Juthbackan kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juthbackan kartano
Osoite Juuttaantie 34, 66900 Uusikaarlepyy
Sijainti Uusikaarlepyy
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Juthbackan kartano on Uudessakaarlepyyssä sijaitseva kartano.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juthbackan nimen arvellaan olevan murteellinen käännös nimestä ”gjuta”. Jotkut historioitsijat uskovat nimen olevan peräisin sukunimestä Jute. Myöskin Juthsin koski ja Jutas olivat paikallisia nimiä. Tilannimi Juthbacka mainitaan ensimmäistä kertaa henkikirjoissa vuonna 1654. Ensimmäisenä omistajana pidetään Uudenkaarlepyyn ensimmäistä pormestaria Gabriel Ljungsonia, joka sivutoimenaan hoiti Uudenkaarlepyyn tiloja. Vuonna 1631 Ljungson muutti Kokkolaan, ja tilan otti hoitaakseen hänen lankonsa Josef Jakobsson. Jakobssonin Kuoltua vuonna 1660, perilliset myivät tilan. Osa myytiin kirkkoherra Nils Ringiukselle ja osa kauppias Markus Jakobssonille. Jakobssonin ostama osuus säilytti tilannimen Juthbacka.[1]

Johan Persson Forsman osti Juthbackan vuonna 1664. Juthbacka Säilyi Forsmanin suvussa vuoteen 1713 asti.[2] Tilan osti tuolloin Vaasalainen liikemies Reinhold Bullich. Kartano poltettiin Isovihan aikaan vuonna 1714.[3][4] Bullich myi tilan Eric Blomille vuonna 1721. Daniel Kempe osti tilan 1725.[3] Juthbackan tila pysyi Kempen suvussa vuoteen 1813, jolloin tilan osti luutnantti Carl Bacman.[5]

Backman jälleenrakensi Juthbackan. Tilaa laajennettiin, ja sinne rakennettiin uusi päärakennus ja mylly. Nykyinen kustavilaistyylinen kartano valmistui vuonna 1821. Rakennuksen piirtäjästä ei ole varmuutta. Puistokuja ja puutarha ovat todennäköisesti samalta ajalta. Päärakennusta on myöhemmin muutettu ja laajennettu, mutta on pääpiirteittäin samanlainen, kuin 1820-luvulla. Carl Backmanin kuoltua 1824, tilan otti hoitaakseen leski Regina Backman.[6][7] 1830- ja 1840-luvuilla kartanossa järjestettiin iltamia musiikin, tanssin, teatterin, kuvaelmien ja pukujuhlien merkeissä.[8] 1840-luvun laman aikana Juthbacka toimi kodittomien perheiden turva- ja majapaikkana. [4] Regina Backman kuoli vuonna 1844, ja hänen tyttärensä Carolina vuonna 1867. Carolinan leski Gustav Kjellman jäi yksin hoitamaan tilaa.[9] Gustavin kuoltua 1884, tilan otti hoitaakseen hänen kaksi poikaansa, ja neljä tytärtä. Kolmannen tyttären, Matilda Kjellmanin kanssa naimisissa ollut Herman Backman osti Juthbackan vuonna 1885. Herman kuoli 1887, ja tilan otti haltuunsa leskeksi jäänyt Matilda.[10]

Vuonna 1898 tila oli myyty Matilda Langolle Pankinjohtaja E.O. Söderströmille, joka oli naimisissa Matildan nuorimman tyttären Timan kanssa. Asuinrakennus erotettiin 4,5 hehtaarin tontiksi nimellä Juthbackan tila. 1900-luvun alussa Juthbacka toimi vammaisten työkouluna. Koulun toiminta jatkui Uudessakaarlepyyssä vuoteen 1919 asti. Matilda Backmanin kuoltua vuonna 1924, tila jäi hänen lastensa Annin, Woldemarin, Esterin ja Helgan omistukseen. Vuonna 1927 lääkäripari Woldemar Backman ja hänen vaimonsa Eilsabet ostivat tilan.[11]

Backmanien aikana Juthbackassa kokoontui lääkäreitä, sairaanhoitajia, kätilöitä ja muita hoitoalan asiantuntijoita maakunnasta ja toisinaan koko maasta keskustelemaan sairaanhoidon ja lääketieteen kehityksestä. 22. Helmikuuta 1944 venäläiset pommikoneet pommittivat Uuttakaarlepyytä, ja Juthbackan lähelle pudonneet pommit rikkoivat rakennuksen ikkunoita. Lapseton Backmanin pariskunta alkoi miettimään kartanon tulevaisuutta. He toivoivat kartanon ja tilan säilyvän jollain tavalla suvussa. Heidän toiveensa toteutui, kun Woldemarin serkku Elise Söderström osti Juthbackan vuonna 1945.[12]

Elise Halusi tehdä Juthbackasta lepokodin tai täyshoitolan. Hän teki esityön, mutta ei ollut mukana, kun idea lomakodista toteutui. Söderström luovutti Juthbackan tilan Juthbacka Lomakoti nimiselle osuuskunnalle tammikuussa 1951. Osuuskunnan perusti Marttaliitto, joka sai projektiin mukaan Suomenruotsalaisen raittiusliiton, SOK:n Vaasasta, sekä Enighetenin. Myös Uudenkaarlepyyn kaupunki merkitsi osuuksia. Toimitusjohtajaksi palkattiin Lisa Gröndahl. Lomakoti avattiin kesäkuussa 1951.[13] Ensimmäisenä kesänä lepokodissa oli yli 3000 vierasta. Lomakodin alkutaipaleella Juthbackasta tuli tunnettu käsityöverstas, jossa syntyivät muun muassa Juthbacka-nuket.[14]

1970-luvulla lomakodista kehittyi moderni palvelutalo. Alueelle rakennettiin uima-allas vuonna 1973. Osa rahoituksesta tuli Raha-automaattiyhdistykseltä. Vuonna 1974 kartano kunnostettiin, ja sen viereen rakennettiin ravintola. Isot investoinnit koettelivat Juthbackan taloutta. Lopputuloksena oli konkurssi vuonna 1975.[15]

Konkurssin jälkeen Juthbackan omistus siirtyi kaupungille. Vuonna 1977 Svante Isomaa vuokrasi Juthbackan ravintolatoimintaa varten. Alueelle rakennettiin 16 huoneen hotellirakennus vuosina 1983-1984.[16] Vuonna 1980 saivat alkunsa Juthbackan markkinat. Markkinat järjestettiin urheilutalolla 1988-1991, mutta palasivat takaisin vuonna 1992.[16]

Vuonna 1992 Juthbackan toiminta ajautui konkurssiin. Konkurssin Jälkeen kiinteistöistä tehtiin opiskelija-asuntoja, ja taidekoulu. Alueelle valmistui kaksi opiskelija-asuntolaa vuonna 1995. Taidekoulu toimi Juthbackassa vuoteen 1999.[17]

Syksyllä 2003 perustetun Juthbackan säätiön tehtävänä on säilyttää ja kehittää kartanomiljöötä ja tukea toimintaa, joka liittyy tilan historiaan, kulttuuriin ja ympäristöön. Juthbackan korjaustyöt aloitettiin syksyllä 2003. Kartano vihittiin peruskorjattuna uudelleen käyttöön keväällä 2006. [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bo Kronqvist, Johanna Blom, Ove Lillas, Lars Pensar, Björn Stenbacka, Birger Thölix: Juthbacka – keidas idyllisessä pikkukaupungissa. Labyrinth Books Ab 2007.
  1. ↑ Kronqvist, Blom, Lillas, Pensar, Stenbacka, Thölix 2007, s. 9
  2. ↑ Kronqvist, Blom, Lillas, Pensar, Stenbacka, Thölix 2007, s. 10
  3. ↑ a b Kronqvist, Blom, Lillas, Pensar, Stenbacka, Thölix 2007, s. 12
  4. ↑ a b c Juthbackan historia juthbacka.fi. Arkistoitu 2.11.2019. Viitattu 11.11.2019.
  5. ↑ Kronqvist, Blom, Lillas, Pensar, Stenbacka, Thölix 2007, s. 15
  6. ↑ Kronqvist, Blom, Lillas, Pensar, Stenbacka, Thölix 2007, s. 16
  7. ↑ Juthbackan kartano geniusloci.chydenius.fi. Viitattu 11.11.2019.
  8. ↑ Kronqvist, Blom, Lillas, Pensar, Stenbacka, Thölix 2007, s. 20
  9. ↑ Kronqvist, Blom, Lillas, Pensar, Stenbacka, Thölix 2007, s. 21
  10. ↑ Kronqvist, Blom, Lillas, Pensar, Stenbacka, Thölix 2007, s. 22
  11. ↑ Kronqvist, Blom, Lillas, Pensar, Stenbacka, Thölix 2007, s. 23
  12. ↑ Kronqvist, Blom, Lillas, Pensar, Stenbacka, Thölix 2007, s. 27
  13. ↑ Kronqvist, Blom, Lillas, Pensar, Stenbacka, Thölix 2007, s. 29
  14. ↑ Kronqvist, Blom, Lillas, Pensar, Stenbacka, Thölix 2007, s. 29-30
  15. ↑ Kronqvist, Blom, Lillas, Pensar, Stenbacka, Thölix 2007, s. 30
  16. ↑ a b Kronqvist, Blom, Lillas, Pensar, Stenbacka, Thölix 2007, s. 32
  17. ↑ Kronqvist, Blom, Lillas, Pensar, Stenbacka, Thölix 2007, s. 33
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juthbackan_kartano&oldid=21761714”