Karjalan Liitto
| Karjalan Liitto | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1940 |
| Päämaja | Karjalatalo |
| Puheenjohtaja | Martti Talja |
| Päätöksentekoelin | liittokokous |
| Aiheesta muualla | |
| karjalanliitto.fi | |
Karjalan Liitto on karjalaisen kulttuurin harrastus- ja kansalaisjärjestö.
Karjalan Liittoon kuuluu 14 piiriä, Karjalaiset Pitäjät ry, Karjalaiset suvut ry ja Pääkaupungin Karjalaisyhteisöt Pääsky sekä yli 300 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea ja ulkomailla. Henkilöjäseniä yhdistyksissä on noin 16 000.[1]
Liiton päämaja on Karjalatalo, jossa on erilaista karjalaistoimintaa. Karjalan Liittona tunnetaan myös vuonna 1920 perustettu ja lyhyen aikaa toiminut itäkarjalaisten edunajaja Karjalan Liitto – Pro Carelia, jonka johtajana toimi E. N. Setälä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liiton perustivat luovutetun Karjalan kunnat, seurakunnat ja maakuntajärjestöt heti talvisodan päättymisen jälkeen 20. huhtikuuta 1940. Alkuvuosina tärkeimpänä tehtävänä oli ajaa siirtokarjalaisten etuja asutus- ja korvauskysymyksissä.
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karjalan Liitto on elinvoimainen kaikkien suomalaisten karjalaisuuden foorumi. Se edistää karjalaista kulttuuria, tuo esille karjalaisen identiteetin suomalaisuudessa ja ylläpitää vuorovaikutusta Karjalan alueeseen. Karjalan Liitolla on kolme toiminta-aluetta; kulttuuri, historia ja karjalaiset juuret.
Liiton päätapahtuma on Karjalaiset kesäjuhlat, jotka pidetään eri puolilla Suomea.
Liiton hallitus ja valtuusto valitaan joka kolmas vuosi pidettävässä liittokokouksessa. Liittokokousedustajia ovat jäsenseurojen ja yhdistysten liiton sääntöjen mukaisesti nimetyt kokousedustajat.
Karjalan Liitto julkaisee Karjalan Kunnaat -nimistä jäsenlehteä.
Hallituksen puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Juho Hietanen 1940–1946[2]
- Eemil Luukka 1946–1967
- Erkki Paavolainen 1947[3]
- Urho Kähönen 1967[4]–198?
- Johannes Virolainen 1985–1990[5]
- Rauno Meriö 1990–1995[6]
- Markku Laukkanen 1995–2011
- Marjo Matikainen-Kallström 2011–2017
- Pertti Hakanen 2017–2020
- Outi Örn 2020–2023
- Martti Talja 2023–2026
Jäsenyhteisöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karjalan Liiton jäsenyhteisöt ovat:[7]
- Piirit:
- Etelä-Karjalan karjalaisseurojen piiri ry
- Karjalaisseurojen Etelä-Hämeen piiri ry
- Karjalan Liiton Keski-Suomen piiri ry
- Karjalaisseurojen Kuopion Piiri ry
- Karjalan Liiton Kymenlaakson piiri ry
- Karjalan Liiton Päijät-Hämeen piiri ry
- Karjalaisseurojen Mikkelin piiri ry
- Karjalaisseurojen Salon piiri ry
- Karjalaisseurojen Pirkanmaan piiri ry
- Karjalan Liiton Pohjolan piiri ry
- Karjalan Liiton Satakunnan piiri ry
- Karjalan Liiton Varsinais-Suomen piiri ry
- Karjalaseurojen Pohjanmaan piiri ry
- Pääkaup.seudun Karjal.yhteisöt PÄÄSKY ry
- Uudenmaan Karjalaisseurojen piiri ry
- Liittoyhdistykset:
- Karjalaiset Pitäjät ry
- Karjalaiset Suvut ry
- Säätiöt
- Heinjoki-Säätiö
- Hiitola-säätiö
- Jaakkima-säätiö
- Kanneljärvi-säätiö
- Karjalan Säätiö
- Kirvu-Säätiö
- Kivennapa-säätiö
- Koivisto-säätiö
- Kuolemajärvi-säätiö
- Kurkijoki-Säätiö
- Käkisalmi-säätiö
- Rauta-Säätiö
- Räisäläisten Säätiö
- Sakkola-Säätiö
- Salmi-Säätiö
- Sortavala-Säätiö
- Suoja-säätiö
- Säkkijärvi-Säätiö
- Teri-säätiö
- Tyyne-Kerttu Virkki Säätiö
- Uuraan Saariston Säätiö
- Viipuri-Säätiö
- Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö
- Vuoksen Säätiö
- Muut jäsenyhteisöt
- Eeva-Liisa Manner-seura
- Karelia-puhallinorkesteri
- Karjala kerho Torrevieja
- Karjalaisten Kilta
- Lahden Laulajat ry
- Lauluyhdistys Iltatähti ry
- Monrepoon VPK ry
- Viipurin Lauluveikot
- Viipurin Taiteilijaseura
- Viipurin Työväen Soittajat ry
- Viipurin VPK ry
- Wiipurin Soitannollinen Kerho
- Äänellä Itkijät -yhdistys ry
Vuonna 1985 liitolla oli yli 300 paikallista karjalaisseuraa jäsenenä. Tuolloin niiden joukkoon kuuluivat lähes kaikkien menetetyn Karjalan kuntien pitäjäseurat kuntasäätiöineen sekä kymmenet erityisalojen karjalaisseurat.[8]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- YLE Teema: Karjalan Liitto ry:n toiminta. Viitattu 3.8.2008. [vanhentunut linkki]
- Pertti Toukkari: Eemil Luukka ja Karjalan Liitto. (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Karjalaisuuden ja karjalaisen kulttuurin yhteisö - Karjalan Liitto www.karjalanliitto.fi. Viitattu 20.3.2026.
- ↑ Pertti Toukkari: Muistoja ja muistiinpanoja karjalaispoliitikon elämästä (Arkistoitu – Internet Archive). Päivitetty 30.3.2007. Viitattu 3.8.2008. Lainaus: "Jussi Hietanen oli puheenjohtajana alusta alkaen, vuodesta 1940."
- ↑ Pertti Toukkari: Muistoja ja muistiinpanoja karjalaispoliitikon elämästä (Arkistoitu – Internet Archive). Päivitetty 30.3.2007. Viitattu 3.8.2008. Lainaus: "Kun äänestys oli pidetty ja äänet laskettu, niin paljastuikin, että Paavolainen, joka ei ollut läsnä kokouksessa, oli voittanut Luukan."
- ↑ Pertti Toukkari: Muistoja ja muistiinpanoja karjalaispoliitikon elämästä (Arkistoitu – Internet Archive). Päivitetty 30.3.2007. Viitattu 3.8.2008. Lainaus: "Kun minusta tuli Karjalan Liiton puheenjohtaja vuonna 1967 ––"
- ↑ Suomen Sillan uutisviikko 49/2000: Johannes Virolainen kuollut (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 3.8.2008.
- ↑ Ilmavoimat: Rauno Martti Meriö (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 3.8.2008.
- ↑ Jäsenyhteisöt Karjalan Liitto. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Kuusi, Matti & Ahtonen, Pentti: Kalevala-lipas, s. 260. (2. painos; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 413) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985.
