NASCAR

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuva Daytona 500 -kilpailusta vuodelta 2008

National Association for Stock Car Auto Racing (lyhennettynä ja useimmin vain NASCAR) on pohjoisamerikkalainen autourheilujärjestö, joka on tunnettu stock car -kilpailuista. Sen suunnittelu aloitettiin vuonna 1947 ja ensimmäinen NASCAR-kilpailu ajettiin 19. kesäkuuta 1949 Charlotte Motor Speedway (nykyinen Lowe's Motor Speedway) -moottoriradalla.[1] NASCARiin kuuluu yli 1 500 kilpailua yli 100 moottoriradalla 39 osavaltiossa niin Kanadassa kuin Meksikossakin. Suurimmille NASCAR-radoille mahtuu radanvarren katsomoihin noin 170 000 ihmistä.

Kotimaassaan Yhdysvalloissa sarja on kasvanut suosituimmaksi penkkiurheilulajiksi heti amerikkalaisen jalkapallon jälkeen. Kansainvälisesti sarjaa lähetetään yli 150 maahan.

NASCAR käyttää silhuettiautoja, jotka muistuttavat ulkomuodoltaan henkilöautoja, mutta tekniikka poikkeaa täysin tuotantoautoista.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

William France vanhempi perusti NASCARin 28. helmikuuta 1948. Kerrotaan, että NASCAR olisi syntynyt pontikkatrokarien keskenäisistä kilpailuista, koska trokarit tarvitsivat nopean, kestävän ja ketterän auton. NASCAR syntyi heidän vapaapäiviensä kilpailuista, joissa katsottiin kuka on paras ja nopein.


Sarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NASCAR Cup Series[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cup Series (aiemmin NEXTEL Cup ja viime vuosina Sprint Series) on NASCARin pääluokka.

Luokan noin 1 500 kiloa painavat autot on varustettu lähes 800 hevosvoiman V8-moottoreilla. Ulkoisesti autot ovat melko paljon siviiliesikuviensa näköisiä, esimerkkinä Chevrolet Camaro, Ford Fusion ja Toyota Camry. Säännöt kuitenkin rajoittavat autojen ulkomittoja. Metallikuoren sisällä on yksinkertainen putkirunkoinen auto, jonka varustelu on karsittu ylimääräisen massan takia. Autojen vaihteisto on neliportainen manuaalivaihteisto. Kuljettajat ajavat lähes koko kilpailun käyttäen ylintä vaihdetta; alempia vaihteita käytetään ainoastaan varikkopysähdysten sekä turva-auton (eng. Pace Car tai Safety Car) seuraamisen aikana. Poikkeuksena moottoriradat kuten Watkins Glen ja Sonoma, joissa käytetään kaikkia neljää vaihdetta.

Xfinity Series[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xfinity Series (aiemmin Busch Series ja National Series) on pääluokkaa alempi sarja. Autot ovat pienempiä, moottoreissa on hieman yli 100 hevosvoimaa vähemmän ja kisat ovat lyhyempiä. Muuten laji muistuttaa Cup Series -luokkaa. Sarjassa järjestetään kolme osakilpailua Yhdysvaltain ulkopuolella. Se käynnistettiin nykyisenkaltaisena vuonna 1982, vaikkakin sen juuret ulottuvat vuonna 1950 perustettuun Sportsman-sarjaan.

Camping World Truck Series[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Camping World Truck Series (ent. Craftsman Truck Series) on NASCAR-sarjojen kolmanneksi suurin luokka. Sarjassa kilpaillaan avolavamalleilla Ford F-150, Chevrolet Silverado, Dodge Ram ja Toyota Tundra. Ulkoisesti Camping World -autot ovat myös lähellä siviilimallejaan, erottavat tekijät ovat ainoastaan pienempi maavara ja lavan päälle laitettu levy.

Pinty's Series[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2006 NASCAR osti itselleen kanadalaisen CASCAR-kilpasarjan. Pinty's Series on Canadan kansallinen NASCAR-sarja.

Peak Mexico Series[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NASCAR Peak Mexico Series on merkittävin Meksikossa ajettava autourheilusarja. Sarja perustettiin vuonna 2004 nimellä Desafío Corona. Vuodesta 2007 lähtien sarja on kuulunut NASCAR:n alaisuuteen.

Whelen Euro Series[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NASCAR Whelen Euro Series on virallinen NASCAR- sarja Euroopassa.

Alueelliset sarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääluokkien lisäksi kilpaillaan lukuisissa alueellisissa sarjoissa. Useat alueelliset sarjat toimivat Whelen All-American Series -nimen alla. Alueellisia sarjoja on neljä; Whelen Modified Atlantic Tour, Whelen Modified southern tour, Whelen Modified Western tour ja Ykkösluokka pelkkä Whelen Modified Tour, joka kiertää ympäri amerikkaa.

Pistelasku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Pisteet Sija Pisteet Sija Pisteet
1. 185 2. 170 3. 165
4. 160 5. 155 6. 150
7. 146 8. 142 9. 138
10. 134 11. 130 12. 127
13. 124 14. 121 15. 118
16. 115 17. 112 18. 109
19. 106 20. 103 21. 100
22. 97 23. 94 24. 91
25. 88 26. 85 27. 82
28. 79 29. 76 30. 73
31. 70 32. 67 33. 64
34. 61 35. 58 36. 55
37. 52 38. 49 39. 46
40. 43 41. 40 42. 37
43. 34        

Kaikissa NASCAR-sarjoissa noudatetaan samaa pistelaskujärjestelmää, jossa pisteitä jaetaan sekä kilpailun loppusijoituksen että johdettujen kierrosten perusteella. Kilpailun sijoitusten perusteella jaetaan pisteitä oheisen taulukon mukaisesti.

Kilpailija, joka johtaa kilpailua vähintään yhden kierroksen verran, saa viisi pistettä lisää pisteisiin, jotka hänelle on annettu sijaluvun perusteella. Lisäksi eniten johtokierroksia kerännyt kilpailija saa viisi lisäpistettä.

Radat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa NASCAR-kilpailuista käydään erilaisilla ovaaliradoilla, joiden pituudet vaihtelevat noin puolesta mailista 2,66 mailiin. Lisäksi kilpailuja käydään muun muassa kolmimutkaisilla ovaaleilla ja ovaaliradoilla, joiden mutkat ovat toisistaan poikkeavat. Watkins Glen ja Infineon Raceway ovat ainoita tavallisia moottoriratoja.

Autojen nopeudet riippuvat radasta ja sen mukaan autoon tehdyistä säädöistä. Sarjan nopeimmalla radalla Talladegassa aika-ajokierroksen nopein mitattu keskinopeus on Bill Elliottin vuonna 1988 ajama 342,283 kilometriä tunnissa. Hänen kolarinsa jälkeen NASCAR-autoihin laitettiin kuristimet turvallisuuden takia. Näin nopeudet eivät kohoa yli 200 mailin (=320 km) tuntinopeuksiin. Kuristimet ovat käytössä vain Daytonan ja Talladegan radoilla.

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-vuosikymmenellä NASCARia kritisoitiin edelleen turvallisuuspuutteiden takia. Monet turvallisuusvarusteet eivät olleet pakollisia, kuten muissa autourheilulajeissa oli tapana. Turvallisuutta parannettiin, kun Dale Earnhardt – aikansa suosituin kuljettaja – kuoli vuoden 2001 ensimmäisen kilpailun viimeisellä kierroksella. Onnettomuuden jälkeen NASCAR aloitti massiivisen turvallisuuskampanjan lähinnä yleisön ja lajin sponsorien painostuksesta. Sittemmin esimerkiksi HANS-niskatuki on otettu käyttöön pakollisena turvalaitteena NASCARin eri sarjoissa. Myös ovaaliratojen turvallisuutta parannettiin kehittämällä SAFER Barrier-turvavalli, joka joustaa kolaritilanteessa paremmin kuin entinen betonista rakennettu reunus. Myös autojen turvallisuutta parannettiin tiukentamalla turvavöiden ja istuinten turvamääräyksiä sekä kehittämällä erityinen kattoluukku ylimääräiseksi poistumistieksi onnettomuustilanteessa. Vuonna 2007 julkaistiin 'Tulevaisuuden auto' (Car Of Tomorrow, COT) joka on erityisesti suunniteltu kuljettajan turvallisuutta silmällä pitäen. Auto on sisätiloiltaan tilavampi, kuljettaja istuu keskemmällä, sekä kuljettajan puoleisen oven kohdalla ulkokuoren ja turvakaaren välissä on törmäysenergiaa imevä vaahtopala.

Populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NASCAR-kilpailut ovat olleet teemana sekä Tom Cruisen tähdittämässä Days of Thunder -elokuvassa, että Talladega Nights: the Ballad of Ricky Bobby -komediassa, jossa näyttelevät muun muassa Will Ferrell sekä Sacha Baron Cohen.

Vuonna 1967 kuvattu ja seuraavana vuonna julkaistu Elvis Presleyn tähdittämä musikaalikomedia Speedway – vauhtihullut kertoo NASCAR-kilpa-ajajan elämästä. Elvis näyttelee kyseistä kilpa-ajajaa, ja naispääosassa esiintyy Nancy Sinatra. Elokuvan alkutekstien yhteydessä esitellään omilla nimillään ja kasvoillaan muutamia ajankohdan nimekkäimpiä NASCAR-kuskeja; elokuvan kilpa-ajokohtauksissa kyseiset miehet esittävät Elviksen roolihahmon kilpakumppaneita.

Myös Pixarin tuottaman animaatioelokuvan Autot yksi suurimmista teemoista on Nascar.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta NASCAR.