Siirry sisältöön

Yrjö V

Wikipediasta
Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaasta. Hannoverin kuninkaasta kerrotaan artikkelissa Yrjö V (Hannover).
Yrjö V
Yrjö V vuonna 1923
Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas
Intian keisari
Valtakausi 6. toukokuuta 1910 –
20. tammikuuta 1936
Kruunajaiset 22. kesäkuuta 1911
Edeltäjä Edvard VII
Seuraaja Edvard VIII
Syntynyt 3. kesäkuuta 1865
Marlborough House, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
Kuollut 20. tammikuuta 1936 (70 vuotta)
Sandringham House, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
Hautapaikka St. George's Chapel, Windsorin linna
Puoliso Kuningatar Mary (vih. 1893)
Lapset
Koko nimi George Frederick Ernest Albert
Suku
Isä Edvard VII
Äiti Kuningatar Alexandra
Nimikirjoitus

Yrjö V (George Frederick Ernest Albert); (3. kesäkuuta 1865 20. tammikuuta 1936) oli Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningas, Intian keisari ja Britannian siirtomaiden valtionpäämies vuosina 1910–1936.[1]

Hän oli Saksi-Coburg-Gotha-suvun viimeinen brittiläinen monarkki, joka vaihtoi ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1917 saksalaisperäisen suvun nimen brittiläisemmäksi Windsoriksi.[1]

Suku ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isoäitinsä kuningatar Viktorian hallituskaudella syntynyt Yrjö oli Walesin prinssi Albert Edwardin ja prinsessa Alexandran toiseksi vanhin poika ja kolmas Britannian valtaistuimen perimysjärjestyksessä isänsä ja vanhemman veljensä prinssi Albert Victorin jälkeen. Yrjö V muistutti ulkonäöltään paljon serkkuaan Venäjän keisari Nikolai II:ta.[2]

Vuosina 1877–1892 Yrjö palveli kuninkaallisen laivaston palveluksessa, kunnes hänen vanhempi veljensä kuoli alkuvuodesta 1892. Se teki hänestä kruununperijän. Kuningatar Viktorian kuoltua vuonna 1901 Yrjön isästä tuli Britannian monarkki nimellä Edvard VII ja Yrjöstä tehtiin Walesin prinssi. Hänestä tuli kuningas isänsä kuoltua vuonna 1910.

Yrjön hallituskaudella nousi puheenaiheeksi sosialismi, kommunismi, fasismi, irlantilainen tasavaltalaisuus ja Intian itsenäisyysliike, jotka kaikki muuttivat radikaalisti Brittiläisen imperiumin poliittista maisemaa, joka itse saavutti alueellisen huippunsa 1920-luvun alussa. Ensimmäisen maailmansodan (1914–1918) seurauksena hänen serkkujensa Nikolai II:n ja Vilhelm II:n valtakunnat kaatuivat samalla kun Brittiläinen imperiumi laajeni. Vuonna 1917 Yrjö V vaihtoi kuninkaallisen perheen nimen Saksi-Coburg-Gothasta Windsoriksi, saksalaisvastaisen mielipiteen seurauksena.

Yrjö V aloitti vuonna 1932 nykyaikaan jatkuneen monarkin pitämän joulupäivän radiopuheen perinteen.[3]

Yrjö kärsi terveysongelmista suuren osan loppuhallituskautensa ajan. Hänen kuoltuaan tammikuussa 1936 hänen seuraajakseen tuli hänen vanhin poikansa Edvard VIII. Edvard luopui kruunusta saman vuoden joulukuussa, ja hänen seuraajakseen tuli hänen nuorempi veljensä Albert, joka otti käyttöön hallitsijanimen Yrjö VI.

Kuninkaan suhde vanhimpaan poikaansa Edvardiin huononi ajan myötä. Vuonna 1935 Yrjö sanoi manasi Edvardin tulevaa lyhyttä valtakautta seuraavasti: "kun minä olen kuollut, poika turmelee itsensä 12 kuukaudessa [...] Rukoilen Jumalalta, ettei vanhin poikani koskaan mene naimisiin tai saa lapsia, ja ettei mikään tulee Bertien ja Lilibetin sekä valtaistuimen väliin".[4][5]

Avioliitto ja jälkeläiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän oli naimisissa vuodesta 1893 lähtien Mary Teckin kanssa, ja heille syntyi kuusi lasta.[1]

Yrjö V:n nuorin lapsi prinssi John oli ilmeisesti autistinen ja hän sai toistuvia epileptisiä kohtauksia, joista yhteen hän myös kuoli vain 13-vuotiaana.[6]

NimiSyntyiKuoliPuoliso
Kuningas Edvard VIII, myöhemmin Windsorin herttua23. kesäkuuta 189428. toukokuuta 1972Wallis Simpson (1896–1986); ei lapsia
Kuningas Yrjö VI14. joulukuuta 18956. helmikuuta 1952Lady Elizabeth Bowes-Lyon (1900–2002); kaksi lasta
Prinsessa Mary25. huhtikuuta 189728. maaliskuuta 1965Henry Lascelles, Harewoodin 6. jaarli (1882–1947); kaksi lasta
Prinssi Henry, Gloucesterin herttua31. maaliskuuta 190010. kesäkuuta 1974Lady Alice Montagu-Douglas-Scott (1901–2004); kaksi lasta
Prinssi George, Kentin herttua20. joulukuuta 190225. elokuuta 1942Prinsessa Marina (1906–1968); kolme lasta
Prinssi John12. heinäkuuta 190518. tammikuuta 1919

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitsijana Yrjö V oli seuraavien brittiläisten ritarikuntien suurmestari:

Lähde:[8]

Ulkomaalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 The Kings & Queens of England & Scotland s.196
  2. Morrow, Ann: Cousins Divided: George V and Nicholas II. Sutton Publishing, 2006.
  3. First Empire Address by King George V BBC. Viitattu 21.7.2025. (englanniksi)
  4. Ziegler, Philip: King Edward VIII: The Official Biography, s. 199. Lontoo: Collins, 1990. ISBN 978-0-00-215741-4
  5. Rose, Kenneth: King George V, s. 392. Lontoo: Weidenfeld and Nicolson, 1983. ISBN 978-0-297-78245-2 (englanniksi)
  6. Prinssi John kuoli traagisesti vain 13-vuotiaana – kuningas yritti piilottaa poikansa maailmalta, kunnes synkkä salaisuus valkeni Ilta-Sanomat. 27.12.2020. Viitattu 29.12.2020.
  7. Page 8791 | Supplement 30250, 24 August 1917 London Gazette. 24.8.1917. Viitattu 15.2.2024. (englanniksi)
  8. 1 2 3 White, Geoffrey H. & Lea, R. S. (toim.): Complete Peerage, vol. XII, s. 924–925. St Catherine's Press, 1959. (englanniksi)
  9. Statshaandbog for Kongeriget Danmark for Aaret 1933 (s. 16) Kongelig Dansk Hof- og Statskalender. 1933. Viitattu 15.2.2024. (tanskaksi)
  10. Real y distinguida orden de Carlos III (s. 174) Guóa Oficial de España. 1900. (espanjaksi)
  11. 1 2 Written Answers Parliament. 10.3.2010. Viitattu 15.2.2024. (englanniksi)
  12. Hof- und Staats-Handbuch des Königreich Württemberg, s. 29. New York Public Library, 1896. Teoksen verkkoversio Viitattu 15.2.2024. (saksaksi)
  13. Calendario generale del Regno d'Italia, s. 54. Ministero dell'interno, 1898. Teoksen verkkoversio Viitattu 15.2.2024. (italiaksi)
  14. Caballeros de la insigne orden del toisón de oro (s. 167) Guóa Oficial de España. 1900. Viitattu 15.2.2024. (espanjaksi)
  15. 1 2 3 4 5 Order of St Stanislaus, King George Vs Star Royal Collection Trust. 2024. Viitattu 15.2.2024. (englanniksi)
  16. พระราชทานเครื่องราชอิสริยาภรณ์ มหาจักรีบรมราชวงศ์ (pdf) ratchakitcha.soc.go.th. 1917. Viitattu 15.2.2024. (thaiksi)
  17. 明治時代の勲章外交儀礼 (s. 149) 明治聖徳記念学会紀要. 2017. Viitattu 15.2.2024. (japaniksi)
  18. A Szent István Rend tagjai A rendjelek és kitüntetések történelmünkben. 1944. Arkistoitu 2010. Viitattu 15.2.2024. (unkariksi)
  19. Les Grand'Croix de la Légion d'honneur de 1805 à nos jours, s. 461. Archives & Culture, 2009. ISBN 978-2-35077-135-9 (ranskaksi)
  20. Norway: Den kongelige norske Sanct Olavs Orden, s. 869–870. Norges Statskalender, 1907. Teoksen verkkoversio Viitattu 15.2.2024. (norjaksi)
  21. Explore the Royal Collection Online Royal Collection Trust. 2024. Viitattu 15.2.2024. (englanniksi)
  22. Teenetemärkide kavalerid Vabariigi Presidendi Kantselei. 2024. Viitattu 15.2.2024. (viroksi)
  23. ENTIDADES ESTRANGEIRAS AGRACIADAS COM ORDENS PORTUGUESAS Página Oficial das Ordens Honoríficas Portuguesas. 2024. Viitattu 15.2.2024. (portugaliksi)
  24. The Equestrian Order of San Marino Consulate of San Marino to the UK. Arkistoitu 3.3.2021. Viitattu 21.7.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Edeltäjä:
Edvard VII
Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas
19101936
Seuraaja:
Edvard VIII