Naisylioppilaiden Karjala-Seura

Naisylioppilaiden Karjala-Seura (NYKS, vuodesta 1938 Akateemisten Naisten Karjala-Seura, ANKS) oli Akateemisen Karjala-seuran sisarjärjestö, johon kuului akateemisesti koulutettuja naisia. Sillä oli samanlainen kansallismielinen ohjelma kuin AKS:llä ja se aloitti toimintansa AKS:n naisosastona, mutta muutettiin pian erilliseksi sisarjärjestöksi samalla kun varsinainen AKS varattiin ainoastaan miehille. Useat ANKS:n toiminnassa mukana olleet henkilöt toimivat myös IKL:n naisjärjestössä Uudessa Huomenessa.

Perustaminen

Naisosaston perustamisesta päätettiin AKS:n yleisessä kokouksessa 18. lokakuuta 1922. Naisosaston perustamisen käytännön järjestelyt annettiin ylioppilas Viena Pantsarin tehtäväksi. Lokakuun 20. päivänä 1922 pidettiin Akateemisen Karjala-seuran naisosaston perustamiskokous Helsingissä Erottajankatu 4:ssä olevassa AKS:n huoneistossa. Perustamiskokouksessa oli 12 jäsentä yliopiston eri osakunnista. Perustamiskokouksessa olivat läsnä puheenjohtaja Viena Pantsar, sihteeri Aino Oksanen sekä jäsenet Inkeri Alroth, Sirkka Alroth, Elvi Eljala, Sirkka-Liisa Hultin, Anna Isoniemi, Anna Karjalainen, Alli Korhonen, Inkeri Paavola, Elsa Pakaslahti ja Katri Sainio.

Kevättalvella 1923 AKS ja sen naisosasto päättivät erottaa toimintansa. Naisosaston suhde pääseuraansa oli jäänyt tarkemmin määrittelemättä, eivätkä naisosaston jäsenet kokeneet kuuluvansa täysvaltaisina jäseninä AKS:aan. Naisosaston toiminta päätettiinkin lopettaa ja eriyttää toiminta omaksi itsenäiseksi seurakseen. Joulukuun 7. päivä 1923 pidettiin Naisylioppilaiden Karjala-seuran perustamiskokous, ja seuran nimi ja säännöt vahvistettiin helmikuun 3. päivä 1924. Uuden seuran puheenjohtajana jatkoi Viena Pantsar. NYKS:n tunnus on samankaltainen AKS:n tunnuksen kanssa, mutta NYKS:n tunnuksessa miekkaa pitävän käsivarren tilalla on soihtu. Rintamerkkejä joissa tunnus on painettuna jaettiin jäsenistölle seuran vuosipäivänä 20. lokakuuta sekä Kalevala päivänä 28. helmikuuta.

Naisylioppilaiden Karjala-seura muutti nimensä vuonna 1938 Akateemisten Naisten Karjala-seuraksi. Akateemisten Naisten Karjala-seura lakkautettiin AKS:n tavoin 23. syyskuuta 1944.

Puheenjohtajat

• Viena Pantsar 1922/1924–1927
• Elsa Vuorjoki 1932–1935
• Anna-Liisa Heikinheimo 1935–1939
• Armi Hallstén-Kallia 1939–1942
• Lea Lumme 1942–1944

Kirjallisuutta

• Me Uskomme. Naisylioppilaiden Karjala-Seuran 15-vuotisjuhlajulkaisu. Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjapainon Oy, 1937.

Lähteet

• Alasmaa, Anne: ”Aikamme amatsoonit” – Akateemisten Naisten Karjala-Seura osana oikeistoliikehdintää 1922–1944. (Pro gradu -tutkielma) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, historian laitos, 2003. Tutkielman verkkoversio (PDF).
• Kotioja, Eeva: ”Ei anneta liekin sammua” – naiset osana nationalistista liikehdintää Suomessa vuosina 1932–1944, s. 36, 53. (Pro gradu -tutkielma) Helsinki: Helsingin yliopisto, 2013. Tutkielman verkkoversio (PDF).
• Eskelinen, Heikki: Me tahdoimme suureksi Suomenmaan – Akateemisen Karjala-Seuran historia I, s. 60. Helsinki: WSOY, 2004.