Karjalainen ruokaperinne
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Karjalainen ruokaperinne on yksi osa Karjalan kulttuuria.
Karjalaisen ruokakulttuurin ominaispiirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vieraanvaraisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karjalaiset ovat tunnettuja vieraanvaraisuudesta. Pöydässä riitti syötävää satunnaiselle kulkijalle niin kuin talonväellekin. Karjalaistalossa ruokaa ja juomaa tarjottiin useaan otteeseen, vieraan täytyy huomata itse minkä verran voi ottaa vieraanvaraisuutta vastaan. Karjalaiset eivät kyläilleet ilman tuomisia.
Pidot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pidot ovat olleet aina karjalalaisille suuri tapahtuma. Niitä pidettiin häissä, ristiäisissä, hautajaisissa, syntymäpäivillä, elopäivillä ja lukusilla. Pitokokki oli kiertävä ammattilainen, joka oli hyvin tärkeä henkilö. Karjalaisessa kulttuurissa vietetään rotinoita lapsen syntymän johdosta, jolloin vietiin tuliaisiksi piiraita, rinkeliä, voita ja munia.
Perinteiset raaka-aineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sienet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karjala oli ainoa Suomen maakunnista, jossa rahvaan parissa käytettiin sieniä ravintona. Varsinkin käytettiin maitosieniä ja rouskuja kuten karvalaukkua ja haaparouskua. Ne suolattiin sekasieniksi. Tuoreista sienistä tehtiin kermalla höystettyä sienisalaattia. Lisäksi karjalaisessa ruokataloudessa käytettiin paljon metsämarjoja.
Kala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kala on muodostanut aina tärkeän osan karjalaisesta ruokavaliosta. Kalan kuumasavustaminen umpinaisessa peltipöntössä omaksuttiin karjalaisilta kalastajilta.
Maitoruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maitoruoista tunnettiin lyhyt piimä, kokkeli, jamakka eli paistettu piimä, rahka, uunijuusto ja haudottu maito. Lauantai-illan ruokana tarjottiin usein kokkelipiimää, tai paistettua piimää vastaleivottujen piirakoiden ja maidon kanssa.
Karjalalle tyypillisiä ruoanvalmistustapoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruuan kypsentäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksi karjalaisen ruoanvalmistuksen tunnusmerkki oli ruoan kypsentäminen uunissa. Uuni oli lämmin miltei aina. Suurin osa ruuista valmistui uunissa erilaisissa poteissa ja sukunoissa. Poteiksi kutsuttiin yleensä uuniruukkuja. Sukuna on suusta kapea ruukku, jossa paistit säilyivät mehevinä uunin jälkilämmössä vaikka aamuun asti. Keitot ja kiisselit keitettiin avotulen päällä riippuvassa padassa.
Säilöntätavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karjalaiset käyttivät ruoan säilömiseen hapattamista, kuivattamista ja suolaamista. Etenkin kaloja hapatettiin ja myös hapankaali tunnettiin Kannaksella ja Raja-Karjalassa. Lihan kuivattamista harrastettiin sotavuosiin asti, ja lisäksi kuivattiin kaloja, mustikoita ja tatteja. Suolattu kala, liha, suolasienet ja suolakaali olivat karjalaisten jokapäiväistä ravintoa. Sen sijaan jäädyttäminen ja savustaminen eivät olleet tunnettuja tapoja Karjalassa.
Hapattaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karjala on happamien ruokien aluetta. Hapattamisen osuus tulee selvästi ilmi karjalaisessa ruokavaliossa, kun sitä verrataan läntiseen, imellyttämistä käyttävään ruokavalioon. Tosin imellyttäminenkin oli Karjalassa tuttua ja sitä vaikkapa marjamämmin tekemiseen. Hapanruokia olivat esimerkiksi hapanlohko, hapanrokka, hapanvelli, hapanletut, ja hapan- eli kaurakiisseli. Kaurakiisseli oli monien karjalaisten mieliruokaa.
Karjalaisia ruokia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piirakat ja kukot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karjala tunnetaan piirakoistaan. Piirakan ja kukon perusero on siinä, että kukon taikinakansi suljetaan päältä, mutta piirakan sivuilta. Yleisin nykyinen piirakkatyyppi on soikea riisipiirakka eli karjalanpiirakka. Piirakkamallit vaihtelivat alueen, kylän ja jopa talon mukaan. Pohjoisessa ja itäisessä Karjalassa olivat yleisiä sultsinat, tsupukat ja supikkaat, samoin kuin kukkoset ja pyöröt. Etelämpänä leivottiin umpinaisia piirakoita, joita pohjoisessa nimitettiin kukoiksi. Karjalankannaksella ja Etelä-Karjalassa piirakkamalli oli avonainen, pyöreä perunatäytteinen piirakka,vatruska. Etelä-Karjalalle tyypillinen ruokalaji piirakan lisäksi on ohrarieska.
Karjalanpaisti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karjalanpaisti on todennäköisesti tunnetuin karjalainen ruoka karjalanpiirakoiden ohella. Karjalanpaistilla on ollut vanhalla valmistusalueellaan useita nimiä: uunipaisti, lihapotti ja ruukkupaisti. Entisaikaan liharuoka ei ollut jokapäiväistä ravintoa, vaan se oli – kuten piirakatkin – pyhänseudun ruokaa.
Karjalaisen ruokakulttuurin leviäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toisen maailmansodan jälkeen sadat tuhannet siirtokarjalaiset joutuivat sopeutumaan uusiin ympäristöihin ja rakentamaan elämäänsä uudelta pohjalta. Karjalaiset sijoitettiin ympäri maata, kuitenkin niin, että saman paikkakunnan asukkaat sijoitettiin samalle paikkakunnalle jäljelle jääneeseen Suomeen. Heidän mukanaan karjalainen ruokakulttuuri tuli osaksi läntisenkin Suomen elämää. Siirtokarjalaisten mukana sijoituspaikkakuntalaisille ovatkin levinneet karjalanpiirakka, karjalanpaisti, sienten käyttö, kasvisruoat, kalaruoat, palmusunnuntain virpolorut sekä kahvin ja teen runsas käyttö.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Juvonen, Jaana: Karjalan koko kuva -näyttelyn käsikirjoitus 1998
- Sallinen-Gimpl, Pirkko 1998: Karjalan perinneruokia
- Vuorela, Toivo 1983: Suomalainen kansankulttuuri.
- Juvonen, Jaana: Karjalan koko kuva -näyttelyn käsikirjoitus 1998
- Kivelä, Marjut 1983: Matka Karjalaan
- Sallinen-Gimpl, Pirkko 1987: Elävä karjalaisuus ja Karjalan perinneruokia
- Karjala: historia, kansa, kulttuuri. Toimittaneet Pekka Nevalainen ja Hannes Sihvo. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998.