Commodore

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee tietokonevalmistajaa. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Commodore
CBM Logo.svg
Perustettu 1954
Perustaja Jack Tramiel
Lakkautettu 1994
Avainhenkilöt Irving Gould

Commodore (alkujaan Commodore Business Machines, myöhemmin Commodore International) on konkurssin tehnyt mikrotietokoneiden valmistaja. Vuonna 1954 Torontossa perustettu yritys oli alun perin kirjoituskonekorjaamo. Yrityksen perusti puolalaissyntyinen Jack Tramiel, jolla oli jo aiemmin ollut pieni kirjoituskoneita korjannut yritys.[1]

Alkuperäinen Commodore-logo (1962–1984).

Yrityksen mielenkiinto kääntyi taskulaskimiin 1960-luvulla. Texas Instruments (TI) valtasi laskimien markkinat ja ajoi Commodoren keskittymään muihin markkinoihin.[2][3]

Vuonna 1976 Commodore osti puolijohdealan yrityksen MOS Technologyn, joka oli edeltävänä vuonna julkaissut MOS 6502-suorittimen.[4][5] MOS Technologyn myötä Chuck Peddle liittyi Commodorelle, jossa hän suunnitteli Commodore PET -tietokoneen.[6] PET oli yksi tietokonepelien pelaamiseen soveltuvasta "vuoden 1977 kolmikosta".[7]

Vuonna 1982 Commodore julkaisi Commodore 64:n, josta tuli maailman myydyin kotitietokone. Vuoden 1983 kotitietokoneiden hintasota ajoi TI:n jättämään kotitietokoneet ja sekä Atarin että Commodoren taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen.[2][8][9] Jack Tramiel jätti Commodoren ja osti Atari, Inc. -yhtiön.[10][1] Tramielin lähtö johtui kiistasta Irving Gouldin kanssa, joka käsitteli yhtiön rahoja kuin omiaan.[11][1] Vuodesta 1978 vuoteen 1984 Commodore kasvoi 50 miljoonan dollarin liikevaihdosta yli miljardin dollarin liikevaihtoon.[11]

Vuonna 1984 Commodore osti Amiga Corporation -yrityksen, jonka Lorraine-prototyypistä tuli Amiga-tietokoneiden perusta. Amiga 1000 esiteltiin vuonna 1985, jolloin Andy Warhol esitteli tietokoneen graafisia ominaisuuksia ProPaint-ohjelmalla tekemällä Debbie Harryn muotokuvan.[12] Warholin tekemiä digitaalisia maalauksia on löydetty myöhemmin ja säilötty museoon.[13]

Thomas Rattigan totesi, että Amigan myynti oli vaikeaa perinteiseen yrityskäyttöön, ja uskoi parhaaksi strategiaksi jakaa Amiga 1000:n kahteen tuotteeseen: halvempaan malliin suurille kotimarkkinoille ja korkeatasoiseen järjestelmän Andy Warholin kaltaisille graafikoille.[14] Rattingin strategia osoittautui toimivaksi, ja Commodore palasi voitolliseksi, mutta Gould erotti toimitusjohtajansa.[15]

Konkurssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commodore teki konkurssin vuonna 1994. Konkurssista on syytetty Gouldin rahankäyttöä henkilökohtaisiin tarkoituksiin sekä Mehdi Alin päätöksiä toimitusjohtajana.[16][1]

On sanottu, että Commodore ei ymmärtänyt muuttuvia markkinoita.[1] Commodoren johdon on jopa sanottu olleen vihamielinen omaa yritystään kohtaan: johto nosti omia palkkioitaan, leikkasi tuotekehityksestä ja muun muassa esti lisensoinnin Sun Microsystemsille.[1] Samaan aikaan oheislaitteiden ja päivityskomponenttien valmistajien kuten GVP:n arvo nousi.[1]

Commodoren johto lopetti hyvin myyneen Amiga 500 -sarjan myynnin ja korvasi sen kalliimmalla Amiga 600:lla samaan aikaan lykäten seuraavaa AGA-piirisarjaa käyttävien koneiden kehitystä.[17]

Commodoren tavaramerkin osti konkurssin jälkeen aluksi saksalainen jälleenmyyjä Escom.[18] Escom ilmoitti myyvänsä uusia Amiga-malleja, mutta myi vain olemassa ollutta inventaariota ennen lopettamista vuonna 1996.[19] Escomin jälkeen VISCorp otti Amigan haltuunsa, jolta se päätyi Gatewaylle.[19] Tammikuussa 2000 perustettu Amiga Inc ilmoitti jättävänsä laitteiston kehittämisen kolmansille osapuolille.[19]

Commodoren tavaramerkki päätyi Escomilta usean hollantilaisen yrityksen haltuun ennen sen päätymistä Commodore Gaming -nimisen yrityksen haltuun.[18]

Commodoren tietokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commodore kilpaili Applen kanssa mikrotietokonekaupan herruudesta pienillä koti- ja yrityskäyttöön tarkoitetuilla koneillaan. Commodore PET 2001 oli ensimmäinen kotikäyttöön tarkoitettu laite, ja se julkaistiin samaan aikaan kilpailijoiden Apple II:n ja TRS-80:n kanssa.

Vaikka 2001-mallista puuttuivat kokonaan sekä tarkkuusgrafiikka että äänet ja koneen laajennusmahdollisuudet olivat lähes olemattomat, tuli siitä yllättäen Amerikassa varsin suosittu laite harrastajien keskuudessa. Koneen suosion johdosta julkaistiin laitteesta paranneltuja malleja: 4000-, 8000-, ja 9000-sarjat. Näitä koneita myytiin Suomessakin melkoisesti yrityskäyttöön, jotka kuitenkin myöhemmin joutuivat CP/M- ja MS-DOS-koneiden syrjäyttämiksi.

Commodoren täydellinen läpimurto ja suurin hitti olivat kuitenkin pienet kotimikrot: ensin Commodore VIC-20 ja myöhemmin Commodore 64 ja Commodore Amigat. Commodore 64:stä ja Amiga 500:sta tuli omien tietokonesukupolviensa parhaiten menestyneet mallit. Suomessa nämä tietokoneet olivat suhteessa vielä suositumpia kuin muissa maissa.

Commodoren logo vuodesta 1985 vuoden 1994 konkurssiin saakka.

Commodoren konkurssiin vuonna 1994 oli monia syitä. Monien muiden laitevalmistajien tapaan Commodore haaskasi merkittävien tuotteiden ohella resursseja vähempiarvoisempiin malleihin ja epäonnistuneisiin kokeiluihin. Keskeinen syy oli kuitenkin ilmeisesti IBM PC -yhteensopivien koneiden maailmanvalloitus. IBM oli tehnyt virheitä tekijänoikeuskysymyksissä sillä seurauksella, että jo varhain 1980-luvulla huomattiin, että markkinoille pystyi tuomaan IBM-yhteensopivia tietokoneita ilman ongelmia. PC-markkinoiden kasvaessa suunnattomiksi niitä varten tehdyt komponentit halpenivat, eikä johonkin muuhun teknologiaan perustuvien edullisten ja vastaavantehoisten tietokoneiden valmistaminen ollut enää helppoa. Näin ollen Commodoren 1990-luvun alussa julkaistut uudet mallit eivät hinnallaan eivätkä suorituskyvyllään olleet samaan tapaan aikaansa edellä kuin esimerkiksi vuoden 1985 ensimmäinen Amiga-malli.

Commodoren 8-bittiset tietokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commodoren 16/32-bittiset tietokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g A history of the Amiga, part 10: The downfall of Commodore Ars Technica. Viitattu 14.4.2017.
  2. a b The 1983 Home Computer Price War lowendmac.com. Viitattu 23.7.2017. (englanniksi)
  3. Andrew Pollack: THE COMING CRISIS IN HOME COMPUTERS nytimes.com. 19.6.1983. Viitattu 2.2.2020.
  4. Brian Santo: 25 Microchips That Shook the World spectrum.ieee.org. Viitattu 21.12.2019. (englanniksi)
  5. MOS – The Rise of MOS Technology & The 6502 commodore.ca. Viitattu 27.1.2017. (englanniksi)
  6. Cade Metz: Chuck Peddle Dies at 82; His $25 Chip Helped Start the PC Age 24.12.2019. New York Times. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  7. Computer Platforms tacticalwargamer.com. Viitattu 23.7.2017.
  8. Reimer, Jeremy: A history of the Amiga, part 5: postlaunch blues Ars Technica. Viitattu 2.2.2020. (englanniksi)
  9. Commodore Up To Amiga pc-history.org. Viitattu 2.2.2020. (englanniksi) 
  10. Daniel Knight: The Atari ST Story lowendmac.com. 10.1.2016. Viitattu 3.2.2020. (englanniksi)
  11. a b Farquhar, David L.: The Silicon Underground dfarq.homeip.net. Viitattu 25.7.2017.
  12. Burmon, Andrew: Andy Warhol Became the First Modern Digital Artist 30 Years Ago Inverse. Viitattu 25.7.2017.
  13. McCormick, Rick: Andy Warhol's Amiga computer art found 30 years later The Verge. Viitattu 25.7.2017.
  14. Reimer, Jeremy: A history of the Amiga, part 6: stopping the bleeding Ars Technica. Viitattu 12.10.2017.
  15. Reimer, Jeremy: A history of the Amiga, part 6: stopping the bleeding Ars Technica. Viitattu 12.10.2017.
  16. Matthews, Ian: Irving Gould - The Money Man commodore.ca. Viitattu 25.7.2017.
  17. Jeremy Reimer: Total share: 30 years of personal computer market share figures 15.12.2005. Ars Technica. Viitattu 3.2.2020. (englanniksi) 
  18. a b Cade Metz: Commodore 64 reincarnated as quad-core Ubuntu box theregister.co.uk. 25.3.2010. Viitattu 3.2.2020. (englanniksi) 
  19. a b c Paul Wallich: Amiga: The Computer That Wouldn’t Die spectrum.ieee.org. 1.3.2001. Viitattu 3.2.2020. (englanniksi)
  20. Graeme Burton: 10 of the world's most obscure computers 12.9.2016. The Inquirer. Viitattu 3.10.2019. (englanniksi) 

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]