Kotiseutuoikeus
Kotiseutuoikeus (ruots. hembygdsrätt) on Ahvenanmaan maakunnassa käytössä oleva oikeus, jonka perusteella vain kotiseutuoikeuden omaava henkilö on oikeutettu äänestämään maakuntapäivävaaleissa, omistamaan tai hallinnoimaan kiinteää omaisuutta tai harjoittamaan elinkeinoa. Kotiseutuoikeutta ei kuitenkaan vaadita Ahvenanmaalle muuttavilta.[1]
Ahvenanmaan itsehallinto ja kotiseutuoikeus pohjautuvat vuonna 1921 Kansainliiton tekemään kompromissipäätökseen, jossa maakunnan hallinto annettiin Suomelle edellyttäen, että se takasi paikalliselle väestölle sen ruotsin kielen, kulttuurin, paikalliset tavat ja itsehallintojärjestelmän.[2]
Kotiseutuoikeuden saavat kaikki alaikäiset, joiden toisella vanhemmalla on se. Hakemuksen perusteella kotiseutuoikeuden voivat saada sellaiset henkilöt, jotka täyttävät seuraavat ehdot:[3]
- Suomen kansalaisuus
- Tyydyttävä ruotsin kielen taito
- On kirjoilla Ahvenanmaalla
- On asunut Ahvenanmaalla vähintään 5 vuotta
Vaadittu Ahvenanmaalla asuttu aika lyhenee 3 vuoteen, mikäli hakijalla on aikaisemmin ollut kotiseutuoikeus, vähintään toisella hänen vanhemmistaan on sellainen, hän on aikaisemmin asunut Ahvenanmaalla yhtäjaksoisesti 5 vuotta tai 7 vuotta katkonaisesti. Kotiseutuoikeuden voi menettää mikäli menettää Suomen kansalaisuuden tai asuu yhtäjaksoisesti Ahvenanmaan ulkopuolella yli 5 vuotta.[3]
Henkilöt, joilla on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus ja jotka ovat asuneet maakunnassa ennen 12. syntymäpäiväänsä, on vapautettu asevelvollisuudesta.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ahvenanmaan kotiseutuoikeus Pohjoismainen yhteistyö. 2022. Viitattu 7.12.2022.
- ↑ Ahvenanmaa (PDF) Ahvenanmaan maakuntapäivät ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus. Viitattu 10.7.2012.
- ↑ a b Åländsk hembygdsrätt Ålands landskapsregering. 2022. Viitattu 7.12.2022. (ruotsiksi)