Digitaalinen valokuvaus
Digitaalinen valokuvaus tarkoittaa tallennusmenetelmää, jolla kuvattavasta kohteesta heijastuva valo muutetaan digitaalikameran valoherkän kennon avulla digitaaliseen muotoon, tallennetaan muistikortille ja siirretään sitten tietokoneen kiintolevylle kuvankäsittelyä ja arkistointia varten. Kuvankäsittely tehdään kuvankäsittelyohjelmassa. Kuvia voidaan katsella näyttöpäätteellä tai tulostaa erilaisille materiaaleille.
2000-luvun alusta lähtien digitaalinen valokuvaus on vähitellen yleistynyt ja monissa sovelluksissa syrjäyttänyt perinteisen filmille valokuvaamisen. Lähinnä innokkaat harrastajat ja taiteilijat vielä käyttävät filmiä käsityön ja erilaisen lopputuloksen takia. Perinteisen valokuvauksen tekniset perusperiaatteet kuten objektiivi, syvyysterävyys tai suljinaika ovat siirtyneet uuden valokuvauksen osiksi.
Useilla matkapuhelimilla voi ottaa digitaalisia kuvia, mutta tällöin kuvan laatu ei ole yleensä yhtä hyvä kuin varsinaisilla digitaalikameroilla kuvatessa.
Digitaalisen valokuvauksen edut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Digitaalisesti otettun kuvan onnistumista voi tarkastella välittömästi, jos kamerassa on näyttö, joka on yleensä nestekidenäyttö. Tämän jälkeen kuvan voi halutessaan poistaa muistikortilta. Digitaaliset kuvat voidaan myös esittää välittömästi televisiossa, tietokoneella tai dataprojektorilla. Kun kuva siirretään tietokoneelle, sitä voidaan muokata. Tietokoneella kuvia voi kopioida ja jakaa rajattomasti ja kopioiden laatu säilyy hyvänä. Onnistuneet kuvat voidaan tulostaa itse tulostimella välittömästi, uusimmissa kameroissa myös ilman tietokonetta, tai ne voidaan kehittää valokuvaamossa. Tällöin valokuvaamossa kuva vedostetaan perinteiselle valokuvapaperille digitaalisella valotuksella.[1]
Kuvanvalmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Digitaalikamerassa on kuvakenno, jonka erottelukyky, pikselimäärä, vaihtelee kennoittain. Varhaisempien aikojen peruspistetiheys oli VGA-tarkkuutta vastaava 640 × 480, mistä erottelukyky on alkanut lisääntyä.
Kaikkein erottelukykyisimmät sarjavalmisteiset ammattilaisjärjestelmäkamerat tuottavat 21 miljoonaa pistettä ja niiden kennokoko voi vastata kinofilmikameran täyskennoa. Kuluttajajärjestämäkameroissa ja puoliammattilaisjärjestelmäkameroissa erottelukyky on vähäisempi, mutta suurenee vuoden tai kahden välein yleisimmin tarjolla olevien digitaalikameraperien osalta.
- 2008 kuluttajadigitaalikamerat: 14,2 miljoonaa pistettä (Sony Alpha 350, Sigma SD14)
- 2007 kuluttajadigitaalikamerat: 10,2 miljoonaa pistettä (Canon EOS-450)
Digitaalinen tallentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Digitaalikameraa säätämällä varmistetaan, että tallentuvia kuvatiedostoja voidaan käsitellä kuvankäsittelyohjelmalla ja kuvatiedostoon tallentuvat kaikki laadukkaan digikuvan ominaisuudet. Digitaalinen valokuva otetaan digitaalikameralla ja yleensä siirretään tietokoneen kiintolevylle kuvankäsittelyä varten. Digitaalista tallentamista tehdään myös skannaamalla perinteisestä kuvasta erityisellä skannerilla. Digitaalisella tallentamisella tarkoitetaan siten originaalin (valokuvan, dian, värinegatiivin, mustavalkofilmin ja painetun kuvan) tallentamista taso-, dia- tai rumpuskannerilla kuvatiedostoksi. Digitaalisen tallentamisen lopputulos on kuvatiedosto, joka voidaan tallentaa hyvin erilaisiin kuvatiedostomuotoihin.
Digitaalinen kuvankäsittely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvatiedostot käsitellään aineisto- ja laatuvaatimusten mukaisesti, jotta ne näyttävät hyviltä ja soveltuvat käyttötarkoitukseensa. Kuvatiedosto koostuu pikseleistä. Muita kuvatiedoston ominaisuuksia ovat muun muassa pikselimäärä, pikselitiheys, väriavaruus, tasot, kanavat, sävyjakauma, valkotasapaino, kirkkaus, kontrasti, värikylläisyys, kuvasuhde, terävyys, tiedosto- ja tulostuskoko.
Digitaalinen tulostaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Digitaalisia kuvatiedostoja tulostetaan valokuviksi lähinnä mustesuihkumenetelmällä tai lasertulosteina. Digitaalisia tiedostoja voidaan tulostaa myös perinteisille valokuvamateriaaleille.
Digitaalinen jakelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valokuvien digitaalinen muoto mahdollistaa kuvien jakamisen sähköisessä muodossa. Kuvien jakamiseen ja julkaisemiseen, niin julkiseen kuin yksityiseen, on Internetissä avattu 2000-luvun alkuvuosina useita sivustoja ja -palveluita.
- Kuvaboxi – suomalainen kuvienjakopalvelu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Flickr – kuvien julkaisusivusto
- Katse.org – valokuvan verkkojulkaisu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuvablogi.com – suomalainen kuvienjakosivusto
Valokuva-alan koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- May Alex: Digitaalinen valokuvaus. Pagina, 2000.
- Mölsä, Pekka: Digitaalinen valokuvaus on. Helsingin yliopisto, 2007.
- Punkari, Pekka: Digifotokoulu. Docendo, 2006. ISBN 951-846-232-1.
- Viljanen, Jarkko, Karhula, Matti ja Miettinen, Petri: Digikuvan peruskirja. Docendo, 2006. ISBN 951-846-182-1.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ [www.pikseli.fi/digifaq/2_vertailu.html Miten hyviä digitaalikamerat ovat suhteessa filmikameroihin? Onko filmikamera kuolemassa?] Pikseli. 26.7.2006. Viitattu 29.9.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Digitaalikuvaus (Arkistoitu – Internet Archive)
- Mikä on digitaalinen valokuva? (Arkistoitu – Internet Archive)
- Digitaalinen valokuvaus (Arkistoitu – Internet Archive)
- Digitaalisen valokuvauksen perusteet
- Pekka Makkonen: CAMERA PIXELA (Arkistoitu – Internet Archive). Väitöstutkimus valokuvauksen digitalisoitumisesta