Toyota

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo automerkistä. Toyota on myös kaupunki Japanissa.
Toyota Motor Corporation (TMC)
Kabushiki-gaisha Toyota
トヨタ自動車株式会社
Toyotan logo.svg
Osake TYO: 7203
NYSE: TM
Perustettu 28. elokuuta 1937
Perustaja Sakichi Toyoda
Kotipaikka Toyota, Aichin prefektuuri, Japani,
Bunkyō, Tokion prefektuuri, Japani
Nagoya, Aichin prefektuuri, Japani
Toimiala autoteollisuus
Tuotteet autot, moottorit, trukit
Liikevaihto 202,86 mrd. USD
Henkilökuntaa 299 394 (2007)[1]
Kotisivu www.toyota.fi

Toyota Motor Corporation, yleisemmin Toyota, on japanilainen maailman suurinlähde? autonvalmistaja. Yhtiön osuus Japanin automarkkinoista on yli 40 prosenttia. Suomessa Toyota on ollut useita vuosia maan myydyimpiä automerkkejä, ja sen markkinaosuus on noin 14 %. Toyotalla on Suomessa myynnissä kaksi tuotemerkkiä: Toyota ja luksusmerkki Lexus. Yhdysvalloissa on viimeiset kaksi vuotta ollut myös myynnissä Toyotan uusi tuotemerkki SCION. SCION-autoja myydään vuodessa yli 100 000 kappaletta, mikä vastaa lähes koko Porschen vuosituotantoa.

Toyota on tähän mennessä valmistanut yhteensä yli sata miljoonaa autoa. Toyota Corolla on maailman eniten valmistettu auto, seuraavina ovat Volkswagen Kupla ja Ford Model T, jotka pysyivät lähes muuttumattomina koko valmistuksen ajan.

Vuonna 2008 Toyotan tulos jäi historiansa aikana ensimmäistä kertaa tappiolle.[2]

Toyota on valittu maailman arvokkaimmaksi autobrändiksi useana vuonna peräkkäin.lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toyota Land Cruiser vuosimallia 1986

1800-luvun loppupuolella Sakichi Toyoda kehitti Japanin ensimmäiset koneistetut kangaspuut, jotka mullistivat koko maan tekstiiliteollisuuden. Vuonna 1918 hän perusti yrityksen nimeltä Toyoda Spinning and Weacing Company ja rakensi kuusi vuotta myöhemmin poikansa Kiichiro Toyotan avustuksella automaattisen kutomakoneen. Vuonna 1926 perustettiin kutomakoneyhtiö Toyoda Automatic Loom Works.

1920-luvulla Kiichiro matkusteli Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja alkoi kiinnostua autoteollisuudesta. Sakichi sai automaattisen kutomakoneen patentista noin 150 000 euroa, joiden avulla Kiichiro perusti Toyota Motor Corporationin vuonna 1937. Autojen valmistus oli aloitettu jo 1936. Nimi Toyota valittiin Toyodan asemesta, koska se on helpompi ääntää ja kirjoittaa japaniksi.

Kiichiron merkittävimpiä saavutuksia oli Toyotan kuuluisa tuotantojärjestelmä, Toyota Production System. Hän myös kehitti JIT- eli Just-In-Time-johtamisfilosofian, jonka kantavana ideana oli valmistaa tuotteita tilausmäärien mukaan niin, että hukkaprosentti saatiin pidettyä mahdollisimman pienenä. Toyotan tuotantojärjestelmä painotti jatkuvaa kehitystä ja henkilöstön sitoutumista, ja loi kansainväliselle autoteollisuudelle uudet standardit.

Ensimmäinen suurtilaus tuli vuonna 1938 armeijalta. Tilaus oli 20 000 kappaletta G1-kuorma-autoa. Toyotalta kuitenkin puuttui tarvittava tietotaito ja materiaalit. Vuoden 1945 lopussa Kiichiro ja Eiji rupesivat suunnittelemaan pikkuauto SA:ta, jossa oli 1,0 litran 27-hevosvoimainen moottori, ja tammikuussa se esiteltiin asianomaiselle ministeriölle. Pikkuauto SA sai lisänimen "Toyopet", jonka pääte tarkoittaa amerikanenglannissa pientä, sievää lemmikkieläintä. Sitä valmistettiin yhteensä noin 200 kappaletta.

Autonvalmistus oli juuri päässyt kunnolla vauhtiin vuonna 1948, kun Toyota hädin tuskin selvisi seuraavasta katastrofista. Inflaation taltuttamiseksi Japanin hallitus ryhtyi tiukkoihin toimenpiteisiin rahan määrän rajoittamiseksi, minkä piti hallita laukkaavaa inflaatiota. Rahan niukkeneminen johti autojen kysynnän jyrkkään laskuun ja vei Toyotan konkurssin partaalle. Toyotan oli ollut pakko pyytää puolet kauppahinnasta etukäteen, mutta se ei enää käynyt päinsä. Ilman käteistä Toyota ei enää pystynyt ostamaan materiaaleja. Ei tiedetä, miten Toyota selvisi tilanteesta. Todennäköisesti Toyodat käyttivät yksityisomaisuuttaan materiaalihankintoihin. Kun muut japanilaiset autovalmistajat, kuten Nissan ja Isuzu, olivat jo turvautuneet joukkoirtisanomisiin, yritti Toyota pitää kiinni väestään palkanalennuksin. Se ei kuitenkaan onnistunut ja joulukuussa 1949 yhtiön loppu oli lähellä. 24 pankin muodostama yhteenliittymä päätti kuitenkin auttaa Nagoyan alueen suuryrityksiä, mutta vaati osakekirjoja, saneeraussuunnitelmaa ja irtisanomisia. Ensiksi Kiichiro kieltäytyi suunnitelmasta, mutta maaliskuussa 1950, kun yhtiö oli jo 76 miljoonaa jeniä tappiolla, Kiichirolla ei ollut enää valinnanvaraa. Eijin muistelmien mukaan Kiichiro pyysi kyyneleet silmissä 1600:aa yhtiön 7600 työntekijästä irtisanomaan itsensä vapaaehtoisesti. Sen jälkeen Toyotan oma ammattiliitto lakkoili 60 päivää, mutta kun 2000 henkilöä oli irtisanoutunut, lakko päättyi. Kaksi vuotta myöhemmin, 27. maaliskuuta 1952 Kiichiro kuoli 57 vuoden iässä.

1950-luvulla Toyota alkoi myydä autojaan ulkomailla, ja ensimmäiset Crown-mallit saapuivat Yhdysvaltoihin vuonna 1957. Seuraavan kahdeksan vuoden aikana Toyota kasvatti mainettaan Yhdysvaltain markkinoilla muun muassa Corollan avulla. Pohjois-Amerikassa Toyotan vuosittainen automyynti ylitti ensimmäisen kerran 2 miljoonan rajan vuonna 2003, niistä 1,3 miljoonaa valmistettiin paikallisesti. Yhdysvalloissa Toyota myi 30. miljoonannen autonsa kesäkuussa 2003. Ensiaskeleensa Euroopan markkinoilla Toyota otti 1960-luvun alkupuolella, kun Tanskaan aloitettiin maahantuonti vuonna 1963. Tähän mennessä Toyotoja on myyty Euroopassa jo yli 12 miljoonaa kappaletta.

Koska Toyota on saavuttanut maineensa ennen muuta tavanomaisten perheautojen vamistajana, se otti vuonna 1988 käyttöön tytärmerkin Lexus, jolla markkinoidaan eräitä edustusluokan automalleja. Lexus-nimen on tarkoitus tuoda mieleen luksus.

Toyotalla ei ollut erityistä kansainvälistä tunnusta ennen vuotta 1989. Suunnittelukilpailun tuloksena syntynyt merkki muodostuu kolmesta ellipsistä, joista hahmottuu T-kirjain.

Toyota Priuksen kolmannen sukupolven auto vuodelta 2015

Toyota on hybridiautojen uranuurtaja. Se toi maailman ensimmäisen sarjavalmisteisen hybridiauton, Toyota Priuksen, markkinoille Japanissa vuonna 1997 ja maailmanlaajuinen myynti alkoi vuonna 2001. Myös Lexuksella on hybridimalleja, kuten Lexus RX 450h ja Lexus GS 450h. Toyota on valmistanut myös polttomoottoriauton täyssähkövarianttia Toyota RAV4 EV:ia.selvennä Täyssähköautojen tuotanto lopetettiin Toyotalla syyskuussa 2014[3] [4]

Toyota omistaa nykyisin kaksi muuta japanilaista autotehdasta, Daihatsun ja Hinon. Lisäksi Toyotalla on huomattava määrä kokoonpanotehtaita eri puolilla maailmaa, ja Yhdysvalloissa sillä on oman tuotantonsa ohella yhteistoimintaa General Motorsin kanssa. Toyota työllistää nykyään Euroopassa noin 56 000 henkilöä.

Toyota Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanilaisten autovalmistajien alettua etsiä uusia vientimarkkinoita Korpivaara Oy aloitti neuvottelut Toyota Motor Corporationin kanssa vuonna 1962. Suomeen tuotiin koeautoina kaksi Toyopet Tiaraa, joilla kartoitettiin niiden sopivuutta Suomen oloihin. Varsinainen maahantuonti käynnistyi syksyllä 1964, kun Helsinkiin saapui ensimmäinen, 201 kappaleen erä Toyota Crown -autoja. Maahantuoja markkinoi uutuutta "suurena japanilaisena, jossa on amerikkalaiset tilat, eurooppalainen taloudellisuus ja japanilainen hienotekniikka". Autojen ostajat ja lehdistö ottivat Crownin vastaan hyvin myönteisesti, ja Tekniikan Maailma -lehti arvioi koeajon perusteella sen soveltuvan erityisen hyvin taksikäyttöön.[5] Vuonna 1965 Toyota Crown maksoi Suomessa 11 600 markkaa, ja se sijoittui samaan hintaluokkaan esimerkiksi Citroën DS:n, Opel Rekordin, Peugeot 404:n, Plymouth Valiantin ja Volvo Amazonin kanssa.[6] Jo vuoden 1965 aikana yli 150 Toyota Crownia rekisteröitiin Suomessa takseiksi.[7]

Toyotan liikkeellelähtöä Suomessa auttoi merkittävästi se, että useimmat ennakkoluulot japanilaisia autoja kohtaan oli jo murrettu Datsunin vakiinnutettua asemansa. Toyotan myyntiluvut lähtivät kuitenkin ripeämpään nousuun vasta hieman pienemmän Toyota Coronan tultua Suomen markkinoille syksyllä 1965. Keväällä 1967 tuli myyntiin Toyota Corolla, josta tuli valmistajan tärkein malli niin Suomessa kuin muuallakin.[5] Corollan, Coronan ja Crownin menestyksen siivittämänä Toyota nousi henkilöautojen rekisteröintitilastossa 11. sijalle vuoden 1969 lopussa, jolloin sitä oli rekisterissä runsaat 19 000 autoa.[7] Toyotan menestyskulku jatkui koko 1970-luvun ajan samalla kun esiteltiin uusia malleja. Vuonna 1973 Corolla nousi ensimmäisen kerran Suomen myydyimmäksi henkilöautomalliksi, ja samana vuonna alkoi Toyota Hiace -pakettiautojen maahantuonti. Vuonna 1979 esitelty, hieman Corollaa pienempi Tercel oli ensimmäinen etuvetoinen Toyota. 1970-luvun aikana Toyota nousi henkilöautojen merkkikohtaisessa tilastossa kolmanneksi Fiatin ja Volkswagenin jälkeen, ja sen osuus Suomen henkilöautokannasta nousi kolmesta 8,8 prosenttiin.[8] Vuosina 1976–1977 Suomessa myytiin yli 2 000 kappaletta pientä Toyota Timangi -avolavapakettiautoa.[9]

Syyskuun alussa 1984 enemmistö Toyotan maahantuojan Korpivaara Oy:n osakkeista siirtyi Amer-yhtymän omistukseen.[10] Vuoden 1988 lopussa Toyota oli Suomen toiseksi yleisin henkilöautomerkki Nissan-Datsunin jälkeen 197 225 autolla ja runsaan kymmenen prosentin osuudella koko henkilöautokannasta.[11] Toyotan maahantuonti Suomessa järjestettiin uudelleen Toyota Motor Corporationin perustettua sitä varten oman tytäryhtiön vuonna 1995.[12] Vuoden 1999 lopussa Toyota oli Suomen yleisin automerkki 331 970 autolla. Yleisimmät mallit olivat Corolla (150 987 autoa), Carina (57 431), Camry (14 643) ja Avensis (13 347) sekä pakettiautot Hiace (50 188) ja Hilux (12 077). Toyota Corolla oli Suomen yleisin yksittäinen automalli ja Toyota Hiace yleisin pakettiautomalli.[13]

Toyotan malleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jeffrey K. Liker: Toyota Way

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yahoo Finance:Toyota Motor Corporation Company, luettu 2.2.2008
  2. Toyotan tappiot järisyttivät Japania HS.fi. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.12.2008.
  3. Brad Berman: Toyota Wraps Up Production of RAV4 EV 24.9.2014. PluginCars.com. Viitattu 22.8.2016.
  4. http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000000781688.html Toyota-johtaja: Sähköautot eivät ole ratkaisu - kaikkien mallien tuotanto lopetetaan
  5. a b Kimmo Levä (toim.): Tietä perille: Mobilia-vuosikirja 1994, s. 50–52. Kangasala: Vehoniemen Automuseosäätiö, 1994.
  6. Onni Pohjanen ja Arvo I. Walli: Uusi autokirja (20. painos), s. 516–529. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1965.
  7. a b Olli J. Ojanen: Autot ja autoilu Suomessa 60-luvulla, s. 134. Helsinki: Alfamer Oy, 2002.
  8. Timo Laitinen: Auto 70-luvulla: nousun ja kriisin vuosikymmenellä (3. painos), s. 172–176. Helsinki: Alfamer Oy, 2013.
  9. Laitinen 2013, s. 17–18.
  10. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1985, s. 93. Helsinki: Otava, 1984.
  11. Heikki Laurell (toim.): Suomen henkilöautot 1990, s. 42. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka, 1990.
  12. Heikki Laurell (toim.): Suomen henkilöautot 1996, s. 338. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka, 1996.
  13. Kari Pynnä: Näillä ajamme: autokantatilasto 31.12.1999, 2. osa. Tekniikan Maailma 12/2000, s. 150–152. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toyota.