Ristiäiset

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katolinen pappi kastamassa pientä tyttöä.
Luterilaiset ristiäiset suomalaisessa kodissa.

Ristiäiset on nimitys, jota käytetään lapsikasteen yhteydessä vietettävästä perhejuhlasta.[1] Nimi "ristiäiset" tulee ristinmerkistä, jonka pappi tekee kastettavan otsaan lausuessaan: "Ota pyhä ristinmerkki otsaasi ja rintaasi todistukseksi siitä, että ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus Kristus on sinut lunastanut ja kutsunut sinut opetuslapsekseen." [2]

Muun muassa suomalaisessa evankelis-luterilaisessa kasteessa nykyään yleensä pastori valelee vettä lapsen päähän (tästä nimitys kastaminen) ja sanoo kastavansa hänet Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.[3] Sen sijaan esimerkiksi ortodokseilla vauva kastetaan kokonaan veteen. Alun perin pappi luki paholaisen häätömanauksen, mutta myöhemmin evankelis-luterilainen kirkko luopui paholaisen häätämisestä kasteen yhteydessä. Ortodoksikirkossa luetaan edelleen eksorkismirukoukset, eli rukoukset 'pahan (pahojen henkien) pois karkottamiseksi'.[4]

Luterilaiset ristiäiset voidaan järjestää kotona, kirkossa tai muussa sopivassa paikassa. Lapsi on tapana pukea valkoiseen kastemekkoon kasteen ajaksi.[5] Ortodoksilapsi puetaan kastemekkoon kun hänet on kastettu. Samalla lapsen kaulaan laitetaan kummin hankkima kasteristi.[4]

Kastejuhla on perheen oma juhla, jossa tunnelman ei tarvitse olla liian virallinen. Kummit ja perheenjäsenet voivat osallistua kasteseremoniaan esimerkiksi lukemalla raamatunkohtia, laulamalla virsiä, avustamalla esirukouksessa tai esittämällä runoja tai musiikkikappaleita.[2]

Ristiäiset ja nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luterilaisen käytännön mukaan nimi voidaan kertoa tilaisuuden alussa tai ennen varsinaista kastetta. Nimen ilmoittaminen kastetoimituksen aikana kertoo siitä, että lapsi kutsutaan nimeltä seurakunnan jäseneksi.[3] Ortodoksisen perinteen lapsen nimi ei ole salaisuus vaan lasta tulisi kutsua hänen oikealla nimellään siitä asti, kun nimi on annettu, perinteisesti kahdeksan päivän iässä.[4]

Muita juhlia ja tapoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös sylilasten kasteen torjuvien yhteisöjen kasteiden (katso uskovien kaste) yhteydessä järjestetään usein juhla (kyseessä on kastejuhla, johon yleensä aktiivisesti ja ymmärtäväisenä osallistuu kasteen kohde itsekin). Näitä juhlia ei kuitenkaan kutsuta ristiäisiksi.

Kristillisissä liikkeissä, joissa ei ole käytössä sylilapsen kastetta, on usein tapana siunata lapsi jumalanpalveluksen yhteydessä tai pitää lapsen siunaustilaisuus. Tällöin lapsen ja vanhempien puolesta rukoillaan, vaikka kastetta ei toimiteta.

Uskonnottomien lasten nimenantojuhlille on viime vuosikymmeninä vakiintunut nimitys nimiäiset.[6][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sadeniemi, Matti (päätoimittaja): Nykysuomen sanakirja, osa 4, s. 748. Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-18265-6.
  2. a b Kastejuhla Bebes Info. Viitattu 25.3.2017.
  3. a b Ristiäisten kulku Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 25.3.2017.
  4. a b c Kaste ja mirhalla voitelu Ortodoksi.net. Viitattu 25.3.2017.
  5. Ristiäisten järjestäminen Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 25.3.2017.
  6. Nimiäiset Pro-Seremoniat. Viitattu 25.3.2017.
  7. Nimenantojuhla eli nimiäiset Bebes Info. Viitattu 25.3.2017.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lempiäinen, Pentti: Ristiäiset: Valmistamme kastejuhlan. 7. uudistettu painos. Helsinki: Kirjapaja, 2004. ISBN 951-607-125-2.
  • Rostedt, Anu: Elämän ensimmäinen suuri juhla. Helsingissä: Gummerus: Ajatus, 2003. ISBN 951-20-6363-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]