Tämä on lupaava artikkeli.

Lucian päivä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lucian päivä
Lucia-juhla ruotsalaisessa kirkossa.
Lucia-juhla ruotsalaisessa kirkossa.
Tyyppi muistopäivä
Vietetään 13. joulukuuta
Liittyy Pyhään Luciaan

Lucian päivää vietetään Pyhän Lucian muistoksi vuosittain hänen kuolinpäivänään 13. joulukuuta. Muistopäivä kuuluu alun perin katoliseen pyhimyskalenteriin, mutta nykyisin sitä vietetään ennen kaikkea ruotsinkielisessä kulttuurissa. Perinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja pitää kädessään kynttilää.[1]

Lucia tuo valoa talven pimeyteen. Lucia (lat. lux, valo) on suomennettuna Valotar.[2][3] Juliaanisessa kalenterissa talvipäivänseisaus osui keskiajalla Lucian kuolinpäivään, mikä viittaa siihen, ettei kyseessä ollut sattuma. Vuoden pisimpään yöhön ja valon juhlaan liittyneet pakanalliset tavat ja uskomukset yhdistyivät Lucian nimeen.[4]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pyhä Lucia

Luciaan liittyvät kertomukset ovat peräisin Sisilian saarelta Italiasta. Lucian historiallisuutta ei pyhimyslegendoissa epäillä.[5] Ensimmäinen pohjoismainen tieto Lucian päivän vietosta on Ruotsin Länsi-Götanmaalla vuodelta 1746.[6] Perinnettä vietetään jonkin verran myös Tanskassa ja Norjassa sekä amerikanruotsalaisten parissa. Ruotsissa nimitys ”lille jul” (pikkujoulu) on liitetty Lucian päivään.[7] Lucian päivän viettoa on kutsuttu ruotsalaiseksi lisäksi kansainvälisiin juhlatapoihin.[8] Nykyisissä juhlatavoissa Lucian päivän kynttilänvalo saatetaan tulkita auringonpaisteen ja esimerkiksi ihmisten välisen lämmön vertauskuvaksi.[9]

Sisiliasta peräisin olevan Pyhän Lucian kultti näyttää saaneen vaikutteita kreikkalaisen Artemides – jumalan palvonnasta, jossa on yhteisiä piirteitä Lucia-kultin kanssa. Artemides ja Lucia olivat molemmat neitsyitä ja edustivat valoa: Lucia jo nimessään, kun taas Artemides oli muun muassa kuunjumalatar. Lucia on sisilialaisen Syrakusan kaupungin suojeluspyhimys, ja siellä säilytetään edelleen hänen pyhäinjäännöksiään. Myös Artemides syntyi Syrakusassa.

Artemideen vanhemmat Zeus ja Leto yhtyivät toisiinsa viiriäisen hahmossa, ja viiriäisihme tapahtui Luciallekin: Syrakusassa vallitsi nälänhätä vuonna 1646, jolloin kaupunkilaiset rukoilivat apua Lucialta. Tällöin viiriäisparvi ilmestyi kaupunkiin (tai yksi viiriäinen messun aikana kirkkoon) ja heti sen jälkeen saapui 13. toukokuuta (tai joulukuuta) laiva täynnä viljaa . Tapauksen muistoksi toukokuun ensimmäistä sunnuntaita vietetään Syrakusassa Viiriäisten Pyhän Lucian juhlana.[10]

Lucian sanotaan kuolleen marttyyrikuoleman vuonna 304. Hänestä kertovat varhaisimmat lähteet ilmestyvät historiankirjoitukseen kuitenkin vasta yli sata vuotta myöhemmin. Lucia-kertomukset ovat saaneet vaikutteita Artemideen lisäksi myös varhaisempiin kristillisiin naispyhimyksiin liitetyistä tarinoista. [11]

Lucian päivä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Lucia-neito valitaan Folkhälsanin ja sanomalehti Hufvudstadsbladetin yhteistyöllä. Ne valitsevat ehdokkaat, joista valtakunnallinen Lucia-neito valitaan yleisöäänestyksellä. Äänestykseen liittyy keräys hyväntekeväisyyteen.[6] Koko Suomen Lucia on valittu vuodesta 1949. Lucia kruunataan Helsingin Tuomiokirkossa. Kruunaamisen jälkeen Lucia-neito esiintyy Tuomiokirkon portailla tonttujen kanssa ja Lucia-kulkue kiertää Helsingin keskustassa.[6] Myöhemmin hän osallistuu useisiin tapahtumiin. Tämän lisäksi useilla paikkakunnilla ja kouluissa valitaan omia Lucia-neitoja ja järjestetään Lucia-kulkueita.

Lucia-juhla tuli alkujaan Suomeen Högvallan seminaarin kautta 1919, jonne sen toi eräs opettaja Ruotsin Värmlannista.[12] Kuitenkin Porvoossa on jo ainakin vuonna 1898 Porvoon suomalaisessa yhteiskoulussa vietetty Lucia-juhlaa koulun silloisen johtajan Kaarlo Tiililän päiväkirjamerkintöjen mukaan. 13.12.1898 koulussa on harjoitettu lapsia Lucia-juhlaa varten. Itse juhlasta ei näissä suppeissa merkinnöissä ole mainintaa.lähde?

Lucia-juhlaa on vietetty Suomessa 1800-luvulla, luultavasti jo 1700-luvulla, ruotsalaisen perinteen mukaisesti. Näissä juhlissa ei kuitenkaan ollut Lucia-neitoa, vaan ne olivat koulujen syyslukukauden päätösjuhlia (ruots. luciefest). Nämä luciajuhlat olivat valon juhlia, niin sanottuja illuminaatioita, joissa koko koulu valaistiin. Juhla oli usein samalla koko kaupungin juhla, "Lyskraft. Finlands Lucia från år 1950" -kirjan mukaan. Kirjan mukaan ensimmäinen tieto Lucia-neidosta Suomessa on vuodelta 1898, Turusta, Svenska fruntimmerskolan i Åbo -koulusta (Turun ruotsalainen naisväenkoulu).

Lucia-neidot Suomessa vuodesta 1950 lähtien[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Nimi Kotipaikkakunta
1950 Barbro Reihe
1951 Maj-Britt Ekman
1952 Kerstin Klingberg
1953 Märta Cavonius
1954 Ann-Mari Nybondas
1955 Christina Holmberg
1956 Gunnel Törnroos
1957 Leila Saxberg
1958 Barbro Ahlroth
1959 Astrid Carlström
1960 Ingegerd Londen
1961 Carita Norra
1962 Ingeborg Spiik
1963 Betty Nyholm
1964 Ingrid Lindqvist
1965 Christa Oinonen
1966 Mona Bäckström
1967 Eivor Ahti
1968 Charlotta Blomqvist
1969 Gun-May Lundqvist
1970 Christel Lindström
1971 Marianne Hellman
1972 Ann-Chistin Forsberg
1973 Maria Hagelstam
1974 Bodil Ehn
1975 Erica Aminoff
1976 Kate Nyberg
1977 Carita Forsblom
1978 Helena Pettersson
1979 Nina Krause
1980 Jannike Danielsen
1981 Ann-Lis Blomqvist
1982 Kira Ollonqvist
1983 Helena Ek[13] Loviisa
1984 Barbro Hakalax[14] Kauniainen
1985 Anne Alhainen[15] Kotka
1986 Ulrica Hagback
1987 Nina Björkfelt
1988 Susanna Palin
1989 Eva-Maria Uppstu[16] Kristiinankaupunki
1990 Petra Fagerholm[17] Hanko
1991 Ingrid Biese[18] Neuvostoliitto Moskova
1992 Annalena Reinikainen[19] Västanfjärd
1993 Catrine Karlsson[20] Jomala
1994 Johanna Lindgård[21] Bromarv, Tammisaari
1995 Katarina Nyqvist[22] Pedersören kunta
1996 Jonna Ansa[23] Espoo
1997 Heidi Fager[24] Espoo
1998 Katja Weckström[25] Vantaa
1999 Melina Renqvist[26] Vantaa
2000 Sofie Backman[27] Inkoo
2001 Jessica Söderholm[28] Helsinki
2002 Andrea Mattsson[29] Maarianhamina
2003 Anna-Charlotta Thibblin[30] Helsinki
2004 Maria Brandt[31] Närpiö
2005 Marianne Ekqvist[32] Helsinki
2006 Karolina Henriksson[33] Espoo
2007 Frida Andersson[34] Tammisaari
2008 Sonja Sjöblom[35] Loviisa
2009 Ellen Husberg[36] Vantaa
2010 Mirella Uddström[37] Porvoo
2011 Nora Peltola[38] Vihti
2012 Julia Hanhikoski[39] Kokkola
2013 Elin Andersson[40] Tammisaari, Raasepori
2014 Vanessa Eriksson[41] Jomala
2015 Sonja Lehto[42] Kauniainen
2016 Ingrid Holm[43] Kemiö, Kemiönsaari
2017 Anna-Kajsa Edström[44] Pietarsaari
2018 Elin Qvist[45] Kauniainen
2019 Sara Ray[46] Ähtävä, Pedersören kunta

Santa Lucia -laulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiseen pohjoismaiseen Lucia-perinteeseen liittyy oleellisesti myös Santa Lucia -niminen, alkujaan italialainen laulu. Sen sävelsi 1800-luvulla Teodoro Cottrau napolilaiseen kansanlaulutekstiin[47]. Sen alkuperäiset italiankieliset sanat eivät kuitenkaan liity Lucian päivän viettoon, vaan se kuvaa merimaiseman kauneutta Napolin Santa Lucia -nimisen kaupunginosan edustalla. Suomessa laulu tunnetaan V. Artin sanoittamana myös nimellä Soi iltakellot[48].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Irma Savolainen: Luciadagen 21.7.2006. Helsingfors stadsmuseum.
  2. Forsius, Arno: Pyhä Lucia saunalahti.fi. Viitattu 14.12.2009.
  3. Aurejärvi-Karjalainen 1999.
  4. Aurejärvi-Karjalainen 1999.
  5. Synaksarion: pyhien elämäkertoja, Joulukuu, s. 177. Toimittanut munkki Serafim. Suomentanut kreikan-, venäjän-, englannin-, ranskan- ja syyriankielisistä lähteistä koonneet munkki Serafim, nunna Kristoduli ja nunna Ksenia. Kuopio: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 2005. ISBN 951-8979-41-3.
  6. a b c Helsingin kaupunginmuseo
  7. Aurejärvi-Karjalainen 1999.
  8. Lempiäinen, Pentti: Pyhät ajat, s. 63. 6. uudistettu p.. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-651-8.
  9. Aurejärvi-Karjalainen 1999.
  10. Traditions and itineraries of Saint Lucia citymapsicilia.it.
  11. Bridge, J.: St. Lucy The Catholic Encyclopedia. 1910. Robert Appleton Company.
  12. Julens festligheter, Porvoo.fi
  13. Määritä nimeke! 13.12.1983. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  14. Määritä nimeke! 13.12.1984. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  15. Määritä nimeke! 13.12.1985. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  16. Eva-Maria Uppstu on 40. Lucia-neito 13.12.1989. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  17. Määritä nimeke! 14.12.1990. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  18. Ingrid Biese on Lucia-neito 2.12.1991. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  19. Annalena kruunataan huomenna Luciaksi – Kynttiläkruunu-neitonen ilahduttaa vanhuksia, sairaita ja lapsia 12.12.1992. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  20. Pyhimys käy pimeää vastaan 10.12.1993. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  21. Lucia-kulkue palaa Aleksanterinkadulle 13.12.1994. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  22. Lucia-neito säteili Helsingin pimeydessä – Kulkue keräsi katujen varret täyteen ihmisiä 14.12.1995. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  23. Lucia vaeltaa keskustan läpi 13.12.1996. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  24. Lucia-neito toi valon pimeyteen... 14.12.1997. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  25. Tämän vuoden Lucia valittiin Vantaalta 11.12.1998. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  26. Lucia-neito tuo jälleen valoa pimeyteen 6.12.1999. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  27. Ranskan opiskelija kruunattiin valon lähettilääksi 14.12.2000. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  28. Lucia tuo valon pimeään 13.12.2001. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  29. Lucia kruunataan tänään Helsingissä 13.12.2002. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  30. Anna-Charlotta Tibblin vuoden Lucia-neito 27.11.2003. Kaleva. Viitattu 12.12.2018.
  31. Närpiöläinen Maria Brandt on uusi Lucia-neito 25.11.2004. Kaleva. Viitattu 12.12.2018.
  32. Marianne Ekqvist Lucia-neidoksi 24.11.2005. Turun Sanomat. Viitattu 12.12.2018.
  33. Bettina och Lucia 2006 4.12.2006. Ylen Elävä arkisto. Viitattu 2.3.2011. (ruotsiksi)
  34. Lucia-neito toi jälleen valoa pimeyteen - Katso video 13.12.2007. Ylen uutiset. Viitattu 2.3.2011.
  35. Lucia-neito toi valoa pimeään 13.12.2008. Ylen uutiset. Viitattu 2.3.2011.
  36. Ellen Husberg on vuoden 2009 Lucia-neito 13.12.2009. Ylen uutiset. Viitattu 2.3.2011.
  37. Lucia tuo valoa jouluun 25.11.2010. Ylen uutiset. Viitattu 2.3.2011.
  38. Nora Peltola on Suomen Lucia 2011 HS.fi. 24.11.2011. Viitattu 25.11.2011.
  39. Suomen Lucia haluaa tuoda iloa yle.fi. 29.11.2012. Viitattu 29.11.2012.
  40. Tammisaarelainen Elin Andersson kruunataan Lucia-neidoksi TS.fi. 28.11.2013. Viitattu 13.12.2013.
  41. Koppinen, Mari: Suomen Lucia-neidoksi voitaisiin valita poika – kukaan vain ei ole hakenut HS.fi. 27.11.2014. Viitattu 6.12.2014.
  42. Suomen Lucia kruunataan tänään Pohjalainen.fi. Viitattu 13.12.2015.
  43. 18-vuotias Ingrid Holm on Suomen Lucia-neito 2016 Yle Uutiset. Viitattu 2.12.2016.
  44. Anna-Kajsa Edström on uusi Lucia-neito Ilta-Sanomat. 30.11.2017. Viitattu 30.11.2017.
  45. Elin Qvist on Suomen Lucia-neito 2018 Yle Uutiset. Viitattu 29.11.2018.
  46. toimitus: Tässä on tämän vuoden Lucia-neito Helsingin Uutiset. Viitattu 28.11.2019.
  47. Tammen musiikkitietosanakirja, 2. osa (M-Ö), art. Santa Lucia, Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1983. ISBN 951-30-5916-2
  48. Timo Leskelä (toim): Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta, Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2008, s. 151. ISBN 978-951-31-4407-4

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Salokorpi, Sinikka & Lehmusoksa, Ritva: Joulun aikaan. Helsingissä: Otava, 1998. ISBN 951-1-15320-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lucian päivä.