Sultsina

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sultsina on perinteisesti Laatokan Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa valmistettu karjalainen leivonnainen, jonka kuori tehdään samasta taikinasta kuin karjalanpiirakat eli nostattamattomasta ruistaikinasta.[1][2]

Taikina tehdään sekoittamalla ruisjauhoista ja vedestä tiivis taikina, joka kaulitaan kauttaaltaan ohuiksi pyöreiksi levyiksi karjalanpiirakan kuorien tapaan. Kalvomaisen ohuet kuoret paistetaan molemmilta puolilta hiilloksella, uunin arinalla tai liedellä[1] rasvattomalla valuraudalla/paistinpannulla. Paistolämpötila on melko korkea. Kuoret voidellaan voisulalla tai voisula-vesiseoksella, joko vain toiselta puoleltaan (tai molemmilta puolilta) ja kasataan pinoksi vadille liinan alle.[2]

Täyte lisätään vasta hetki ennen syömään käymistä, usein vasta ruokapöydässä. Täytteenä on ohra-, riisi- tai mannaryyneistä keitettyä puuroa, joka levitetään kuoren voitelemattoman puolen keskiosaan poikittain. Täyte saa olla notkeampaa kuin karjalanpiirakoihin laitettava. Sultsinan reunat käännetään hetken pehmenemisen jälkeen ensin vastakkain täytteen päälle ja sitten vielä kaksin kerroin. Käärö syödään sormin.[1][2]

Sultsinat, kuten monet muutkin karjalaisen ruokaperinteen leivonnaiset, ovat parhaimmillaan aivan tuoreina. Sultsinoita tehtiin kerralla syötävä määrä, eikä niitä varastoitu.

Sultsinoita myydään muun muassa Joensuun torilla ja kauppahallissa sekä joissakin alueen ruokakaupoissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jaakko Kolmonen: Karjalainen ruokaperinne. Kukot ja piirakat Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. 1987.
  2. a b c Riitta Pohjanluoma: Perinnemakuja maakunnista, s. 262 (Sultsinat) / Karjala). Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]