro hoki, ā, me mahi tahi ia ki ngā tāngata o te ao i runga i te āhua o te tuakana me te teina.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [22]

Maorin kielen viikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudessa-Seelannissa vietetään joka vuosi maorin kielen viikkoa (eng. Maori Language Week / mao. Te Wiki o te Reo Māori). Tuolloin Uudessa-Seelannissa järjestetään ohjelmaa ja tapahtumia, joilla halutaan vahvistaa kielen asemaa ja näkyvyyttä yhteiskunnassa.[23] Yksi näkyvä juhlinnan muoto ovat paraatit isoimmissa kaupungeissa. Viikon tunnuslauseena on perinteisesti ollut "Kia Kaha te Reo Māori" eli "tehdään maorin kielestä vahva". Vuonna 2021 maorin kielen viikkoa juhlittiin 13.–19. syyskuuta.[24]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aulis J. Joki: Maailman kielet, SKS Tietolipas 45, Juva 1984.
  • Rafael del Moral: Diccionario Espasa Lenguas del Mundo, Editorial Espasa Calpe, S.A., Madrid 2002.
  • Peter Gossage: The Fish of Maui – Te ika a Maaui, Weldon Publishing, Uusi-Seelanti 1992.
  • Graham Wiremu: The Maoris of New Zealand, Britannia 1984

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ About Us 2021. Te Taura Whiri i te Reo Māori. Arkistoitu 15.10.2021. Viitattu 15.10.2021. (englanniksi)
  2. ↑ Maori Ethnologue. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  3. ↑ Glottolog 4.4 - Maori glottolog.org. Viitattu 15.10.2021.
  4. ↑ 2018 Census totals by topic – national highlights (updated) | Stats NZ www.stats.govt.nz. Viitattu 15.10.2021.
  5. ↑ Calls to support te reo Māori learners in Australia RNZ. 14.9.2017. Viitattu 15.10.2021. (englanniksi)
  6. ↑ When was New Zealand first settled? 2021. New Zealand Ministry for Culture and Heritage Te Manatu Taonga. Viitattu 15.10.2021. (englanniksi)
  7. ↑ a b Māori - The Indigenous Language of New Zealand 20.3.2021. LangFocus. Viitattu 15.10.2021. (englanniksi)
  8. ↑ Human Rights Commission :: The history of Māori Language www.hrc.co.nz. Arkistoitu 15.10.2021. Viitattu 15.10.2021.
  9. ↑ History of the Māori language nzhistory.govt.nz. Viitattu 15.10.2021. (englanniksi)
  10. ↑ MŌ MĀTOU Māori Television. Viitattu 15.10.2021. (englanniksi)
  11. ↑ Te reo Māori growth boosted by apps, social media RNZ. 14.9.2021. Viitattu 15.10.2021. (englanniksi)
  12. ↑ a b c d e f g h i j Ray Harlow: Māori, A Linguistic Introduction. Cambridge: Cambridge University Press, 2006. ISBN 978-0-521-80861-3.. (englanniksi)
  13. ↑ a b Māori language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 15.10.2021.
  14. ↑ Winfried Bauer: Maori. Lontoo: Routledge, 1993. (englanniksi)
  15. ↑ Maori Language Information www.maorilanguage.info. Viitattu 15.10.2021. (englanniksi)
  16. ↑ Maori language | Act & Alphabet Encyclopedia Britannica. Viitattu 15.10.2021. (englanniksi)
  17. ↑ ScriptSource - Maori written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 15.10.2021.
  18. ↑ Maori in New Zealand joshuaproject.net. Viitattu 15.10.2021. (englanniksi)
  19. ↑ Te Wiki o Te Reo Maaori Discovery Trail Waikato museum. ”At Waikato Museum Te Whare Taonga o Waikato we use a double vowel where a macron would normally be used. This is the preferred spelling of Waikato-Tainui.” Viitattu 13. elokuuta 2021. (englanniksi)
  20. ↑ Māori Language Week 2017 Hamilton City Council. Arkistoitu 31.7.2021. ”NOTE: As the local authority for the main centre of the Waikato, Hamilton City Council uses Tainui's preferred spelling of double letters for the long vowel sounds of Te Reo words.” Viitattu 13. elokuuta 2021. (englanniksi)
  21. ↑ Numbers in Māori omniglot.com. Viitattu 15.10.2021.
  22. ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
  23. ↑ Reo Ora reoora.co.nz.
  24. ↑ Māori Language Week dates for 2021 announced Te Taura Whiri i te Reo Māori. Arkistoitu 15.10.2021. Viitattu 15.10.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Austronesialaiset kielet

abadi | abung | adonara | alune | anuta | atšeh | ’auhelawa | badui | bali | belait | bugi | buru | cebuano | chuuk | etelämarquesas | fidži | gao | havaiji | hiligaino | iloko | indonesia | jaava | japi | karoliini | kiribati | madura | malagassi | malaiji | maori | minangkabau | mokerang | nauru | palau | pingelap | pohjoismarquesas | rapanui | samoa | sunda | tagalog | tahiti | taroko | tetum | tikopia | timor | tonga | tšamorro | tuvalu | wanukaka | watubela

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maorin_kieli&oldid=21044458”