Kristinusko Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kristinusko Suomessa on maan kannattajamäärältään suurin uskonto.[1] Vuonna 2018 suomalaisista 69,8 prosenttia kuului Suomen evankelis-luterilainen kirkkoon ja 1,1 prosenttia ortodoksisiin kirkkoihin. Vuonna 1900 Suomen evankelis-luterilainen kirkkoon kuului 98,1 prosenttia väestöstä, vuonna 1950 siihen kuului 95 prosenttia ja vuonna 2000 enää 85,1 prosenttia. Ortodoksisten kirkkojen osuus oli vuosina 1900–1950 1,7 prosenttia, ja vuodesta 2000 alkaen 1,1 prosenttia.[2] Kristinuskon osuutta Suomen väestöstä vähentää esimerksiksi maahanmuuttajat joista enemmistö on muslimeja. Vuonna 2050 kirkkoon kuuluvien osuuden ennustetaan olevan Suomessa 37 prosenttia. Määrää vähentää se, että suuret kirkolle uskolliset ikäluokat kuolevat pois ja kirkossa kastaminen vähenee.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillinen vaikutus ulottui Suomeen 1000-luvun alussa samanaikaisesti sekä idästä Novgorodista ja lännestä Ruotsista. Ortodoksinen kirkko juurtui Karjalan alueelle. Lännestä alueelle kohdistunut roomalaiskatolinen lähetystyö sai jalansijaa ensin Ahvenanmaalta. Pähkinäsaaren rauhan yhteydessä Ruotsin ja Novgorodin välille syntyneen rajan myötä valtaosa Suomesta siirtyi katolisen kirkon yhteyteen.[4]

Katolisen kirkon myötä Suomi liittyi eurooppalaiseen kulttuuriin ja järjesti suurelta osin Suomen alueen hallinnon. Suomen hiippakunnan keskus oli Turussa. Valtion ja paikallistason hallinto pohjautui seurakuntien verkostoon. Kirkko piti keskiajalta lähtien yllä myös sairaaloita ja köyhäintaloja. Kirkon vastuulla oli myös tieteen ja taiteen levittäminen, kasvatus ja korkeampi opetus aina Turun akatemian perustamiseen 1640 saakka.[4]

Luterilainen uskonpuhdistus ulottui Ruotsin valtakuntaan kuuluneeseen Suomeen 1520-luvulla. Luterilaisuudesta tuli pian valtakunnan virallinen uskonto. Turun arkkipiispana toimineesta Mikael Agricolasta tuli Suomen kirjakielen kehittäjä. Kristinuskon oppia opeteltiin ulkoa ja opetettiin lukemaan 1700-luvulta lähtien. Taidot tarkastettiin kinkereillä.[5]

Ilmoitetut jäsenmäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnustuskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkokuntien ilmoittamat jäsenmäärät
Tunnustuskunta Jäsenmäärä (2020)[6] Seurakunnat Päämaja
Evankelis-luterilaisuus 3 749 713 378 Turku
Ortodoksisuus 60 086 12 Helsinki
Helluntailaisuus 45 256[7] 82 Helsinki
Vapaakirkollisuus 15 064 99 Tampere
Katolisuus 14 529 8 Helsinki
Adventismi 3 236 65 Tampere
Baptismi 2 512 14 Tampere
Metodismi 1 364 11 Helsinki
Evankelis-luterilaiset vapaaseurakunnat 904 5 Helsinki
Anglikaanisuus 204 1 Helsinki

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kulttuurit ja uskonnot Suomessa www.infofinland.fi. Viitattu 24.8.2019.
  2. Tilastokeskus: Väestö www.tilastokeskus.fi. Viitattu 24.8.2019.
  3. HS-analyysi: Ennuste vuodelle 2050: Suomessa kirkkoon kuuluu vain joka kymmenes, islam ja datauskonto kasvattavat suosiotaan maailmalla Helsingin Sanomat. 26.5.2017. Viitattu 24.8.2019.
  4. a b Heino 1997, s. 15
  5. Heino 1997, s. 16
  6. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen iän ja sukupuolen mukaan, 1990-2020 Tilastokeskus. Viitattu 1.5.2021.
  7. Helluntailiikkeen jäsenmäärä pitkään stabiili, nyt kaksi miinusmerkkistä vuotta kotimaa.fi. Viitattu 3.1.2021.