Tietokonepeli

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tietokonepeli (myös PC-peli) tarkoittaa videopeliä, jota pelataan tietokoneella eikä varta vasten pelaamiseen tarkoitetulla laitteella, kuten pelikonsolilla. Tietokonepeleille tyypillisiä asioita ovat näppäimistön ja hiiren käyttö ohjainlaitteina, pelien vapaampi saatavuus eri lähteistä ja pelaajan mahdollisuus valita käytössä oleva laitteisto sekä ohjelmisto. Tietokoneet tyypillisesti ovat myös laskentateholtaan parempia kuin konsolit.[1]

Tietokonepelaamisen suosion katsotaan usein alkaneen Vuoden 1983 videopelilaman seurauksena, jolloin myös kotitietokoneet alkoivat yleistyä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat tietokonepelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spacewar!, on PDP-1:lle kehitetty peli vuodelta 1961. Pelissä kaksi pelaajaa pyrki tuhoamaan tähden avaruusaluksillaan.

Vaikka henkilökohtaiset tietokoneet yleistyivät vasta mikroprosessorin kehityksen myötä, 1980-luvulta lähtien, kehitettiin ensimmäiset pelit jo paljon aikaisemmin. Tietokoneversio ristinollasta, OXO, tehtiin Cambridgen yliopistossa vuonna 1952 pari vuotta aiemmin valmistuneelle EDSAC tietokoneelle. Toinen varhainen tietokonepeli valmistui vuonna 1961 kun MIT:n opiskelijat Martin Graetz ja Alan Kotok sekä Steve Russell tekivät Spacewar! pelin PDP-1 tietokoneelle. [2]

Ensimmäisenä tietokonepelit olivat usein tekstiseikkailuja tai interaktiivista fiktiota, jossa pelaaja vuorovaikutti tietokoneen kanssa antamalla komentoja näppäimistön kautta. Eräs varhainen tekstiseikkailu oli Will Crowtherin vuonna 1976 PDP-11 minitietokoneelle tekemä Colossal Cave Adventure. [3]

1970-luvulla ja 1980-luvun alussa tietokonepelejä kehittivät ja levitettivät pitkälti harrastajat ja peliaiheiset lehdet, kuten Creative Computing ja Computer Gaming World. Näissä lehdissä julkaistiin lähdekoodi, jonka lukijat saattoivat kirjoittaa tietokoneelleen ja pelata peliä. Lukijoita myös kannustettiin lähettämään itse tekemiään pelejä kilpailuihin.[4]

Kuten saman aikakauden konsolipelien valmistajat, monet tietokonepelejä julkaisseet yhtiöt tienasivat hyvin tekemällä omia versioitaan suosituista kolikkopeleistä.[5] Vuonna 1982 Atari 400:n myydyimpien pelien listalla olivat käännökset peleistä Frogger ja Centipede. Myöhemmin samana vuonna Pac-Man käännettiin Atari 800:lle ja Donkey Kong Coleco ADAMille.[6]

Kotitietokoneiden nousu (1983-[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1983 markkinoille tulvi huonolaatuisia tietokonepelejä joita tekivät lukuisat alalle pyrkivät yritykset, samaan aikaan tunnettuja nimikkeitä, kuten Pacman ja E.T. valmistettiin liian suuria määriä Atari 2600 pelikonsolille ja ne jäivät myymättä. Pelkästään E.T:tä valmistettiin yli 5 miljoonaa kappaletta joista vain miljoona myytiin. Samana vuonna Atari kuljettin 14 kuorma-autollista pelejä ja laitteita Alamogordossa, New Mexicossa sijaitsevalle maankaatopaikalle. Vuonna 1983 kuluttujien kiinnostus pelikonsoleita kohtaan oli historiallisen alhainen. Toisaalta samaan aikaan kiinnostus kohtuullisen hintaisia tietokoneita, kuten Commodoren VIC-20 ja myöhemmin C-64 kohtaan nousi.[7]

Markkinoiden romahdus koski lähinnä konsolipelejä ja pelivalmistajat kuten Electoric Arts hyötyivät Commodoren myyntiluvuista. Yhdysvalloissa konsolimarkkinoita elvytti Japanissa suositun Nintendo Entertainment Systemin julkaisu vuonna 1985, mutta euroopassa tietokoneet, kuten C-64, ZX Spectrum ja BBC Micro pysyivät suosittuina. Japanissa yleisiä tietokoneita olivat NEC:n NEC-PC-8801 ja NEC-PC-9801. Huomattava ero mantereitten välillä oli käytetty näyttöresoluutio. Japanissa resoluutio oli 640*400, eli korkeampi kuin länsimaissa, japanilaisen kirjoitusjärjestelmän takia. Korkeampi resoluutio mahdollisti myös näyttävämmät pelit. NEC PC-9801:n markkinaosuus Japanissa oli 90% vuonna 1987.[8]

IBM PC[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IBM esitteli IBM PC vuonna 1981 ja sille myös valmistettiin heti pelejä, kuten Microsoft Flight Simulator, mutta IBM PC:n CGA-grafiikka oli huonolaatuista ja koneesta puuttui äänikortti, eli se pystyi toistamaan vaan yksinkertaisia ääniä sisäänrakennetun kaiuttimen kautta. Kone oli myös hintava ja niitä myytiin lähinnä yritysten käyttöön.

Vuonna 1985 markkinoille tuli monilta yhdysvaltalaisilta ja aasialaisilta valmistajilta ns. IBM PC-klooneja, jotka olivat huomattavasti edullisempia kuin IBM:n valmistamat koneet. Vuoteen 1987 mennessä PC markkinat kasvoivat nopeasti ja siitä tuli pelejä valmistavien yritysten tärkein kohdealusta. EGA-näytönohjaimella varustetun PC:n grafiikat olivat paremmat kuin kilpailevissa C-64 ja Apple IIc laitteissa. Yli kolmannes yhdysvalloista myydyistä peleistä oli PC:lle tarkoitettuja tietokonepelejä.[9]

Vuonna 1980-luvun lopulta 1990-luvun alkuun tietokonepelimarkkinoita söi konsolien, etenkin NESin valtava suosio. Esimerkiksi vuonna 1990 Electronic Artsin Trip Hawkinsin piti vakuutella medialle että yhtiö ei aio lopettaa tietokonepelien tekemistä ja siirtyä vain konsolipeleihin. ASCII Entertainment raportoi vuonna 1993 konsolipelimarkkinoiden olevan 5.9 miljardia USD kun tietokonepelimarkkinat olivat vain 430 miljoonaa USD.[10]

Tietokonepelit eivät kuitenkaan kadonneet. Vuonna 1989 Computer Gaming World kertoi peliteollisuuden siirtyvän kohti VGA-grafiikoiden käyttöä.[11] Vuoden loppuun mennessä julkaisivat olivat siirtyneet vähintään 320*200 MCGA resoluution, jota käytettiin monesti sen takia, että se tuki suurempaa värien määrää kuin tarkempi 640*400 VGA, joka oli rajoitettu 16:sta väriin. Samana vuonna julkaistiin ensimmäinen CD-ROM peli, Activisionin The Manhole. Vuonna 1989 ilmestyi myös useiden eri valmistajien äänikortteja, näistä tunnettuja olivat Adlib, Roland ja Creative Labsin Sound Blaster. [12]

1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1990 65% tietokonepeleistä julkaisiin DOS:lle. Amiga:n markkinaosuus oli 10% ja muiden, kuten Apple Macintoshin alle 10% ja laskussa. Tietokonehiiren käyttö peliohjaimena yleistyi kun suositut pelit kuten seikkailupeli King's Quest tukivat sen käyttöä.

Vuonna 1991 id Software teki varhaisen FPS:n (engl. First Person Shooter) Hovertank 3D, joka ennakoi heidän suosittua FPS pelien sarjaa. iD Sofwaren niinikään tekemä Wolfenstein 3D oli ensimmäisiä pelejä, jotka hyödynsivät teksturoitua grafiikkaa. Vuonna 1992 ilmestyivät ensimmäiset Super-VGA grafiikkaa käyttävät pelit, kuten Links 386 Pro. Seuraavana vuonna julkaistua Doomia pidetään monella tavalla merkkipaaluna, siinä oli näyttävät 3D grafiikat ja se tuki moninpeliä lähiverkossa.

1990-luvun alkupuolella PC-pelit alkoivat vaatia enemmän muistia kuin muut ohjelmistot, usein käyttäen DOSin tukeman 640 kilotavun muistin lähes kokonaan. Tämä aiheutti sen että käyttäjän piti muokata tietokoneen käynnistyksen yhteydessä lataamia CONFIG.SYS ja AUTOEXEC.BAT tiedostoja. Tästä seurasi tilanne, jossa tietyn pelin pelaaminen saattoi vaatia tietokoneen uudelleenkäynnistämistä eri asetuksilla, esim. jättämällä hiiren ajurit lataamatta.

Vaikka Windows oli ollut olemassa jo kauan, ei sitä käytetty pelaamiseen ennen versiota Windows 95, joka julkaistiin vuonna 1995. Windows helpotti tietokoneen muistin ja ajureiden hallintaa. Lisäksi se oli melko yhteensopiva vanhempien DOS pelien kanssa.

1990-luvun puolivälin jälkeen ilmestyi erillisiä 3D-kortteja, eli koneen tavallisen näytönohjeimen rinnalle asennettavia lisäkortteja, jotka mahdollistavat selvästi entistä näyttävämmän grafiikan. Kortteja olivat mm. ATI Rage ja Matrox Mystique ja S3 ViRGE. Vuonna 1996 julkaistu Tomb Raider oli yksi ensimmäisistä uutta 3D grafiikkaa tukeneista peleistä, ja sen näyttävyys saikin kehuja. Erilliset 3D-kortit olivat kuitenkin ohimenevä ilmiö DirectX:n ja OpenGL:n tehtyä niistä tarpeettomia.

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nopeammat näytönohjaimet, joista tunnetuimpina ATI:n Radeon-sarja ja Nvidia:n GeForce-sarja ovat jatkuvasti parantaneet tietokonepelien grafiikkaa ja mahdollistavat nykyaikaisten pelimoottorien toiminnan. 2000-luvulla pelien grafiikka on edelleen jatkuvasti parantunut, mutta mikään yksittäinen teknologia ei ole vienyt kehitystä eteenpäin yhtä nopeasti kuin aiemmin oli mahdollista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. PlayStation 4 vs. PC graphics: Can Sony even compete? pcworld.com. Viitattu 20.06.2016. (englanniksi)
  2. Levy, Steven: Hackers: Heroes of the Computer Revolution. Anchor Press/Doubleday.
  3. Somewhere Nearby is Colossal Cave: Examining Will Crowther's Original 'Adventure' in Code and in Kentucky Dennis Jerz. Viitattu 20.06.2016. (englanniksi)
  4. Computer Gaming World Vol.1 Number 1 Viitattu 20.06.2016. (englanniksi)
  5. Cash In On the Video Game Craze Black Enterprice, joulukuu 1982. Viitattu 20.06.2016. (englanniksi)
  6. Charles W. L. Hill: Strategic management: an integrated approach. Cengage Learning, 2007.
  7. Player 3 Stage 6: The Great Videogame Crash Viitattu 20.06.2015. (englanniksi)
  8. Retro Japanese Computers: Gaming's Final Frontier Retro Japanese Computers Retro Gamer. Viitattu 20.06.2016. (englanniksi)
  9. The MS-DOS Invasion / IBM Compatibles Are Coming Home Compute! Magazine issue 079. Viitattu 20.06.2016. (englanniksi)
  10. The Software Publishing Association Spring Symposium 1993 Computer Gaming World. Viitattu 20.16.2016. (englanniksi)
  11. The Shadow of Your Style / New Directions at the Consumer Electronics Show (englanniksi)
  12. 3900 Games Later... Computer Gaming World. Viitattu 21.16.2016. (englanniksi)


Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:PC game