Missionsprovinsen
Missionsprovinsen i Sverige | |
---|---|
Suuntautuminen | Luterilaisuus |
Johtaja | Piispa Bengt Ådahl |
Yhteistyötahoja | Kansainvälinen luterilainen neuvosto |
Toiminta-alue | Ruotsi |
Perustettu | 2003 |
Kirkosta irtautuneet | Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta |
Seurakuntia | 19, lisäksi muita eri tavoin järjestäytyneitä yhteisöjä[1] |
Aiheesta muualla | |
[missionsprovinsen |
Missionsprovinsen (epävirallinen suomennos: Lähetyshiippakunta), viralliselta nimeltään Missionsprovinsen i Sverige ("Ruotsin lähetyshiippakunta"), on kristillinen organisaatio Ruotsissa. Siihen kuuluu useita luterilaisia pappeja, maallikkoja sekä jumalanpalvelusyhteisöjä ("koinonioita"), jotka eivät hyväksy Ruotsin kirkon ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uusimpia linjauksia vaan kannattavat perinteistä raamatuntulkintaa. Missionsprovinsen pitää itseään "yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen kirkon" vapaana kirkkoprovinssina Ruotsissa luterilaisen tunnustuksen perustalla.[2] Se katsoo jatkavansa Ruotsin kirkon hengellistä perintöä (traditiota).[3] Suomen Luther-säätiö oli Missionsprovinsenin tukijäsen vuodesta 2005[4] vuoteen 2013, jolloin Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta perustettiin.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eniten julkisuutta Missionsprovinsen on saanut helmikuussa 2005, kun se ensimmäistä kertaa alkoi vihkiä piispoja ja muita pappeja ilman Ruotsin kirkon suostumusta. Pappisvihkimyksen suoritti evankelisluterilainen piispa Walter Obare Keniasta. Piispa Obare vihki Arne Olssonin Missionsprovinsenin piispaksi; samassa yhteydessä hän vihki muutamia ruotsalaisia ja yhden suomalaisen miehen papiksi. Ruotsin kirkko ei hyväksy näitä pappeja työhönsä, eikä Suomen evankelis-luterilainen kirkkokaan hyväksy heitä omiksi papeikseen. Ruotsin kirkko erotti piispa Arne Olssonin Ruotsin kirkon papin tehtävästä, ja Ruotsin kirkon silloinen arkkipiispa K. G. Hammar ilmoitti, että Missionsprovinsen ei enää ole osa Ruotsin kirkkoa.
Suomessa Missionsprovinsenin tukijäseniin lukeutui muun muassa Luther-säätiö vuosina 2005–2013. Missionsprovinsenin Suomen piispana toimi vuosina 2010–2013 Matti Väisänen.[6] Tänä aikana Missionsprovinsenin virallinen nimi oli Missionsprovinsen i Sverige och Finland. Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta perustettiin keväällä 2013, ja sen piispaksi tuli Risto Soramies.[7] Soramies menetti nimityksen jälkeen luterilaisen kirkon pappisoikeudet.[8]
Teologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Missionsprovinsenin mukaan Ruotsin kirkko ei enää opeta oikeaa kristinuskoa, koska se niin monella kohdalla poikkeaa Raamatun apostolisesta opista. Eniten julkisuutta ovat saaneet kysymykset naispappeuden sekä samaa sukupuolta olevien liittojen osalta. Missionsprovinsen ei hyväksy naispappeutta, ei-selibaatissa elävien homoseksuaalien pastorien toimimista Ruotsin kirkon työntekijöinä, Ruotsin kirkon vuonna 2006 käyttöön ottamaa samaa sukupuolta olevien parien siunauskaavaa eikä Ruotsin kirkon ja valtion yhteistä hanketta samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseksi kirkollisesti avioliittoon. Myös se, kuinka Ruotsin kirkon piispat ovat ottaneet etäisyyttä kristinuskon opetuksiin, on herättänyt kritiikkiä. Teologinen linja on sama Suomenkin puolella.
Seurakunnat[1]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suoraan Missionsprovinsenin alaisuudessa olevat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alvesta: Helga Trefaldighets församling
- Borås: Johannes församling
- Emmaboda: S:t Andreas församling
- Göteborg, keskusta: Koinonian Katakomben
- Göteborg, Hisingen: Immanuelförsamlingen
- Helsingborg: S:t Matteus församling
- Karlstad: S:t Petri Gudstjänstgemenskap
- Kinna: Den Gode Herdens församling
- Korpilompolo: Korpilombolo Gudstjänstgemenskap
- Kristianstad: S:t Johannes församling vid Gratia Dei
- Linköping: Heliga Korsets församling
- Lund: S:t Markus församling
- Oskarström: S:t Gabriels koinonia
- Skara: Missionsprovinsen Skaraborg
- Tukholma: S:t Stefanus koinonia
- Tukholma: S:t Filippus församling
- Uddevalla: Mariakyrkans församling
- Uppsala: Församlingen Paulusgemenskapen i Uppsala
- Uumaja: Evangelisk Luthersk församling Umeå - Sakeuskyrkan
Muita yhteisöjä, joissa toimii Missionsprovinsenin pastoreita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Göteborg: Lutherstiftelsen
- Kungälv
- Ravlunda
- Vallberga: Vallberga Evangelisk Lutherska församling
- Vännäs
- Yxenhult: S:t Johannes församling (Evankelis-luterilaisen tunnustuskirkon jäsenseurakunta)
- Örnsköldsvik
- Österlen
Piispat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Missionsprovinsen käyttää johtavasta piispastaan nimitystä missionsbiskop (suom. lähetyspiispa). Lisäksi Missionsprovinsenilla on avustavia piispoja (ruots. biträdande biskop).
Lähetyspiispat[9]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arne Olsson 2005–2010
- Roland Gustafsson 2010–2019
- Bengt Ådahl 2019–
Avustavat piispat[9]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lars Artman 2006–2020
- Göran Beijer 2006–2019
- Matti Väisänen 2010–2013
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Församlingar Missionsprovinsen. Viitattu 19.10.2023. (ruotsiksi)
- ↑ "Missionsprovinsen är en del av 'den enda, heliga, allmänneliga och apostoliska kyrkan'. Den är en fri provins av Guds kyrka och församling i Sverige och Finland, på den oförändrade evangelisk-lutherska bekännelsens grund." - Provinsordning, 2 kap. Identitet http://www.missionsprovinsen.se/component/content/article/113?start=1 (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ "Missionsprovinsen är - - ett fritt stift i den andliga traditionen från Svenska kyrkan och Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland, med Bibeln och de evangelisk-lutherska bekännelseskrifterna som grund för lära och liv" - http://www.missionsprovinsen.se/missionsprovinsen-aer (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ Juhana Pohjola: "Luther-säätiö Missionsprovinssin tukijäseneksi", Pyhäkön Lamppu 1/2005.
- ↑ Missionsprovinsen. (Arkistoitu – Internet Archive) Luettu 25.6.2015.
- ↑ Luther-säätiölle oma piispa Hs.fi. 20.3.2010. HS.
- ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kotimaa24.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Biskoparna i Missionsprovinsen Missionsprovinsen. Viitattu 19.10.2023. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|