Uusikaarlepyy

Uusikaarlepyy Nykarleby
vaakuna	sijainti
Sijainti	63°31′20″N, 022°31′50″E
Maakunta	Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Pietarsaaren seutukunta
Kuntanumero	893
Hallinnollinen keskus	Uudenkaarlepyyn keskustaajama
Perustettu	1620
Kuntaliitokset	Uudenkaarlepyyn mlk (1975) Munsala (1975) Jepua (1975)
Pinta-ala ilman merialueita	737,35 km² 134:nneksi suurin 2025
Kokonaispinta-ala	1 675,21 km² 63:nneksi suurin 2025
– maa	732,86 km²
– sisävesi	4,49 km²
– meri	937,86 km²
Väkiluku	7 462 126:nneksi suurin 30.6.2025
– väestötiheys	10,18 as./km² (30.6.2025)
Ikäjakauma	2023
– 0–14-v.	17,5 %
– 15–64-v.	56,4 %
– yli 64-v.	26,1 %
Äidinkieli	2024
– suomenkielisiä	6,5 %
– ruotsinkielisiä	83,7 %
– muut	9,8 %
Kunnallisvero	8,6 % 195:nneksi suurin 2025
Kaupunginjohtaja	Thomas Björk
Kaupunginvaltuusto	27 paikkaa
2025–2029  • RKP  • SDP  • KD  • PS	22 3 1 1
www.nykarleby.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Uusikaarlepyy (ruots. Nykarleby, aik. suom. Lapuanjoensuu) on suomalainen kaupunki. Uusikaarlepyy sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Lapuanjoen suussa. Uudenkaarlepyyn naapurikunnat ovat Kauhava, Pedersören kunta, Pietarsaari ja Vöyri. Kaupunki on kaksikielinen: noin 90 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja noin 8 prosenttia suomea.

Uusikaarlepyy perustettiin vuonna 1620 Lapuanjoen suulle, vilkkaan kauppapaikan läheisyyteen. Uudenkaarlepyyn aluetta kuvaavat mereen työntyvät niemet, saaristo mäntymetsineen ja hiekkarantoineen. Uusikaarlepyyn halki kulkevat Pohjanmaan rata sekä valtatie 8.

Syyskuussa 1808 paikkakunnalla käytiin Suomen sotaan liittynyt Juuttaan taistelu. Tästä taistelusta kertoo Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat.

Historia

Lapuanjoen suun seutu näyttää tehtyjen muinaislöytöjen perusteella tulleen asutetuksi myöhemmin kuin Kyrönjoen ja Ähtävänjoen seudut. Kuitenkin jo esihistoriallisella ajalla täällä on varmasti rakennettu sulkuja jokeen kalojen pyydystämiseksi ja harjoitettu hylkeenpyyntiä Perämereltä. Kiinteä asutus Lapuanjoen varteen syntyi keskiajalla ja vuonna 1550 oli nykyisen kaupungin paikalla sijainneessa Lepon kylässä 33 taloa.

Kun Ruotsin kuningas Kaarle IX palasi kotiin Puolan sodasta Pohjanmaan kautta, hän suunnitteli muun muassa vanhojen emäpitäjien jakamista, ja yhtenä tuloksena oli Uudenkaarlepyyn muodostaminen Pietarsaaren ja Vöyrin eräistä osista vuonna 1607. Uusi kuningas Kustaa II Aadolf kehotti kauppaan ja purjehdukseen tottuneita seudun talonpoikia asettumaan Lepon kylään, johon hän vuonna 1617 määräsi perustettavaksi kaupungin. Uusikaarlepyy sai kaupunkioikeudet vuonna 1620.

Ensimmäisen, vuoden 1636 henkikirjan mukaan Uudessakaarlepyyssä oli 44 taloutta. Vuonna 1651 Uudestakaarlepyystä tuli Kaarleporin kreivikunnan keskus, mutta seuraavana vuonna aivan naapuriin perustettiin Pietarsaaren kaupunki. Kreivi Klaus Tottin kuoltua Kaarleporin kreivikunta palautui kruunulle vuonna 1674. Vaikeita aikoja kaupungille merkitsivät vuosien 1696–1697 nälänhätä ja seuraavan vuosisadan alun isoviha, jonka aikana miltei koko kaupungin väestö pakeni Ruotsiin ja venäläiset ryöstivät kaupungin. Vanhentunut kauppalainsäädäntö haittasi seudun kaupankäyntiä, kunnes Uusikaarlepyy sai vuonna 1795 tapulikaupunkioikeudet eli täydellisen vapauden kuljettaa tavaransa mihin tahansa kotimaassa tai ulkomailla.

Uudenkaarlepyyn seudun tärkein vientituote oli terva, jota vietiin kaupungista 1600-luvun lopussa noin 5 000 tynnyriä eli kolmannes Kokkolasta viedystä määrästä. Seuraavan vuosisadan lopulla Uusikaarlepyy oli kehittynyt yhdeksi valtakunnan suurimmista vientisatamista, ja vuonna 1782 tervan vientimäärä oli kohonnut liki 20 000 tynnyriin. Vuonna 1856 tervaa vietiin Uudestakaarlepyystä vielä yli 13 000 tynnyriä, mutta pian tämän jälkeen vienti tyrehtyi. Samaan aikaan Lapuanjoki oli maatunut purjehduskelvottomaksi. Vuonna 1903 rakennettiin Oulun radan Kovjoen asemalta kapearaiteinen rautatie Uuteenkaarlepyyhyn, mutta tämäkään ei parantanut tilannetta. Rata purettiin vuonna 1916 ja kiskot myytiin Venäjälle.

Kuntaliitokset Pietarsaaren seudulla. Vuonna 1975 Uuteenkaarlepyyhyn liitettiin Uudenkaarlepyyn maalaiskunta, Munsala ja Jepua.

Kuvitettuna Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Suurin osa Uudenkaarlepyyn kaupungista tuhoutui vuonna 1858 sattuneessa tulipalossa. Tämän jälkeen suunniteltiin kaupungin siirtämistä Oravaisten Karvatiin hyvän sataman viereen, mutta hanke jäi toteuttamatta. Arkkitehti Carl Albert Edelfelt laati uuden asemakaavan, jota täydennettiin vuonna 1910.

Pohjanmaan ensimmäinen koulu, Uudenkaarlepyyn triviaalikoulu, perustettiin vuonna 1641, mutta se siirrettiin Vaasaan vuonna 1684. Suomen toinen ruotsinkielinen kansakoulunopettajaseminaari perustettiin Uuteenkaarlepyyhyn vuonna 1873 ja se lakkautettiin vuonna 1973. Vuonna 1919 aloitti toimintansa kaupungin oppikoulu ja vuonna 1920 Suomen ensimmäinen ruotsinkielinen kristillinen kansankorkeakoulu. Oman kirjaston Uusikaarlepyy sai vuonna 1814, ja siitä tuli yleinen kansankirjasto vuonna 1865. Kaupungin oma lehti Österbottniska Posten aloitti ilmestymisensä Anders Svedbergin toimittamana vuonna 1884.

Uusikaarlepyy pysyi vuosisatojen ajan pikkukaupunkina ja vielä 350-vuotisjuhlavuonnaan 1970 se oli Suomen pienin kaupunki. Vuonna 1974 kaupungissa oli 1 569 asukasta ja sen maapinta-ala oli 21,3 neliökilometriä. Vuonna 1975 kaupunkiin liitettiin Uudenkaarlepyyn maalaiskunta sekä Munsalan ja Jepuan kunnat, jolloin sen pinta-ala kasvoi yli 30-kertaiseksi ja asukaslukukin lähes viisinkertaiseksi.

Uudenkaarlepyyn kaupunki ja maalaiskunta muodostivat koko historiansa ajan yhteisen seurakunnan. Uudenkaarlepyyn ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1607. Se purettiin vuonna 1708, jolloin valmistui asessori Elias Brennerin suunnittelema nykyinen kirkko. Kirkon vieressä on vuonna 1702 valmistunut kellotapuli.

Maantiede

Uudenkaarlepyyn kaupunki perustettiin aikanaan Lapuanjoen suuhun syvän meriväylän ääreen. Sittemmin maankohoaminen ja joen mukanaan tuoma liete ovat siirtäneet jokisuuta merelle päin, ja kaupungin keskusta on jäänyt rannikosta 4–5 kilometrin päähän yhä enemmän sisämaakaupungin luonteisena. Alkuaikojen sataman paikalla sijaitsee vuonna 1926 rakennettu vesivoimalaitos. Uudenkaarlepyyn keskusta sijaitsee hiekkapohjaisella Lapuanjoen suistomaalla. Uusi satama on rakennettu rannikolle Andra sjöniin. Uudenkaarlepyyn tärkein vesistö on länsiosan halki virtaava Lapuanjoki. Joki on koskinen ja suurimman osan vuodesta melko vähävetinen.

Luonto

Muiden Pohjanmaan rannikkoseutujen tavoin myös Uudenkaarlepyyn alue on tasaista ja loivapiirteistä. Korkeus merenpinnasta on vähäinen, eikä maaston korkeus ylitä juuri missään 30 metrin tasoa. Alavilla paikoilla maalajeina ovat turve ja hiesusavi, kun taas ympäristöstään kohoavat männikkökankaat ovat muodostuneet hiekkapohjalle. Rannikolla jokien tuoma liete ja maankohoaminen ovat historian aikana muuttaneet rantaviivaa; monet saaret ovat kuroutuneet yhteen tai kasvaneet kiinni mantereeseen.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Uudessakaarlepyyssä oli 7 521 asukasta, joista 4 517 asui taajamissa, 2 964 haja-asutusalueilla ja 40:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Uudenkaarlepyyn taajama-aste on 60,4 %. Uudenkaarlepyyn taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Uudenkaarlepyyn keskustaajama	3 429
2	Jepuan asemanseutu	450
3	Soklot	327
4	Munsala	311

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Talous

Uudenkaarlepyyn työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)

  Alkutuotanto (13,7 %)

  Jalostus (37,9 %)

  Palvelusektori (47,4 %)

  Muut sektorit (1 %)

Talousalueena Uusikaarlepyy kuuluu Pietarsaaren seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 43 512 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 20. suurin.

Uudessakaarlepyyssä oli vuonna 2022 yhteensä 3 155 työpaikkaa ja kaupungissa asui 3 218 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 67,2 prosenttia. Uudenkaarlepyyn työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 47,4 prosenttia, jalostuksen 37,9 prosenttia ja alkutuotannon 13,7 prosenttia.

Uudenkaarlepyyn työpaikkaomavaraisuus on 98,0 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 81,4 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 5,0 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Uudessakaarlepyyssä on 131,0 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Yritykset

Uudenkaarlepyyn suurin toimiala on yritysmäärällisesti maatalous. Suurteollisuuden parissa Uudenkaarlepyyn suurimpia yrityksiä ovat kansainvälisesti toimiva hiomatekniikan yritys Mirka sekä vesilukkoja valmistava Prevex. Uudenkaarlepyyn suurimpia yritystuloverojen maksajia vuonna 2021 olivat KWH-yhtymä sekä puhdistustekniikan parissa toimiva Kaiser Eur-Mark.

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Uudenkaarlepyyn väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			7 537
1985			7 768
1990			7 727
1995			7 658
2000			7 492
2005			7 375
2010			7 458
2015			7 564
2020			7 473
Lähde: Tilastokeskus.

Asuminen

Asuntokuntien jakauma Uudessakaarlepyyssä (2024)

  1 henkilö (33,9 %)

  2 henkilöä (36 %)

  3 henkilöä tai yli (11,2 %)

  4 henkilöä tai yli (18 %)

  7 henkilöä tai yli (0,9 %)

Uudenkaarlepyyn suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (72,8 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on kerrostalo, jossa asuu noin 17,7 prosenttia asuntokunnista. Rivitaloissa asuu noin 9,5 prosenttia asuntokunnista.

Yksinasuvien osuus Uudenkaarlepyyn asuntokunnista on 33,9 prosenttia eli noin 1 100 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 36,0 prosenttia eli noin 1 050 asuntokuntaa. Yli kolmen asukkaan asuntokuntia on 11,2 prosenttia eli noin 360, yli neljän asukkaan asuntokuntia 18,0 prosenttia eli noin 570 ja yli seitsemän asukkaan asuntokuntia 0,9 prosenttia eli noin 30.

Kieli ja etnisyys

Uusikaarlepyy on kaksikielinen kaupunki. Vuoden 2024 lopussa Uudenkaarlepyyn väestöstä enemmistönä 83,7 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 6,5 prosenttia puhuu suomea. Vieraskielisten osuus väestöstä on 9,8 prosenttia. Uudessakaarlepyyssä asuvia ulkomaiden kansalaisia oli vuoden 2024 lopussa 8,2 prosenttia.

Vuoden 2024 lopussa Uudessakaarlepyyssä asui 610 ulkomaan kansalaisista ja yhteensä 792 ulkomaalaistaustaista. Suurin osa ulkomaiden kansalaisista on eurooppalaisia (388), joista suurimmat väestöryhmät ovat ukrainalaiset (176), virolaiset (54) ja ruotsalaiset (44). Afrikkalaistaustaista väestöä edustavat erityisesti kongolaiset (18). Aasialaistaustaista väestöä edustavat erityisesti vietnamilaiset (55) ja filippiiniläiset (40).

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Uudessakaarlepyyssä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Uudenkaarlepyyn seurakunta (ruots. Nykarleby församling)
  • Jepuan kappeliseurakunta (ruots. Jeppo kapellförsamling)
  • Munsalan kappeliseurakunta (ruots. Munsala kapellförsamling)

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Uudessakaarlepyyssä toimii Nykarleby Salemförsamling.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Uudenkaarlepyyn alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Uudenkaarlepyyn kaupungin nykyisellä alueella.

• Jepuan seurakunta (ruots. Jeppo församling, liitetty Uudenkaarlepyyn seurakuntaan 2013)
• Munsala församling (liitetty Uudenkaarlepyyn seurakuntaan 2013)

Kulttuuri

Ruoka

Uudenkaarlepyyn pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla mutti.

Nähtävyydet

Uudenkaarlepyyn kirkko.

• Kuddnäs on kirjailija Zachris (Sakari) Topeliuksen lapsuudenkoti, joka on toiminut museona vuodesta 1934 lähtien. Perusnäyttely esittelee talon elämää Topeliuksen aikana.
• Kovjoen asema on liikennekäytöstä poistettu pysäkki Pohjanmaan radan varressa. Nykyisin siellä toimii museorautatie ja kesäkahvila.
• Vesitornista on näköala yli kaupungin. Vesitorni on avoinna kesäisin, jolloin siellä toimii myös Cafe Panorama.
• Andra Sjönissä sijaitsee pienvenesatama ja kahvila Tullimakasiini.
• Cafe Brostugan sijaitsee kirkkoa vastapäätä Lapuanjoen toisella puolella. Kahvila on kesäisin avoinna ja sen seinillä on esillä Suomen sodan aiheisia maalauksia.
• Juthbackan kartano on Uudessakaarlepyyssä sijaitseva kartano.

Tapahtumat

Juthbackan markkinat on vuosittain elokuun lopussa pidettävä rompetoritapahtuma.

Urheilu

Uudessakaarlepyyssä toimivia urheiluseuroja:

• MuIK (Munsala IK), jääkiekko
• NNSB (Nykarlebynejdens Sportbilister), moottoriurheilu
• IF Nykarlebynejden, yleisurheilu
• IF Minken, maastohiihto, suunnistus

Liikenne

Maantiet

Uudenkaarlepyyn kautta kulkevat Seinäjoki–Oulu-rata ja valtatie 8, joista kaupungin keskusta jää jonkin verran sivuun. Lapualta tuleva valtatie 19 yhtyy valtatie 8:aan Uudenkaarlepyyn alueella.

Rautatiet

Seinäjoki–Oulu-radalla sijaitsevat Uudenkaarlepyyn alueella Jepuan ja Kovjoen rautatieasemat. Kumpikin asema on lakkautettu, edellinen vuonna 1991 ja jälkimmäinen vuonna 1983. Kovjoen asemalta rakennettiin Uudenkaarlepyyn keskustaan vuonna 1948 normaaliraiteinen rata, jonka henkilöliikenne lopetettiin kuitenkin jo vuonna 1956. Tavaraliikenne Uudenkaarlepyyn radalla lopetettiin vuonna 1982 ja rata purettiin vuoden 1983 aikana. Sotien jälkeistä vaatimatonta tyyliä edustavat Uudenkaarlepyyn rautatieasema ja tavarasuoja ovat edelleen jäljellä, ja ne on kunnostettu 2000-luvun vaihteessa.

Etäisyyksiä Uudestakaarlepyystä

• Kokkola 50 km
• Lapua 70 km
• Oulu 250 km
• Pietarsaari 20 km
• Seinäjoki 95 km
• Vaasa 75 km

Hallinto ja politiikka

Kunnallinen päätöksenteko

Uudenkaarlepyyn kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2024 lähtien Thomas Björk. Ylintä päätösvaltaa Uudenkaarlepyyn kaupungissa käyttää 27-jäseninen kunnanvaltuusto. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Steven Frostdahl (rkp.) ja varapuheenjohtajana Steve Nyholm (rkp.).

Kaupungin hallintoa johtaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Siw Frostdahl-Blomqvist (rkp.) ja varapuheenjohtajana Sofia Hedman (rkp.). Uudenkaarlepyyn kaupungissa toimivia lautakuntia ovat ympäristö- ja rakennuslautakunta, tekninen lautakunta, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, hyvinvointilautakunta sekä suomenkielinen opetuslautakunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.

Vaalit

Uudenkaarlepyyn suurin puolue on perinteisesti ollut ruotsalainen kansanpuolue. RKP on ollut Uudenkaarlepyyun kaupunginvaltuuston suurin puolue yhtäjaksoisesti ainakin vuodesta 1976 lähtien. RKP on kerännyt pääsääntöisesti yli 70 prosenttia kaupungin äänistä. Toiseksi suurin puolue on perinteisesti ollut SDP. SDP:n kannatus on pääsääntöisesti ollut noin 10 prosenttia. Muista puolueista kristillisdemokraatit ovat keränneet 1980-luvulta lähtien Uudessakaarlepyyssä valtakunnallista kannatustaan korkeampaa kannatusta. Parhaimmillaan KD:n kannatus on ollut Uudessakaarlepyyssä 11,9 prosenttia vuoden 2000 kunnallisvaaleissa.

Uusikaarlepyy on kuulunut kansallisissa vaaleissa Vaasan vaalipiiriin vuodesta 1962 lähtien. Tätä ennen kunta kuului Vaasan läänin pohjoiseen vaalipiiriin vuosina 1907–1962. Uudestakaarlepyystä eduskuntaan valittuja kansanedustajia ovat olleet SDP:n Otto Andersson Munsalasta vuosina 1919–1922 sekä RKP:sta Jakob Näs Munsalasta vuosina 1907–1908, Emil Wichmann vuosina 1908–1909, Johannes Jungarå Jepualta vuosina 1958–1966 sekä Gustav Björkstrand vuosina 1987–1991,

Oheisessa kuvaajassa on kuvattu vaalitulokseen perustuva paikkajako puolueittain viimeisimmissä kunnallisvaaleissa

Vaalivuosi	SDP	Kesk.	RKP	KD	PS	Graafinen esitys, paikat ja äänestysprosentti	Yht.	%	Sukupuolijakauma (M/N)
2004	5		21	1		5 21	27	70,1	19 8
2008	5	1	20	1		5 20	27	72,5	19 8
2012	5	1	20	1		5 20	27	69,0	19 8
2017	5		21	1		5 21	27	68,5	17 10
2021	3		22	1	1	3 22	27	65,2	17 10
2025	3		22	1	1	3 22	27	61,9	12 15
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Pormestarit ja kaupunginjohtajat

Pormestarit

• 1620–1629: Gabriel Ljungson
• 1629–1634: Didrich Spikernagel
• 1635–1649: Josef Jakobsson Munselius
• 1649–1653: Anders Göransson Lyttraeus
• 1653–1667: Curt Bochmöller
• 1667–1670: Henrik Hansson Kluwensich
• 1672–1690: Vilhelm Ross
• 1691–1701: Jakob Bochmöller
• 1702–1714: Isak Falander
• 1719–1726: Josef Klowensich
• 1727–1753: Samuel Brinck
• 1753–1782: Johan Brinck
• 1765–1768: Gabriel Henrik Peldan
• 1782–1795: Johan Christian Gadd
• 1796–1819: Karl Jakob Stenman
• 1819–1835: Fredrik Calamnius
• 1837–1849: Johan Anders Ludvig Häggström
• 1851–1860: Abraham Vilhelm Montin
• 1860–1870: Julius Edvard Höckert
• 1871–1884: Theodor Alarik Wilander
• 1885–1901: Werner Strömmer
• 1902–1919: Oscar Calamnius
• 1919–1920: Axel Herlin
• 1920–1923: Tönne Antell
• 1923: Ruben Österberg
• 1924–1930: Carl Stenfors
• 1930–1947: Sven Adolf Berger
• 1947–1965: Holger Stenbäck

Kaupunginjohtajat

• 1931–1940: Oskar Wilkman
• 1941–1944: Sven Adolf Berger
• 1944–1952: J. W. Mouritzen
• 1953–1956: Anders Nordström
• 1957–1971: Ernest Eklund
• 1972–1992: Börje Nygård
• 1992–2002: Stig Östdahl
• 2002–2018: Gösta Willman
• 2018–2021: Mats Brandt
• 2021–2024: Martin Norrgård
• 2024→ Thomas Björk

Ystävyyskaupungit

• Hammel, Tanska
• Steinkjer, Norja
• Sollefteå, Ruotsi

Tunnettuja uusikaarlepyyläisiä

• Gustav Björkstrand (s. 1951), Porvoon hiippakunnan piispa, kansanedustaja
• Anders Engström (s. 1962), tv- ja elokuvaohjaaja
• Carl Grundfeldt (1820–1883), liikemies, kunnallismies ja valtiopäivämies
• Thomas Kula (s. 1991), jalkapalloilija
• Mikael Lybeck (1864–1925), runoilija ja kirjailija
• Pehr Malm (1768–1827), kauppaneuvos, laivanvarustaja ja valtiopäivämies
• Börje Nygård (1930–1995), jalkapalloilija
• Peter Sandström (s. 1963), kirjailija
• Björn Strandell (1897–1990), Auran Panimo Oy:n toimitusjohtaja, vuorineuvos
• Christel Sundqvist (s. 1970), kirjailija
• V. K. E. Wichmann (1856–1938), kirjailija, seminaarinjohtaja ja kansanedustaja
• Erik Ågren (1924–2008), kirjailija
• Leo Ågren (1928–1984), kirjailija
• Johannes Sundwall (1877 - 1966), professori

Katso myös

• Luettelo Uudenkaarlepyyn julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Uudenkaarlepyyn kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus – Uudenkaarlepyyn avainluvut
• Nykarlebyvyer – Uudenkaarlepyyn historia
• Nykarleby hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)