Komedia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
David Garrickin maalauksessa hymyilevä mieshenkilö päätyy Komedian (vasemmalla) viemäksi Tragedian (oikealla) sijaan.

Komedia tarkoittaa teatteritaiteessa huvinäytelmää. Alun perin sillä on yksinkertaisesti tarkoitettu vain näytelmää, jolla on onnellinen loppu. Nykyisin termi viittaa humoristiseen näytelmään ja yleensä humoristiseen ilmaisuun esittävissä taiteissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kreikkalainen komedia

Antiikin Kreikassa ja Roomassa komedia oli näytelmäkirjallisuuden alalaji, joka sisälsi Aristoteleen mukaan kehnojen ihmisten naurettavien puolten jäljittelyä. Todellisuudessa niissä uskallettiin pilkata valtionjohtajiakin. Komedioiden esittäminen liittyi Ateenassa Dionysoksen kunniaksi vietettyihin Dionysia- ja Lenaia-juhliin. Niissä pidetyissä näytelmäkilpailuissa esitettiin joka vuosi uusia näytelmiä, joista vain hyvin harvoja on säilynyt - tiedetään vain kirjailijoiden nimiä. Kuuluisia komediakirjailijoita olivat mm. kreikkalaiset Aristofanes ja Menandros. Aristofaneen komediassa Akharnalaiset (425 eaa.) kuvataan tilannetta, jossa yksittäinen rauhanmies yrittää kansankokouksessa saada päätöksen rauhanneuvotteluista Ateenan ja Spartan kesken, mutta sotaintoilijat saattavat hänet vaikeuksiin, joista hän selviää vain rauhaa puolustavalla loppupuheellaan.[1] Antiikin komediat vaikuttivat vahvasti myöhempiin eurooppalaisiin näytelmäkirjailijoihin, kuten Molièreen ja William Shakespeareen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 187-189. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-21594-3.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.