Sega Saturn

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sega Saturn
Pohjois-Amerikkalainen malliversio
Pohjois-Amerikkalainen malliversio
Kehittäjä Sega
Valmistaja Sega;
lisenssillä: JVC, Hitachi, Samsung
Sukupolvi Viides sukupolvi
Julkaisu
  • JP 22. marraskuuta 1994
  • NA toukokuu 1995
Valmistusmaa
Laitteisto Kaksi SuperH-2 7604 32-bittistä RISC-suoritinta (28,6 MHz),
VDP 1 ja VDP 2 32-bittiset grafiikkasuorittimet
Muisti 1 Mt (SDRAM ja 1 Mt (DRAM) keskusmuistia, 2x 512 kt näyttömuistia (1 & 2), 512 kt äänimuistia, 512 kt I/O-puskurimuistia
Tallennusväline CD-ROM
Pelit Luettelo Sega Saturn peleistä
Edeltäjä Sega Mega Drive
Seuraaja Sega Dreamcast
Kotisivut www.sega-europe.com
Lisää videopeliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Sega Saturn (jap. セガサターン, Sega Satān, Sega Saturn) on Segan 32-bittinen videopelikonsoli, joka julkaistiin 22. marraskuuta 1994 Japanissa ja toukokuussa 1995 Yhdysvalloissa. Ensimmäisenä myyntipäivänä Japanissa laitetta myytiin 170 000 kappaletta.

Sega Saturn piti aikanaan toista sijaa konsolimarkkinoilla myydessään Japanissa paremmin kuin Nintendon Super Famicom ja Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa vuorostaan paremmin kuin Nintendon Super Nintendo Entertainment System eli SNES. Sega Saturn kuitenkin kadotti jalansijaansa uusille tulokkaille, Sonyn PlayStationille ja Nintendon pelimoduuleihin perustuvalle Nintendo 64:lle.

Japanilainen Sega Saturn tuotiin kiireessä markkinoille vain viikkoja ennen kilpailijaansa Sonyn PlayStationia, mikä johti siihen, ettei koneelle ollut saatavissa kovinkaan monta peliä julkaisuhetkellä. Japanissa Sega Saturn myi hyvin ollen myyntilistojen toisella sijalla, kun taas Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa paremmin myynyt Nintendo 64 oli kolmannella sijalla. Konsolin viimeinen peli oli Yuukyuu Gensoukyoku Hozonban Perpetual Collection, joka julkaistiin Japanissa 4. joulukuuta 2000.

Saturnin ensimmäisiä pelejä olivat esimerkiksi Clockwork Knight ja Virtua Fighter.

Kehitystyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sega oli luonut menestyksekkään Mega Drive -konsolinsa rinnalle laajennusosia, kuten Sega Mega-CD:n ja Sega 32X:n. Nämä lisävarusteet olivat kuitenkin jakaneet kuluttajien mielipiteet, ja Sega alkoi kehittää kokonaan uutta konsolia.

Kolmiulotteisten polygonien mallinnuksessa oli ongelmia siinä suhteessa, että Saturnin grafiikkasuoritin oli suunniteltu prosessoimaan pääasiassa nelikulmaisia polygoneja, kun taas kilpailijoiden konsolit perustuivat kolmiomuotoisiin polygoneihin[1]. Monien pelikehittäjien grafiikkaohjelmat perustuivatkin juuri kolmiopohjaisiin muotoihin, joten Saturnille pelejä käännettäessä jouduttiin tekemään usein ylimääräistä työtä.[1] Oikein tehtynä neliömuotoisista polygoneista sai varsin näyttäviä käyttämällä niille suunniteltuja tekstuureja. Suhteellisen pienellä muisti- ja laskuteholla voitiin valmistaa monimutkaisia muotoja käyttämällä pieniä tekstuuritiedostoja, vaikkakin näiden muotojen ohjelmoiminen oli vaikeaa.lähde?

Julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen sukupolven japanilainen versio.
Toisen sukupolven japanilainen versio.

Saturn oli alun perin suunniteltu julkaistavaksi Yhdysvalloissa 2. syyskuuta 1995. Toukokuussa 1995 järjestetyillä E3-messuilla Sega kuitenkin yllätti messuvieraansa ilmoittamalla, että konsolia saa kaupoista heti messujen jälkeen. Konsolin lähtöhinnaksi ilmoitettiin 399 dollaria, ja Sony vastasi tähän ilmoittamalla syyskuussa julkaistavan PlayStation-konsolinsa julkaisuhinnaksi 299 dollaria.[2]

Pelaajat eivät olleet ainoita, jotka yllättyivät Saturnin ennenaikaisesta julkaisusta: jotkut jälleenmyyjät, kuten Wal-Mart ja KB Toys, jäivät kokonaan ilman konsoleita sen julkaisuhetkellä[3]. KB Toysin johto suuttui tästä niin, että kieltäytyi ottamasta Saturnia lainkaan myyntivalikoimaansa.

Jotkin yhtiöt julkaisivat omat versionsa Saturn-konsolista: JVC (Victor V-Saturn), Hitachi (Hi-Saturn) ja Samsung (Samsung Saturn).

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saturn on periaatteessa tehokas laite, sillä siinä on kaksi keskussuoritinta ja jopa kuusi omaan tehtäväänsä suunniteltua erikoispiiriä. Mutkikkuudesta johtuen siitä oli kuitenkin hyvin vaikeaa saada irti laitteen täyttä tehoa. Rinnakkaisuuteen perustuva laitteisto oli liian monimutkainen monille pelikehittäjille. Jopa AM2:n Yu Suzuki sanoi, että vain yksi sadasta ohjelmoijasta on tarpeeksi hyvä saadakseen Saturnista irti kahden keskussuorittimen koko tehon. Tavallisesti ohjelmoija pystyi ylittämään yhden suorittimen tehon vain puolitoistakertaisesti.[4]

Asiaa vaikeutti sekin, ettei laitteelle ollut saatavilla kunnollista ohjelmistokehitysympäristöä. Tästä syystä monia Saturnin pelejä piti kirjoittaa assemblyllä, jotta koneesta saatiin irti tarvittava nopeus. Välillä ohjelmoijat käyttivät vain toista keskussuoritinta välttääkseen Saturniin liittyviä ohjelmointihankaluuksia.

Saturnin teknisen mutkikkuuden on sanottu seuranneen siitä, että Saturnin oli alun perin tarkoitus tukea pääasiassa 2D-grafiikkaa. Vasta suunnittelun loppuvaiheessa Sega pyrki lisäämään tuen 3D-grafiikalle. Parhaimmillaan kaksi keskussuoritinta pystyivätkin varsin kelvollisiin 3D-temppuihin, mutta niiden ohjelmointi oli hankalaa. Kilpailija PlayStation oli suunniteltu alusta asti 3D-grafiikkaa varten ja osittain siksi voitti markkinakilpailussa Saturnin, josta tuli viimeinen ja tehokkain 2D-konsoli.

Suorittimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaksi Hitachin SuperH-2 7604 32-bittistä RISC-suoritinta @ 28,6 MHz (50 MIPS)
  • SH-1 32-bittinen RISC-suoritin (CD-ROM-ohjain)
  • VDP 1 32-bittinen grafiikkasuoritin
  • VDP 2 32-bittinen grafiikkasuoritin
  • Saturn Control Unit (SCU), sisälsi myös DSP:n – geometrian prosessointiin ja DMA-ohjain
  • Motorolan 68EC000-äänisuoritin
  • Yamahan FH1 DSP, ”Saturn Custom Sound Processor” (SCSP)
  • Hitachin 4-bittinen MCU, ”System Manager & Peripheral Control” (SMPC)

Muisti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1 megatavu (8 megabittiä) SDRAM-muistia
  • 1 megatavu (8 megabittiä) DRAM-muistia
  • 512 kilotavua (4 megabittiä) VDP1:n näyttömuistia
  • 2 × 256 kilotavua (2 × 2 megabittiä) VDP1:n näyttöpuskurimuistia
  • 512 kilotavua (4 megabittiä) VDP2:n näyttömuistia
  • 4 kilotavua VDP2-piirillä olevaa värimuistia
  • 512 kilotavua (4 megabittiä) äänimuistia
  • 512 kilotavua (4 megabittiä) CD-ROM-puskurimuistia
  • 32 kilotavua pysyvää muistia (paristovarmennettu)
  • 512 kilotavun (4 megabittiä) BIOS ROM

Pelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsolille julkaistiin onnistuneina pidettyjä käännöksiä Segan kolikkopeleistä kuten Virtua Fighter 2, Virtua Cop ja Sega Rally.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b jvm: Interview: Ezra Dreisbach. Curmudgeon Gamer. 9.7.2002. Arkistoitu 25.2.2009. Viitattu 9.5.2010. (englanniksi)
  2. Dave Rudden: Eight Extremely Embarrassing E3 Moments GamePro. 11.7.2008. Arkistoitu 3.12.2011. Viitattu 9.5.2010. (englanniksi)
  3. Dring, Christopher: A Tale of Two E3s – Xbox vs Sony vs Sega 11.07.2013. MCVUK.com. Arkistoitu . Viitattu 21.11.2021. (englanniksi)
  4. Sega Saturn. Next Generation Magazine, 1995, nro 2/1995, s. 43.
  5. Top 10 SEGA Saturn Games ign.com. 29.7.2008. Viitattu 13.11.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]