Kristinusko Suomessa
 |
| Osa artikkelisarjaa |
| Kristinusko maittain |
|---|
 |
| Kristilliset kirkkokunnat Suomessa |
|---|
Kristinusko Suomessa on maan kannattajamäärältään suurin uskonto.[1] Kristinusko tuli Suomeen 1000-luvulla sekä idästä että lännestä. Ortodoksinen kirkko juurtui Karjalan alueelle. Lännestä alueelle kohdistui roomalaiskatolinen lähetystyö.[2] Luterilainen reformaatio ulottui Suomeen 1520-luvulla ja luterilaisuudesta tuli valtionuskonto.[3] Luterilaisuudessa on vaikuttanut useita herätysliikkeitä.
Vuonna 2024 suomalaisista vajaat 62 prosenttia kuului Suomen evankelis-luterilainen kirkkoon[4][5] ja hieman alle prosentti Suomen ortodoksiseen kirkkoon. Vuonna 2050 kirkkoon kuuluvien osuuden ennustetaan olevan Suomessa 37 prosenttia. Määrää vähentää se, että suuret kirkolle uskolliset ikäluokat kuolevat pois ja kirkossa kastaminen vähenee.[6]
Vuoden 2024 kyselytutkimuksessa 57 prosenttia suomalaisista identifioitui kristityksi. Kyselyn perusteella kristinusko oli monille enemmän kulttuurinen kuin uskonnollinen identiteetti. Noin 40 prosenttia kristityksi itsensä määrittelevistä piti itseään uskonnollisena tai hengellisenä ihmisenä. Tutkimuksen mukaan 19 prosenttia suomalaisista uskoi kristinuskon opettamaan Jumalaan.[7]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Kristinuskon historia Suomessa
Kristillinen vaikutus ulottui Suomeen 1000-luvun alussa samanaikaisesti sekä idästä Novgorodista ja lännestä Ruotsista. Ortodoksinen kirkko juurtui Karjalan alueelle. Lännestä alueelle kohdistunut roomalaiskatolinen lähetystyö sai jalansijaa ensin Ahvenanmaalta. Pähkinäsaaren rauhan yhteydessä Ruotsin ja Novgorodin välille syntyneen rajan myötä valtaosa Suomesta siirtyi katolisen kirkon yhteyteen.[2]
Katolisen kirkon myötä Suomi liittyi eurooppalaiseen kulttuuriin ja järjesti suurelta osin Suomen alueen hallinnon. Suomen hiippakunnan keskus oli Turussa. Valtion ja paikallistason hallinto pohjautui seurakuntien verkostoon. Kirkko piti keskiajalta lähtien yllä myös sairaaloita ja köyhäintaloja. Kirkon vastuulla oli myös tieteen ja taiteen levittäminen, kasvatus ja korkeampi opetus aina Turun akatemian perustamiseen 1640 saakka.[2]
Luterilainen uskonpuhdistus ulottui Ruotsin valtakuntaan kuuluneeseen Suomeen 1520-luvulla. Luterilaisuudesta tuli pian valtakunnan virallinen uskonto. Turun arkkipiispana toimineesta Mikael Agricolasta tuli Suomen kirjakielen kehittäjä. Kristinuskon oppia opeteltiin ulkoa ja opetettiin lukemaan 1700-luvulta lähtien. Taidot tarkastettiin kinkereillä.[8]
Vuonna 1900 ennen uskonnonvapauslain säätämistä Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 98,1 prosenttia väestöstä. Vuonna 1950 luterilaiseen kirkkoon kuului 95 prosenttia väestöstä ja 85,1 prosenttia vuonna 2000. Vuonna 2018 suomalaisista 69,8 prosenttia kuului Suomen evankelis-luterilainen kirkkoon ja 1,1 prosenttia ortodoksisiin kirkkoihin. Ortodoksisten kirkkojen osuus oli vuosina 1900–1950 1,7 prosenttia, ja vuodesta 2000 alkaen 1,1 prosenttia.[9] Vuonna 2050 kirkkoon kuuluvien osuuden ennustetaan olevan Suomessa 37 prosenttia. Määrää vähentää se, että suuret kirkolle uskolliset ikäluokat kuolevat pois ja kirkossa kastaminen vähenee,[10]
Ilmoitetut jäsenmäärät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tunnustuskunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Tunnustuskunta | Jäsenmäärä (2021)[11] | Seurakunnat | Päämaja |
|---|---|---|---|
| Suomen evankelis-luterilainen kirkko | 3 694 315 | 378 | Turku |
| Ortodoksisuus | 59 508 | 12 | Helsinki |
| Helluntailaisuus | 45 256[12] (Helluntaiherätyksen Suomessa kokonaisjäsenmäärä, Suomen Helluntaikirkon jäsenmäärä 12 944 v. 2021.) | 82 | Helsinki |
| Vapaakirkollisuus (Suomen Vapaakirkko ja Missionskyrkan i Finland) | 14 811 | 99 | Tampere |
| Katolinen kirkko | 14 795 | 8 | Helsinki |
| Adventismi (Suomen Adventtikirkko ja Finlands Svenska Adventkyrka) | 3 208 | 65 | Tampere |
| Baptismi (Suomen Baptistikirkko, Finlands svenska baptistsamfund ja Suomen reformoitujen baptistiseurakuntien yhdyskunta) | 2 455 | 14 | Tampere |
| Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta[13] | 2 360 | 39 | Helsinki |
| Metodismi (Suomen Metodistikirkko ja Finlands svenska metodistkyrka) | 1 319 | 11 | Helsinki |
| Evankelis-luterilaiset vapaaseurakunnat (muun muassa Seurakuntaliitto ja Suomen tunnustuksellinen luterilainen kirkko) | 845 | 5 | Helsinki |
| Anglikaanisuus | 192 | 1 | Helsinki |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Harri Heino: Mihin Suomi tänään uskoo. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1997. ISBN 951-0-21197-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kulttuurit ja uskonnot Suomessa www.infofinland.fi. Viitattu 24.8.2019.
- 1 2 3 Heino 1997, s. 15.
- ↑ Heino 1997, s. 16.
- ↑ Jäsentilasto 2025 Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 20.5.2025.
- ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 641 532 huhtikuun 2025 lopussa 20.5.2025. Tilastokeskus. Viitattu 20.5.2025.
- ↑ HS-analyysi: Ennuste vuodelle 2050: Suomessa kirkkoon kuuluu vain joka kymmenes, islam ja datauskonto kasvattavat suosiotaan maailmalla Helsingin Sanomat. 26.5.2017. Viitattu 24.8.2019.
- ↑ Salomäki, Hanna ym.: Kirkko epävarmuuksien ajassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2020–2023, s. 70–71. Helsinki: Kirkon tutkimus ja koulutus, 2024. ISBN 978-951-693-403-0
- ↑ Heino 1997, s. 16.
- ↑ Tilastokeskus: Väestö www.tilastokeskus.fi. Viitattu 24.8.2019.
- ↑ HS-analyysi: Ennuste vuodelle 2050: Suomessa kirkkoon kuuluu vain joka kymmenes, islam ja datauskonto kasvattavat suosiotaan maailmalla Helsingin Sanomat. 26.5.2017. Viitattu 24.8.2019.
- ↑ Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen iän ja sukupuolen mukaan, 1990-2021 Tilastokeskus. Viitattu 16.12.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ Helluntailiikkeen jäsenmäärä pitkään stabiili, nyt kaksi miinusmerkkistä vuotta kotimaa.fi. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ Tilastot 2021 Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta. Viitattu 16.12.2022.