Rapanuit
| Rapanuit | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | noin 4 650 | |||||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||
| Kielet | espanja, rapanui | |||||||||
| Uskonnot | kristinusko | |||||||||
.jpg)
_(cropped).jpg)
.jpg)
Rapanuit ovat Chilen Pääsiäissaaren alkuperäiskansa. Vuonna 2002 rapanuiksi mielsi itsensä Chilessä 4 650 henkilöä. Suurin osa heistä asuu Pääsiäissaarella muutamien satojen asuessa Manner-Chilessä ja Tahitilla. Yleisesti hyväksytyn teorian mukaan rapanuit ovat polynesialainen kansa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääsiäissaari asutettiin luultavasti yli 1 000 vuotta sitten. Rapanuiden esi-isät saapuivat todennäköisesti Marquesassaarilta, mutta asiasta ei ole täyttä varmuutta. Saaren asukkaat elivät pitkälti eristyksissä, kunnes eurooppalaiset löysivät saaren vuonna 1722 hollantilaisen amiraalin, Jacob Roggeveenin tehtyä yhden päivän mittaisen vierailun.[1] Rapanuiden suullisen historian mukaan ensimmäisenä saarelle saapui Hotu Matu‘a, joka toi suurella veneellään mukanaan vaimonsa ja muutaman muun seuralaisen.[2]
Rapanuiden määrä väheni dramaattisesti eurooppalaisten tulon jälkeen orjakaupan takia. Vuosina 1859–1862 saarelta vietiin 1 500 asukasta orjiksi Peruun, josta saarelle pääsi palaamaan takaisin lopulta vain 15 henkilöä. Palaajien mukana tuli tauteja, jotka verottivat entisestään rapanuiden määrää.
Pääsiäissaari tuli virallisesti Chilen valtaan vuonna 1888 ja rapanuit eristettiin saaren Hanga Roan alueelle. Heitä myös pakotettiin usein töihin. Rapanuiden oloja kohennettiin Eduardo Frei Montalva hallituskaudella, ja vuonna 1966 heistä tuli Chilen kansalaisia.[3]
Augusto Pinochetin kaudella saaren infrastruktuuriin sijoitettiin paljon rahaa, ja vuonna 1985 saarelle rakennettiin rapanuiden vastustuksesta huolimatta Nasa:n lentokenttä. Vuonna 1992 Mr Hotu nousi saaren pormestariksi ensimmäisenä rapanuina. Chilen valtio tunnusti rapanuiden alueelliset ja kulttuurilliset oikeudet vuonna 1993 voimaan tulleella alkuperäiskansalailla. Chilen vuoden 1992 väestönlaskennassa yli 20 000 henkilöä ilmoitti etniseksi taustakseen rapanuin, mutta vuoden 2002 tulosta 4 650 pidetään luotettavampana.[4]
Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rapanuilla ei yleisesti ottaen ole vaatimuksia saaren itsenäistymiseksi Chilestä, mutta saarelle on ajettu laajempaa autonomiaa. Comisión de Verdad Histórica y Nuevo Trato suositteli vuonna 2003 autonomian myöntämistä saarelle, mutta asiaa ei ole ryhdytty toteuttamaan. Chilen valtio myöntää rapanuille tukea opiskeluun mannermaalla esimerkiksi Santiagossa tarjottavilla opiskelija-asunnoilla. Suurin osa työllistyneistä rapanuista saa toimeentulonsa turismiin liittyvillä ammateilla, mutta joidenkin mukaan liian suuri osa turismin tuloista ei jää saarelle.[4]
Vuonna 2010 rapanuiden ja poliisin välille puhjenneessa yhteenotossa loukkaantui ainakin kuusi ihmistä [5].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Easter Island - People Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 23.1.2023. (englanniksi)
- ↑ A Brief History of the Rapa Nui Islanders Culture Trip. 7.6.2017. Viitattu 23.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Rapanui Minority Rights Group. 19.6.2015. Viitattu 23.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b World Directory of Minorities and Indigenous Peoples - Chile : Rapanui UNHCR. Minority Rights Group International. Viitattu 2.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Ikaika M Hussey: Chilean police shoot and injure Rapa Nui native rights campaigners The Hawaii Independent. Viitattu 3.4.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rapanuit Wikimedia Commonsissa
