Suupohjan rata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suupohjan rata
Kristinestad, railway station..jpg
Perustiedot
Reitti SeinäjokiKaskinen
  (PeräläKristiinankaupunki)
Rakennettu 1909–1913
Avattu 1. elokuuta 1913
Lakkautettu Perälä–Kristiinankaupunki 1982
Purettu Perälä–Kristiinankaupunki 1992
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Henkilöjunia / vrk 0
Tavarajunia / vrk 2
Tekniset tiedot
Pituus 112 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei
Sallittu nopeus 30-80 km/h
Liikenteenohjaus
Suojastus ei
Kulunvalvonta ei
Kristiinankaupungin rautatieasema.
Rata kääntyy Kauhajoen Aronkylässä noin 90 astetta länteen.

Suupohjan rata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka kulkee Seinäjoelta Kaskisiin. Kauhajoen Aronkylässä etelälounaaseen kulkeva rata kääntyy n. 90° länsiluoteeseen. Rata valmistui vuonna 1913.[1] Rata haarautui alun perin Teuvan Perälästä myös Kristiinankaupunkiin[1], mutta tämä osuus lakkautettiin vuonna 1982. Henkilöliikenne Kristiinankaupunkiin lakkautettiin 1968. Henkilöliikenne Perälän asemalta Kaskisiin oli lakkautettu jo vuonna 1965. Seinäjoen ja Kaskisten välillä on tavaraliikennettä. Rata on yksiraiteinen, huonokuntoinen ja sähköistämätön.

Rataosuus on tärkeä Kaskisten satamalle, ja Kaskisten satama on tärkeä Suupohjan radalle[2].

Vuonna 2014 Kaskisten ratatyöryhmä esitteli kannanottonsa radan kunnostuksesta silloiselle liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikolle.[3]

Radan liikenne romahti, kun Kaskisten Metsä-Botnian tehdas lakkautettiin 2008[2]. Suupohjan radalla oli tavaraliikennettä 69 000 nettotonnia vuonna 2016[4].

Vuonna 2017 Liikennevirasto tuli siihen lopputulokseen, että radan liikennöitävässä kunnossa pitämiselle ei ole perusteita[4]. Rata olisi tarvinnut merkittäviä investointeja[4]. Liikennevirasto esitti radan kunnossapidon lopettamista vuoden 2019 lopulla.[5] Kunnossapidon lopettaminen olisi tarkoittanut radan sulkemista liikenteeltä[4]. Väylävirasto päätti kuitenkin jatkaa kunnossapitoa vuoden 2020 loppuun asti.[4]

Vuonna 2019 liikenteen määrä kasvoi 129 000 nettotonniin[6]. UPM aloitti puutavaran kuljetukset Suupohjan radalla[7].

Vuonna 2020 radan alueen kunnat ja Väylävirasto kustansivat Teuvalle puutavaran lastauslaiturin, jonka myötä liikenteen määrän uskottiin nousevan yli 200 000 nettotonniin.[4] Laiturilta voidaan lastata 24:n vaunun puutavaratäysjunia[8]. Teuvalta kuljetetaan kuitupuuta muun muassa Pietarsaareen Alholman tehtaalle ja Äänekosken biotuotetehtaalle[8]. Kuusitukkeja lastataan Vilppulan sahalle[8].

Suupohjan radan kunnossapitoa päätettiin jatkaa vuoden 2022 loppuun asti, koska tavaraliikenteen määrä oli kasvanut[4].

Rataosuuden vanhat sillat vaatisivat edelleen kunnostamista[4]. Näitä on esimerkiksi Koskenkorvan rautatiesilta Ilmajoella[4]. Väyläviraston tekemän kustannusarvion mukaan radan heikkokuntoisimpien kohtien korjaus maksaisi noin 22 miljoonaa euroa[4]. Koko radan peruskorjaamisen on arvioitu maksavan noin 120 miljoonaa[9]. Ruralia-instituutin ja Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen tutkimuksen mukaan peruskorjaus voisi maksaa itsenä takaisin kymmenessä vuodessa[9].

Vuonna 2021 kuljetusten määrän arvioidaan ylittävän vähäliikenteisyyden rajan, joka on 300 000 nettotonnia, ja nousevan ainakin 350 000 nettotonniin[6].

Viimeisimmän tiedon mukaan Seinäjoki-Kaskinen radan liikenne on silti päättymässä 31.12.2022[9].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hellman, Patrik: Kaskinen–Seinäjoki rautatien kehityskelpoisuusselvitys. Euroopan unioni, Euroopan aluekehitysrahasto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Into, 2015. Teoksen verkkoversio (PDF).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]