Xerox Alto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Xerox Alto
Xerox Alto full.jpg
Kehittäjä Xerox
Tyyppi minitietokone
Julkaistu 1973
Keskusmuisti 128 KB

Xerox Alto on Xeroxin Palo Alton -yksikössä (PARC) kehittämä työasema. Tietokone oli ensimmäinen, jossa yhdistyivät tietokonehiirellä ohjattu graafinen käyttöliittymä, Ethernet-verkkoliittymä ja vaihdettavat massamuistit.[1][2][3][4] Ensimmäinen yksilö valmistui vuonna 1973.[4]

Inspiraatiota tietokoneen kehittämiseen saatiin Douglas Engelbartin vuonna 1968 esittelemästä oN-Line System (NLS) -järjestelmästä.[5][6]

Tietokonetta ei koskaan myyty kuluttajatuotteena mutta sitä lahjoitettiin yliopistoille.[7] Valmistuskustannuksien arvioitiin olevan 12 000 dollaria ja kaupallisen tuotteen hinta olisi ollut 40 000 dollaria.[1] Laitetta valmistettiin noin 1 500–2 000 kappaletta kymmenen vuoden aikana.[8][6] Alton jälkeen Xerox teki useita niin sanottuja D-sarjan tietokoneita: Dolphin (D0), Dorado (D1), Dicentra ja Daybreak.[9][10][11]

Alton konseptit kaupallistettiin vuonna 1981 julkaistussa Xerox Star (Xerox 8010) -tietokoneessa, joka maksoi yli 16 000 dollaria.[7][5][12] Starin kehityksestä kerrotaan, että tärkeänä kohtana oli käyttäjän interaktio koneen kanssa ja konseptimallia kehitettiin ennen laitteiston tai ohjelmiston kehittämistä.[12]

Ohjelmistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietokoneelle tehtiin myös ensimmäinen WYSIWYG-teksinkäsittelyohjelma.[6] Butler Lampson ja Charles Simonyi suunnittelivat Bravo-nimisen tekstinkäsittelyohjelman tietokoneelle.[13][5] Maze War -tietokonepelistä oli versio Altolle.[7] Alto Trek oli Rick Rashidin ja Gene Ballin kehittämä ensimmäinen hiirellä pelattava peli.[14][15]

Ohjelmointia koneelle tehtiin aluksi BCPL-kielellä, ja myöhemmin Mesa- ja Smalltalk-kielillä, jotka molemmat on kehitetty PARC:ssa.[6][16] Smalltalk oli kielen lisäksi ohjelmointiympäristö, jonka kehitykseen vaikutti Alan Kay.[5][17]

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietokone koostui pöydän päälle asetettavasta näytöstä, näppäimistöstä ja hiirestä, sekä pienen jääkaapin kokoisesta keskusyksiköstä.[3] Tietokoneessa oli myös netboot-ominaisuus, jossa tietokone pystyi lataamaan ohjelmiston verkkoyhteyden kautta kiintolevyn ollessa sammutettuna.[18]

Tietokoneessa oli:[6]

74181-piiri oli käytössä useissa aikakauden minitietokoneissa.[19] Piiri ei ollut vielä varsinainen mikroprosessori, koska siinä oli vain ALU-yksikkö.[19][20]

Lähdekoodit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietokoneelle kehitettyjen ohjelmien lähdekoodit on julkaistu vuonna 2014.[8][13]

Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1979 SIGGRAPH-tapahtumassa esiteltiin PERQ-työasema, jonka kehitykseen Xerox Alto vaikutti.[21]

Alto vaikutti muun muassa Niklaus Wirthin ryhmän kehittämään Lilith-työasemaan.[22]

Altoon kehitetty tekniikka vakuutti Steve Jobsin muuttamaan Apple Lisan tekstipohjaisesta graafiseen käyttöliittymään perustuvaksi.[23] Useat Xerox PARCin työntekijät siirtyivät myöhemmin Applelle.[23]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Xerox Alto Computer History Museum. Viitattu 30.7.2017.
  2. The History of User Interface Design Fujixerox. Viitattu 30.7.2017.
  3. a b CED in the History of Media Technology cedmagic.com. Viitattu 30.7.2017.
  4. a b Xerox Alto toastytech.com. Viitattu 30.7.2017.
  5. a b c d Jeremy Reimer: A History of the GUI (sivu 3) 5.5.2005. Ars Technica. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  6. a b c d e Xerox Alto history-computer.com. Viitattu 30.7.2017.
  7. a b c The Xerox Alto II/XM Computer DigiBarn computer museum. Viitattu 30.7.2017.
  8. a b Paul McJones: Xerox Alto Source Code 21.10.2014. Computer History Museum. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  9. The Wildflower Web Site digibarn.com. Viitattu 8.11.2019. (englanniksi)
  10. Alan O Freier on the "D*" Machines, the Dolphin, Dorado, Dandelion and more digibarn.com. Viitattu 8.11.2019. (englanniksi) 
  11. Lyle Ramshaw: The Alto-Dolphin-Dorado Briefing Blurb (PDF) toukokuu 1981. Xerox. Viitattu 8.11.2019. (englanniksi)
  12. a b Designing the Star User Interface (PDF) tech-insider.org. huhtikuu 1982. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi) 
  13. a b Paul McJones: Xerox Alto file system archive 9.11.2017. Computer History Museum. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  14. Alto Trek Ultimate History of Video Games. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  15. Developer Journal: Allegiance, Chapter 1 22.6.2012. IGN. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  16. McJones, Paul: Xerox Alto file system archive Computer History Museum. Viitattu 30.7.2017.
  17. Alan Kay ACM. Viitattu 13.5.2018. (englanniksi)
  18. Xerox Alto Restoration Part 16 – our disk goes down, the Alto connects to Google and draws fractals CuriousMarc. Viitattu 15.10.2017.
  19. a b Inside the vintage 74181 ALU chip: how it works and why it's so strange righto.com. Viitattu 30.7.2017.
  20. Gianluca G.: Homemade 4-bit TTL Processor based on 74181 chip apollo181.wixsite.com. Viitattu 30.7.2017.
  21. ICL PERQ 2 T1 Workstation centre for computing history. Viitattu 2.10.2019. (englanniksi)
  22. Lilith Workstation ethistory.ethz.ch. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi) 
  23. a b Jeremy Reimer: A History of the GUI (sivu 4) 5.5.2005. Ars Technica. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.