Xerox

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Xerox
Xerox logo (1968-2008).svg
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake NYSE: XRX
ISIN US9841211033
Perustettu 1906
Kotipaikka Norwalk, Connecticut
Toimiala Toimistolaitteet,- tarvikkeet
Liikevaihto Green Arrow Up.svg $ 21.633 miljardia USD (2010)
Henkilöstö 136 500
Kotisivu www.xerox.com

Xerox Corporation on yhdysvaltalainen toimistolaitteita ja -tarvikkeita myyvä ja valmistava yhtiö. Xeroxin tuotevalikoimaan kuuluvat erikokoiset tulostimet, toimistotyön monitoimilaitteet, kopiokoneet, digitaalisen painon laitteet ja erilaiset tuki- ja konsulttipalvelut. Xeroxin päätoimisto sijaitsee Stamfordissa, Connecticutissa.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xerox, silloiselta nimeltään Haloid, perustettiin vuonna 1906 valmistamaan paperia ja painolaitteita. Kopiokoneliiketoiminnan katsotaan alkaneen 1938, kun Chester Floyd Carlson valmisti 22. lokakuuta 1938 ensimmäisen kserografisen kopion. (Chester Carlson mm. yritti kaupata keksintöään IBM:lle, joka ei huolinut sitä.)

Valokopioinnin uranuurtaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1950-luvun lopulla yhtiö julkaisi Xerox 914 -kopiokoneen, josta tuli valtava menestys. Samalla Xerox aloitti uuden liiketoimintamallin: konetta ei voinut ostaa vaan se piti vuokrata, ja Xerox sai joka koneesta tuloa myös sillä otetun kopiomäärän mukaan. Tuolloin yrityksellä oli vasta noin 150 työntekijää, mutta 1960-luvulla se kasvoi nopeasti valokopioinnin suosion myötä ja patenttiensa suojaamana. Yhtiöstä tuli 1960-luvun mittaan valokopioinnin synonyymi: englannin kielessä valokopiointia alettiin kutsua verbillä to xerox ja valokopiota substantiivilla a xerox ['zɪərɒks]. Vuonna 1972 Xeroxin nettovoitto oli yli 21 prosenttia liikevaihdosta, samaa luokkaa kuin suomalaisen alkoholimonopolin Alkon. Xeroxin tärkeimmät patentit kuitenkin vanhenivat jo 1969 ja kilpailijoita alkoi nopeasti ilmaantua, suurimpina yhdysvaltalaiset IBM ja 3M, japanilais-yhdysvaltalainen Ricoh-Nashua-Savin, japanilaiset Canon, Minolta ja Toshiba sekä eurooppalainen Agfa-Gevaert. Kilpailijat toivat yhtäaikaa markkinoille tavalliselle paperille kopioivia koneita ja toivat Xeroxin vuokraukseen perustuvan toimintatavan rinnalle asiakkaille myytävät kopiokoneet. Xerox osasi kuitenkin nopeasti siirtyä pois erikoispaperistaan ja säilytti asemiaan isoissa koneissa niin, että Suomessakin vuonna 1977 vielä noin 25 prosenttia valokopioista otettiin Rank Xeroxin koneilla.[2][3] Ensimmäisen värikopiokoneensa Xerox julkisti vuonna 1973.

Tietotekniikan keksintöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1969 Xerox osti Scientific Data Systems-yhtiön, joka tunnettiin nimellä Xerox Data Systems sen sulkemiseen asti vuonna 1975.[4]

Vuonna 1970 Xerox perusti Xerox PARC -laboratorion, joka kehitti graafisen käyttöliittymän, hiiren ja Ethernet-verkkoyhteyden sisältävän tietokoneen Xerox Alton.[5] Myös WYSIWYG-tekstinkäsittely syntyi Altolle kehitetyssä ohjelmassa.[5] Vuonna 1981 julkaistiin Xerox Altoon perustuva työasematietokone Xerox Star, joka sisälsi graafisen näytön, graafisen käyttöliittymän, hiiren, Ethernet-verkkoyhteyden ja sähköpostiohjelman. Alto sisälsi useita työpöytäjulkaisemiseen tarvittavia tekniikoita.

Altoon kehitettyä tekniikka esiteltiin Applelle, joka muutti Apple Lisan suunnitelmaa tämän perusteella.[6] Myöhemmin Xeroxin esittelemää käyttöliittymää käytettiin Applen Macintosh-tietokoneissa, jolloin Xerox haastoi Applen oikeuteen tekijänoikeudesta.[7] Xeroxin kyvyttömyyttä hyödyntää it-alan keksintöjään käytetään johtamiskoulutuksessa usein esimerkkinä osaamisansasta, jossa yritys sokeutuu aiemmasta menestyksestään eikä kykene muuntautumaan maailman muuttuessa ympärillään[8].

Xerox Notetaker oli Xerox PARCissa kehitetty prototyyppi kannettavasta tietokoneesta, joka ei edennyt tuotantoon asti, mutta vaikutti merkittävästi myöhempiin tietokoneisiin kuten Osborne 1 ja Compaq Portable.[9]

1976 oli vuosi, jolloin Rank Xerox toi Suomen markkinoille telekopiokoneen, kaoliinisavella käsitellyllä paperilla toimivan telefax-laitteen eli faksin, joka syrjäytti telexin ja mullisti yritysten välistä viestintää. Vuonna 1977 Xerox toi markkinoille maailman ensimmäisen lasertulostimen, jonka nopeus oli 120 kpl neljässä minuutissa.lähde?

Joulukuussa 1977 yhtiö osti levykeasemien valmistajan Shugart Associatesin 41 miljoonan dollarin osakevaihtosopimuksella. Vuonna 1985 yhtiö myi viiden tuuman levykeasemien valmistuksen Matsushitalle viitaten ylikapasiteettiin ja sulki Shugartin.[10]

Xerox Network System (XNS) kilpaili käytöstä ARPANETin ratkaisuna: XNS julkaistiin marraskuussa 1980.[11]

Fuji Xerox[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xerox teki 1960-luvulta asti tiivistä yhteistyötä Fujin kanssa kopiokoneissa ja digitaalisessa painatuksessa yhteisyrityksessä Fuji Xerox. 2010-luvun lopulla Xerox irtautui yrityksestä, josta tuli Fujifilmin kokonaan omistama[12][13].

Xerox Euroopassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa Xerox aloitti liiketoiminnan 1950-luvulla Rank Xerox-nimellä, yhteistyökumppaninaan brittiläinen Rank-yhtymä, jonka päätoimiala elokuvateatterit oli television takia laskusuunnassa. Suomeen Rank Xerox Oy perustettiin vuonna 1964, yhtiön pääkonttori sijoitettiin vähän tämän jälkeen Helsingin keskustan Metallitaloon, jossa vieläkin ovat paikoillaan Rank Co:n logona olleet gongia lyövät miehet messinkisissä ovenkahvoissa. Uusi pääkonttori rakennettiin Espoon Mankkaalle vuonna 1974. Niihin aikoihin Xerox oli yrityksenä noussut veronmaksajana Suomen toiseksi suurimmaksi, heti Alkon jälkeen. Rank Xerox asetettiin jopa "määrääväksi markkinoilla", kuten Valio voivuorineenlähde?.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xerox oli ensimmäinen Fortune 500 -kokoluokan yhdysvaltalainen suuryritys, joka valitsi toimitusjohtajakseen afroamerikkalaisen naisen. Ursula M. Burns johti yhtiötä vuosina 2009–2016.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Xerox.
  1. xerox.com xerox.com. Viitattu 30.6.2017. (englanniksi)
  2. Tuomi-Nikula, Jorma: Kuningas Xeroxin apajille monta tulijaa. Helsingin Sanomat, 23.8.1977, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
  3. Hiltzik, Michael: Column: Xerox, once a business icon, is about to disappear The Los Angeles Times. 13.2.2018. Viitattu 12.12.2021.
  4. Scientific Data Systems IT History Society. Viitattu 16.8.2017.
  5. a b Xerox Alto history-computer.com. Viitattu 11.5.2019. (englanniksi)
  6. Jeremy Reimer: A History of the GUI (sivu 4) 5.5.2005. Ars Technica. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)
  7. COMPANY NEWS; Xerox Sues Apple Computer Over Macintosh Copyright (englanniksi)
  8. Robson, David: How to avoid the ‘competency trap’, BBC Worklife, 9.6.2020. Viitattu 16.12.2021.
  9. Xerox Notetaker history-computer.com. Viitattu 11.5.2019. (englanniksi)
  10. Shepard Barbash: Xerox to Close Its Shugart Disk-Drive Manufacturer latimes.com. 17.1.1985. Viitattu 30.9.2021. (englanniksi)
  11. James Pelkey: TCP/IP and XNS 1981 – 1983 historyofcomputercommunications.info. Viitattu 6.6.2018. (englanniksi)
  12. Xerox irtautui Fuji Xeroxista, ostamassa HP:n? pmlehti.fi. 7.11.2019. Viitattu 2.2.2020.
  13. Fujifilm absorbs Fuji Xerox, ending joint venture asiatimes.com. 5.11.2019. Viitattu 2.2.2020.
  14. Garner, Dwight: In Her New Memoir, Ursula M. Burns Recounts Blazing a Trail to the Top of Xerox. The New York Times, 7.6.2021. Artikkeli verkossa (maksullinen) Viitattu 13.12.2021.
Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.