Kiirastorstai

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kiirastorstai on pääsiäistä edeltävä torstai. Sitä vietetään kristillisissä kirkoissa Jeesuksen viimeisen aterian muistopäivänä.

Raamatullinen tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leonardo da Vinci, Pyhä ehtoollinen, 1498.

Viimeisellä aterialla Jeesus asetti Raamatun mukaan ehtoollisen muistokseen.[1] Paikalla olivat yläkerran huoneistossa 12 opetuslasta.[2] Juudas Iskariot kavalsi Jeesuksen 30 hopearahasta.[3] Jeesus vetäytyi Getsemanen puutarhaan rukoilemaan ennen vangitsemistaan.[4] Kiirastorstai sijoittuu raamatussa kohtiin: Matt. 26:17–75; Mark. 14:12–72; Luuk. 22:7–65; Joh. 13:1–18:27.

Perinteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiirastorstailla on eri kielissä useita nimiä. Suomenkielinen nimi kiirastorstai tulee ruotsin sanasta skära, puhdistaa. Kiirastorstaina katuva syntinen puhdistettiin "tuhkakeskiviikon tuhasta" ja sai jälleen oikeuden osallistua ehtoolliselle. Se sekä kansanperinteeseen kuuluva "kiiran" eli pahan hengen poisajaminen juontavat juurensa siihen varhaiskirkon tapaan, että kiirastorstaina ne seurakuntalaiset, jotka oli erotettu seurakunnan yhteydestä jonkin rikkomuksen tähden, mutta jotka olivat suorittaneet määrätyt katumusharjoitukset saivat synninpäästön ja vapautuivat näin pahan vallasta. Tähän viittaa päivän latinankielinen nimi dies viridium, vihreiden oksien päivä, sillä silloin syntiin langenneet pääsivät uudelleen "tuoreina oksina" seurakunnan yhteyteen. Samaan liittyy myös päivän saksankielinen nimi Gründonnerstag, vihreä torstai.

Katolisen kirkon piirissä kiirastorstai on ollut erityinen ripittäytymispäivä, mihin viittaa sen suomalainen nimi, joka tulee ruotsin sanasta skära, 'puhdistaa'. Kansanperinteen mukaan kiirastorstaina kannattaa ajaa kiira, pahansuopa henkiolento pois pihapiiristä.

Kiirastorstaina luterilaisessa kirkossa vietetään aina messua, ja silloin Suomessa käydään aktiivisesti ehtoollisella. Se on suomalaisten neljänneksi suosituin kirkossakäyntipäivä.[5]

Nykyään kiirastorstaita vietetään pyhäpäivänä muun muassa Norjassa ja Tanskassa. Suomessakin kiirastorstai oli ennen vuotta 1774 pyhäpäivä[6], sen jälkeen hiljainen puolipyhä iltajumalanpalveluksineen ja työrajoituksineen. Päivä oli myös tärkein ripittäytymisen ja synninpäästön päivä.[7]

Kiirastorstai-iltana alkaa pääsiäispäivän iltaan ulottuva kolmen päivän juhla-aika, ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen. Kiirastorstai-illan messun päättyessä luterilaisissa kirkoissa alttari voidaan riisua liturgisista esineistä ja pukea mustaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.