Karjalan tasavallan lippu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karjalan tasavallan lippu

Karjalan tasavallan lippu on Venäjään kuuluvan Karjalan tasavallan virallinen lippu. Se otettiin käyttöön 16. helmikuuta 1993 pidetyssä Karjalan tasavallan korkeimman neuvoston istunnossa hyväksymällä perustuslain 158. pykälä. Nykyisessä perustuslaissa valtiolippua käsittelee 12. pykälä. Lipun on suunnitellut Aleksandr Kinner.

Värit ja muoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjalan tasavallan valtiolippu koostuu kolmesta vaakasuorasta kentästä, jotka ovat ylhäältä alas lueteltuna punainen, sininen ja vihreä. Vihreä kuvaa toivetta ja onnenuskoa. Sininen kuvaa suuruutta ja kauneutta. Punainen puolestaan kuvaa kansan voimaa ja rohkeutta. Se on myös perinteinen karjalaisen kirjonnan väri. Lipun leveyden suhde pituuteen on 2:3.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uhtuan tasavallan lippu eli itäkarjalaisten lippu 1920-1922 ja 1941-44
Karjalais-Suomalaisen SNT:n lippu 1940-1953
Karjalais-Suomalaisen SNT:n lippu 1953-1956
Karjalan ASNT:n lippu

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen syntyi Karjalan tasavallassa erimielisyyttä siitä, että pitäisikö säilyttää Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan lippu vai pitäisikö palauttaa Uhtuan tasavallan eli itäkarjalaisten lippu. Itäkarjalaisten lipussa on vihreällä pohjalla musta risti, jota ympäröi punainen viiva. Lippu toimii myös nykyisin karjalankielisen väestön tunnuslippuna. Karjalan ASNT:n lippu puolestaan on muuten punainen, paitsi että siinä on tangon vieressä koko lipun levyinen sininen viiva.

Näiden ehdotusten välillä tehtiin sovitteluratkaisu, valitsemalla nykyinen lippu, joka perustui Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan lippuun, joka on muuten samanlainen kuin nykyinen valtiolippu, paitsi että sininen keskikenttä on vain 1/6 osa lipun leveydestä ja vihreä alaosa vain 1/5 osa lipun leveydestä.

Karjalan tasavallalla ja sen edeltäjillä on ollut kaikkiaan yhdeksän lippua. Näistä kaksi ensimmäistä olivat käytössä heimosotien aikana, siinä osassa Karjalaa, joka pyrki liittymään Suomeen. Itäkarjalaisten lippua käytettiin myös jatkosodan aikana Suomen lipun rinnalla Suomen miehittämässä osassa Itä-Karjalaa. Neuvostoliiton aikana oli käytössä neljä erilaista Karjalan ASNT:n lippua ja kaksi erilaista Karjalais-suomalaisen SNT:n lippua. Ja nykyinen lippu on siis yhdeksäs.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]