Canon

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee japanilaista yritystä. Canon on myös katolisen messun keskeisin osa.
Canon Inc.
Canon wordmark.svg
Yhtiön pääkonttori Tokiossa
Yhtiön pääkonttori Tokiossa
Yritysmuoto Pörssiyhtiö
Osake TYO: 7751
NYSE: CAJ
ISIN JP3242800005
Perustettu 10. elokuuta 1937
Toimitusjohtaja Fujio Mitarai
Puheenjohtaja Fujio Mitarai
Kotipaikka Japani Ōta, Tokio, Japani
Toiminta-alue maailmanlaajuinen
Toimiala elektroniikkateollisuus, optiikkateollisuus
Tuotteet Optiset laitteet
Liikevaihto 3 479 788 miljoonaa ¥ (2012)
Henkilöstö 198 307 henkilöä maailmanlaajuisesti (2011)
Kotisivu www.canon.com

Canon Inc. (jap. キヤノン株式会社, Kiyanon kabushiki-gaisha) on japanilainen yritys, joka on erikoistunut optisiin laitteisiin, kuten kameroihin, skannereihin, tulostimiin ja kopiokoneisiin. Yhtiön päämaja on Tokiossa, Japanissa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hansa Canon, yhtiön ensimmäinen tuote vuodelta 1936.

Canonin historia juontaa juurensa vuoteen 1933, jolloin nuori gynekologi Takeshi Mitarai alkoi teknikkoystäviensä kanssa kehittää kameroita omassa yrityksessään Tokion Minatossa. Vuonna 1937 nimen Precision Optical Industry, Co., Ltd. saaneen yrityksen ensimmäinen tuote oli Japanin ensimmäinen verhosuljinta käyttävä kinofilmikamera, joka jäljitteli varsin tarkasti saksalaista Leicaa. Kamera sai nimen Kwanon buddhalaisen armoa symboloivan hahmon mukaan, ja vuonna 1947 sen innoittamana yhtiön nimeksi muutettiin Canon. Vuonna 1940 yritys kehitti röntgenlaitteen, jolla oli merkittävä rooli Japanin tuberkuloosiseulonnassa.[1][2]

1950-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen maailmansota vei yrityksen liki konkurssia, kunnes Takeshi Mitarai sai aikaan sopimuksen yhdysvaltalaisten valvontajoukkojen kanssa Canon-kameroiden myynnistä amerikkalaissotilaiden kaupoissa ja postikonttoreissa. Toinen onnenpotku yhtiölle oli Korean sota, jota seuraamaan tulleet länsimaiset kuvaajat huomasivat japanilaisten objektiivien olevan saksalaisten veroisia mutta paljon halvempia. Näin Canon sai luotua mainetta Yhdysvalloissa ja Euroopassa ja avasi näille markkina-alueille tytäryhtiöt 1955 ja 1957. Canon laajensi tuotevalikoimaansa kaitafilmikameroihin ja televisiotuotantotekniikkaan ja toi vuosikymmenen lopulla markkinoille ensimmäisen zoom-objektiivilla varustetun kameran näihin molempiin tuoteryhmiin.[2][1]

1960-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Canon FTb -järjestelmäkamera 1960-luvulta.

Canon tuli 1960-luvulla tunnetuksi keskihintaisten kameroiden valmistajana, kun taas kalliimmat kamerat olivat Nikonin vahvaa aluetta. Vuodesta 1959 vuoteen 1963 Canonin liikevaihto kolminkertaistui. Vuonna 1964 Canon laajensi toimistotekniikkaan ja toi markkinoille maailman ensimmäisen toimistolaskukoneen, jossa käytettiin sittemmin standardiksi muodostunutta 10 näppäimen näppäimistöä. Yhdessä Texas Instrumentsin kanssa Canon kehitti ensimmäisen taskulaskimen nimeltä Pocketronic. Canon ryhtyi 1965 myös kopiokoneiden valmistajaksi, kehitti Xeroxin menetelmää parempaa kopiointitekniikkaa ja toi markkinoille maailman ensimmäisen tavallista paperia käyttävän kopiokoneen vuonna 1968.[3][1]

1970-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Canon FTb vuodelta 1971.

Canonin myynti ei 1970-luvun taitteessa oikein sujunut. Toimitusjohtaja Ryuzaburo Kakun johdolla toimintoja ryhdyttiin virtaviivaistamaan ja markkinointipanostuksia lisäämään, minkä ansiosta yritys saatiin uuteen nousuun niin, että sen myynti seitsenkertaistui vuodesta 1975 vuoteen 1985. Mikroprosessorilla varustetusta AE-1-mallista tuli vuonna 1976 ensimmäinen järjestelmäkamera, jota mainostettiin televisiossa Yhdysvalloissa, ja erinomaisin tuloksin. Muita 1970-luvun tärkeimpiä tuotteita olivat ensimmäinen ammattikuvaajien tarpeen täyttävä järjestelmäkamera F-1 (1971), Canonac-toimistotietokone (1974) sekä lasertekniikkaan perustuva kopiokone (1975).[3][4][1]

1980-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Canon syrjäytti 1980-luvun alussa Nikonin Japanin suurimpana kameravalmistajana, mutta menetti vuosikymmenen keskivaiheilla asemansa hetkeksi Minoltalle, joka sai etumatkaa automaattitarkennuksen kehittäjänä. Canon nousi uudelleen kameramaailman kärkeen 1980-luvun lopun EOS-sarjallaan.[1][4]

1970-luvun lopulla Canon pääsi mustesuihkutulostuksen kehityksen kärkeen tarinan mukaan vahingossa syntyneellä keksinnöllä. Vuonna 1982 Canon toi markkinoille henkilökohtaisen kopiokoneen ja elektronisen kirjoituskoneen kilpailemaan IBM:n tuotteiden kanssa. Tämä johti tulostinten, telefax-laitteiden ja työasemien kehittelyyn kasvaville koti- ja toimistotietokonemarkkinoille. Vuosikymmenen mittaan Canon saavutti kopiokoneissa kilpailijansa tarjoamalla laserkopiokoneen, joka maksoi vain kolmanneksen Xeroxin laitteesta. Tietotekniikassa Canon teki 1980-luvulla yhteistyötä Applen kanssa.[1][4]

1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Canonin kopiokoneiden ja kameroiden myynti alkoi tasaantua 1990-luvun taitteessa, ja vaikeuksia aiheutti myös talouden laskusuhdanne ja Japanin jenin arvon lasku. Pian Fuji ohitti Canonin maailman suurimpana kameravalmistajana. Canon ryhtyi siirtämään tuotantoa Japanin ulkopuolelle osana uutta kansainvälisempää strategiaansa, jonka muuan sivujuonne oli pääsy Venäjän markkinoille 1995 suomalaisen tytäryhtiönsä Oy Canon Ab:n kautta. Tietotekniikassa Canon toimi yhteistyössä IBM:n kanssa ja kehitti tuotteita IBM:n PowerPC-suorittimeen perustuen. Se panosti myös nestekidenäyttöjen kehittelyyn korvaamaan kuvaputket tietokoneissa ja televisioissa.[1][5]

2000- ja 2010-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Canon ir2270 kopiokone ja mustavalkotulostin.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen Canonista tuli digitaalisen valokuvauksen ja digivideokuvauksen tärkeimpiin kuuluva kehittäjä, tuotteinaan ammattitasolle ulottuvat EOS-digijärjestelmäkamerat, PowerShot-zoomkompaktikamerat, Ixus-ultrakompaktikamerat ja Pixma-valokuvatulostimet. Täyskokoisen kennon järjestelmissä Canon sai Nikonin rinnalle toiseksi kilpailijakseen Sonyn, joka vuosikymmenen lopulla ohitti Canonin Japanin markkinaosuudessa.[6] Canonilla oli vuonna 2018 kuitenkin yhä noin 40 prosentin osuus koko maailman digikameramarkkinoista.[7][5]

Vuonna 2011 Canon eteni digitaalisen elokuvatuotannon alalle lanseeraamalla Cinema EOS -kamera- ja objektiivijärjestelmän.[5]

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin Canon tunnetaan erityisesti kameroistaan ja optiikastaan, mutta nimen alla valmistuu myös erilaisia toimistotarvikkeita ynnä muuta elektroniikkaa, kuten tulostimia, skannereita, kopiokoneita, fakseja, projektoreita, verkkokameroita ja laskimia.

Digitaalisia järjestelmäkameroita Canon julkaisee sarjanimellä EOS, ja yhtiön niihin suunnitellut objektiivit kuuluvat sarjaan EF. Digitaaliset pokkarikamerat jakautuvat kahteen sarjaan: IXUS ja PowerShot. Canonin videokamerat lukuun ottamatta ammattilaislaitteita valmistetaan LEGRIA-tuotenimen alla. Suurin osa tulostin-, skanneri- ja kopiokonemalleista sekä fakseista kuuluu sarjoihin: PIXMA, SELPHY, i-SENSYS, imageRUNNER, imagePRESS, Océ VarioPrint, CanoScan, ScanFront, DR ja FAX. Multimediaprojekteroita on kaksi linjaa: XEED ja LV. Verkkokamerat kuuluvat linjaan VB. Filmikameroiden tuotannon Canon lopetti 2018[8].

Digitaaliset järjestelmäkamerat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Canon EOS 20D vuodelta 2004.
Canon i-Sensys MF237w

Canonin ja Kodakin yhteistyönä valmistuneet mallit:

Canonin mallit 2000–2009:

Canonin mallit 2010–2016:

Canonin uusi R-sarja:

Filmijärjestelmäkamerat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1971 ensiesitellyn Canon F-1-ammattikameran olympiakisamalli vuodelta 1984.

F-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • FX (1964, CdS-valotusmittari, palautuva peili)[10]
  • FP (1964, FX ilman valotusmittaria)[10]
  • Pellix (1965, valonmittaus objektiivin läpi, liikkumaton puoliläpäisevä peili)[11]
  • FT tai FT-QL (1966, pistemittaus himmennetyllä aukolla, filmin pikalataus)[12][13]
  • Pellix QL (1966, filmin pikalataus)
  • TL (1968)
  • F-1 (1971, huippuluokan ammattilaisrunko)
  • FTb (1971, täyden aukon valonmittaus, pistemittaus, salama-automatiikka, filmin pikalataus)[12][14]
  • F-1 High Speed (1972, puoliläpäisevä Pellix-peili, 4–9 kuvaa sekunnissa[15])
  • FTb-N (1973)
  • EF (1973, valotusautomatiikka)[16]
  • TX (1975, pelkistetty versio FTb:stä)[17]
  • TLb (1976, täyden aukon mittaus, edullinen)[14]
  • F-1 (1976, ”nuorennettu ammattikuvaajien toivomuksin”)[18]
  • uusi F-1 (1981)
  • F-1 High Speed (1984, 16 kuvaa sekunnissa, maailman nopein)[19]

A-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • AE-1 (1976, valotusautomatiikka ym. elektroniikkaa)[20]
  • AT-1 (1976, AE-1:n riisuttu versio)[18]
  • A-1 (1978, monipuolinen, A-, S- ja P-valotusautomatiikat, lisää elektroniikkaa)[21]
  • AV-1 (1979, pieni ja helppo, A-, S- ja P-automatiikat)[22]
  • AE-1 Program (1981, useita valotusohjelmia)[23]
  • AL-1 QF (1982, helppokäyttöinen, optisähköinen automaattitarkennus)[24]

T-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Canon T80 vuodelta 1985.
  • T50 (1983, halpa ja helppokäyttöinen muovirunko)[25]
  • T70 (1984, 8 bitin mikroprosessori, helppokäyttöinen)[26]
  • T80 (1985, automaattitarkennus ym. helppokäyttöisyyttä)[27]
  • T90 (1985, uusi pyöristetty muotoilu, suunnittelijana Luigi Colani; iso ja monipuolinen, ei kuitenkaan automaattitarkennusta)[28]
  • T60 (1990, halpa ja helppokäyttöinen, viimeinen FD-objektiiveja käyttävä)[29]

EOS-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • EOS 650 (1987, automaattitarkennukseen perustuva, uudet EF-objektiivit, vanhat FD-objektiivit eivät enää käyneet)[30]
  • EOS 620 (kehittyneempi vaikka pienempi mallinumero, mm. nopeampi suljin)[31]
  • EOS 750 ja 750 QD (1989, pelkistettyjä program-automaatteja, minimäärä säätöjä)[32]
  • EOS 850 (1989, halvempi kuin 750, ei kiinteää salamaa)[32]
  • EOS 600, 630 ja 630 QD (1989, ennakoiva automaattitarkennus)[33]
  • EOS 1 (1989, sarjan ensimmäinen ammattilaisrunko)[34]
  • EOS RT (1989, kuin EOS 600, mutta kiinteä puolipeili)
  • EOS 10, 10S, 10QD (viivakoodiohjelmointi, 3 pisteen tarkennus)[35]
  • EOS 700 / 700 QD
  • EOS 1000 / 1000F QD / 1000 QD (1990, harrastelijarunko, myyntimenestys)[36]
  • EOS 100, 100 QD (1992, riisuttu versio EOS 10:stä, hiljainen)[35][37]
  • EOS 1000FN QD (1993, helppokäyttöinen ja kevyt harrastajarunko)[35]
  • EOS 5 / A2 / A2E / 5 QD (1993, katseohjattu tarkennus, 5 kuvaa sekunnissa)[35]
  • EOS 500 / Rebel XS / Kiss (1993, suositun EOS 1000:n seuraaja)[36]
  • EOS Rebel X
  • EOS 1N (1994, ammattilaisrungon päivitys)[34]
  • EOS 1N HS
  • EOS 1N DP
  • EOS 5000 / 888 (1995, pelkistetty harrastelijarunko)[38]
  • EOS 1N RS (1995, kiinteä Pellix-peili, 10 kuvaa sekunnissa)[34]
  • EOS 50 / 50E / 55 / Elan II / Elan IIE /
  • EOS 500N / Rebel G / New EOS Kiss
  • EOS IX / IX E (1997, käytti kinofilmin sijasta uutta APS-filmiformaattia)[39]
  • EOS IX 7 / IX 50 / IX Lite
  • EOS 3
  • EOS 3000 / 88
  • EOS 300 / Rebel 2000 / Kiss III
  • EOS 1V, viimeisenä tuotannossa ollut Canon-filmikamera, lopetettu 2018[8]
  • EOS 30 / Elan 7E / Date / 7 / Date 33
  • EOS Kiss III L
  • EOS 300N / Date / 66 / Rebel XS N Date
  • EOS 300V / Rebel TI / Kiss 5
  • EOS 3000V / Rebel K2 / Kiss Lite
  • EOS 30V / 33V / Elan 7NE / Elan 7N / 7s
  • EOS 300X / Rebel T2 / Kiss 7

Filmikompaktikamerat (pokkari)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Canonet-sarja (1960-luvun alusta 1980-luvun alkuun)[40][41]
  • Canon Prima -sarja (1980–1990-luvut)[42][43]
  • AF-35 M, ML (automaattitarkennus)[44]
  • Canon 50 Snappy (automaattitarkennus)[44]

IXUS / IXY / ELPH-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • IXUS Z65 / ELPH LT270 / IXY230 (1996)
  • IXUS Z90 / ELPH 490Z / IXY G (1996)
  • IXUS AF-S / ELPH 10 AF / IXY 20 (1996)
  • IXUS FF25 / ELPH 10 / IXY 10 (1996)
  • IXY GE (1997)
  • Z60 IX / ELPH 260Z / IXY 25 (1997)
  • IXUS L-1 / ELPH Jr. / IXY 310 (1997)
  • IXUS / ELPH / IXY Limited Kit (1997)
  • IXUS Z70 / ELPH 370Z / IXY 330 (1998)
  • IXUS M-1 / ELPH LT / IXY 210 (1998)
  • IXUS AF (1999)
  • IXUS FF (1999)
  • IXUS II / ELPH 2 / IXY 320 (1999)
  • IXUS X-1 / ELPH SPORT / IXY D5 (1999)
  • IXUS Z50 / ELPH LT260 / IXY 220 (2000)
  • IXUS Z65 / ELPH LT270 / IXY 230 (2001)
  • IXUS CONCEPT SUMMER / ELPH SHADES GRACIER (2002)
  • IXUS CONCEPT ARANCIA / ELPH SHADES SUNSHINE (2002)
  • IXUS III / ELPH Z3 / IXY i

Tietokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Canon on valmistanut MSX-yhteensopivia mikrotietokoneita:

Muita tietokoneita:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Canon Inc. - Company Profile, Information, Business Description, History, Background Information on Canon Inc referenceforbusiness.com. Viitattu 30.1.2020.
  2. a b The History of Canon 1933–1961 global.canon. Viitattu 30.1.2020.
  3. a b The History of Canon 1962–1975 global.canon. Viitattu 30.1.2020.
  4. a b c The History of Canon 1976–1987 global.canon. Viitattu 30.1.2020.
  5. a b c The History of Canon 1996– global.canon. Viitattu 30.1.2020.
  6. Hillen, Brittany: Sony overtakes Canon and Nikon to lead the full-frame camera market in Japan dpreview.com. 2.12.2019. Viitattu 30.1.2020.
  7. Canon Increased Market Share in 2018 But Camera Market Continues to Bleed petapixel.com. 8.7.2019. Viitattu .1.2020.
  8. a b Zhang, Michael: Canon is Officially Done Selling Film Cameras After 80 Years petapixel.com. 3.3.2018. Viitattu 2.2.2020.
  9. Bridger, Alan: Canon EOS 1N DCS 3. Digitaalikamera ammattilaisille. Tekniikan Maailma, 11/1995, s. 52. Näköislehti (digitilaajille).
  10. a b Canonin yksisilmäiset. (Maahantuoja Oy Temo Ab:n mainos.) Tekniikan Maailma, 6/1966, s. 72. Näköislehti (digitilaajille).
  11. Mattila, Antti: Kamerauutisia. (Canon Pellixin uutuusesittely.)) Tekniikan Maailma, 7/1965, s. 91. Näköislehti (digitilaajille).
  12. a b Canonin uudet FD-objektiivit.... (Maahantuoja Oy Temo Ab:n mainos.) Tekniikan Maailma, 8/1971, s. 88. Näköislehti (digitilaajille).
  13. Mattila, Antti: Kolme läpimittaavaa. (Vertailussa Canon FT, Konica Autoreflex T ja Yashica Electro-X.) Tekniikan Maailma, 8/1971, s. 38. Näköislehti (digitilaajille).
  14. a b Ammattimiehen valinta: FD-objektiivit ja Canon. (Maahantuoja Oy Temo Ab:n mainos.) Tekniikan Maailma, 9/1972, s. 78. Näköislehti (digitilaajille).
  15. Mattila, Antti: Canon rynnii. Tekniikan Maailma, 7/1974, s. 128. Näköislehti (digitilaajille).
  16. Mattila, Antti: Canon EF. Kypsyi kuin hyvä viini. Tekniikan Maailma, 11/1974, s. 78. Näköislehti (digitilaajille).
  17. Mattila, Antti: Läpimittaavien kansanpainokset. (Edullisten järjestelmärunkojen vertailutesti.) Tekniikan Maailma, 12/1976, s. 94–111. Näköislehti (digitilaajille).
  18. a b Mattila, Antti: Canon AT-1. Uudessa piisaa. Tekniikan Maailma, 9/1977, s. 102–105. Näköislehti (digitilaajille).
  19. Fotomaailma. Parempaa palvelua. Tekniikan Maailma, 10/1984, s. 36. Näköislehti (digitilaajille).
  20. Mattila, Antti: Toisen polven Canon. Tekniikan Maailma, 7/1976, s. 104. Näköislehti (digitilaajille).
  21. Mattila, Antti: Canon A-1. Uuden polven tulokas. Tekniikan Maailma, 12/1978, s. 88. Näköislehti (digitilaajille).
  22. Mattila, Antti: Näillä sopii aloittaa. (Vertailussa Canon AV-1, Pentax MV ja Olympus OM-10.) Tekniikan Maailma, 17/1979, s. 92. Näköislehti (digitilaajille).
  23. Mattila, Antti: Canon AE-1 Program. Viis aukoista ja ajoista. Tekniikan Maailma, 16/1981, s. 118. Näköislehti (digitilaajille).
  24. Mattila, Antti: Canon AL-1 QF. Idea poikii. Tekniikan Maailma, 10/1982, s. 88. Näköislehti (digitilaajille).
  25. Mattila, Antti: Canon T50. Vaihteeksi vaivatta. Tekniikan Maailma, 9/1983, s. 106. Näköislehti (digitilaajille).
  26. Mattila, Antti: Canon T70. Pikkuihme. Tekniikan Maailma, 14/1984, s. 148. Näköislehti (digitilaajille).
  27. Mattila, Antti: Canon T80. Helpommaksi menee. Tekniikan Maailma, 10/1985, s. 30. Näköislehti (digitilaajille).
  28. Mattila, Antti: Canon T90. Jättiläinen. Tekniikan Maailma, 4/1986, s. 140–141. Näköislehti (digitilaajille).
  29. Bridger, Alan: Fotomaailma. Tekniikan Maailma, 12/1990, s. 94. Näköislehti (digitilaajille).
  30. Mattila, Antti: Canon EOS 650. Kannatti odottaa. Tekniikan Maailma, 8/1987, s. 78. Näköislehti (digitilaajille).
  31. Mattila, Antti: Canon EOS 620. Pikkuveljen varjossa. Tekniikan Maailma, 15/1987, s. 112. Näköislehti (digitilaajille).
  32. a b Mattila, Antti: Canon EOS 750, 750 QD, 850. Nippeleitä pelkäävälle. Tekniikan Maailma, .
  33. Mattila, Antti: Canon EOS 600. Uudempi on aina parempi. Tekniikan Maailma, 9/1989, s. 120. Näköislehti (digitilaajille).
  34. a b c Bridger, Alan: Fotomaailma. Tekniikan Maailma, 15/1994, s. 110. Näköislehti (digitilaajille).
  35. a b c d Nyt Canon EOS -luontopaketin ominaisuuksiin kuuluvat myös 1400 mk:n varusteet. (Oy Canon Ab:n mainos.) Helsingin Sanomat, 30.5.1993, s. B4. HS Aikakone (digitilaajille).
  36. a b Bridger, Alan: Canon EOS 500. Perusjärjestelmä. Tekniikan Maailma, 16/1993, s. 83. Näköislehti (digitilaajille).
  37. Bridger, Alan: Canon EOS 100 • Minolta Dynax 7xi. Kaikki jo keksitty?. Tekniikan Maailma, 9/1992, s. 80. Näköislehti (digitilaajille).
  38. Bridger, Alan: Järjestelmäkamerat. Aapiskirjat. (Kuuden kameran vertailutesti.) Tekniikan Maailma, 15/1995, s. 112. Näköislehti (digitilaajille).
  39. Bridger, Alan: Kolmen koon käyttöjärjestelmät. Tekniikan Maailma, 10/1997, s. 32. Näköislehti (digitilaajille).
  40. Automaattikamerat esiin. Tekniikan Maailma, 12/1961, s. 63. Näköislehti (digitilaajille).
  41. Helios, Pekka: 10 kompaktia kokeessa. Tekniikan Maailma, 10/1980, s. 42. Näköislehti (digitilaajille).
  42. Mattila, Antti: Tasaväkinen kolmikko. (Vertailussa Canon Prima, Olympus AX-Zoom ja Pentax joku zoom ) Tekniikan Maailma, 16/1988, s. 98. Näköislehti (digitilaajille).
  43. Bridger, Alan: Kompaktikamerat. On millä ottaa. Tekniikan Maailma, 9/1998, s. 56. Näköislehti (digitilaajille).
  44. a b Mattila, Antti: 8 täysautomaattia. Kameroita koko perheelle. Tekniikan Maailma, 16/1982, s. 767. Näköislehti (digitilaajille).
  45. 【Canon】 Canon AX-1 museum.ipsj.or.jp. Viitattu 29.6.2020. (englanniksi)
  46. Canon AS-100 old-computers.com. Viitattu 29.6.2020. (englanniksi)
  47. Canon CX-1 / BX-3 old-computers.com. Viitattu 29.6.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]