Jaakko Laakso

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee poliitikkoa. Keskimatkojen juoksija Jaakko Laaksosta on eri artikkeli.
Jaakko Laakso maaliskuussa 2013.

Jaakko Tapani Laakso (s. 20. toukokuuta 1948 Turku) on suomalainen poliitikko ja toimittaja. Laakso oli Vasemmistoliiton kansanedustaja vuosina 1991–2011 ja Vantaan kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1973.[1] Ennen edustajuuttaan Laakso työskenteli Tiedonantajan toimittajana, ja hän kuului Suomen kommunistisen puolueen opposition eli taistolaisten keskeisiin vaikuttajiin[2].

Laakso oli Euroopan neuvoston yhtyneen vasemmistoryhmän puheenjohtaja vuosina 1992–2003.[1]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laakso valmistui valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta 1973 ja opiskeli Moskovan yhteiskuntatieteellisessä instituutissa 1978–1979. Hän työskenteli vähemmistökommunistien äänenkannattajan Tiedonantaja-lehden eduskuntatoimittajana 1976–1991 ja varapäätoimittajana 1989–1991.[1] Hän toimi myös luottamustehtävissä SKDL:n puolue-elimissä.

Laakso aloitti yhteiskunnallisen vaikuttamisen koululais- ja opiskelijaliikkeessä 1960-luvulla. Laakso oli ensimmäisen kerran ehdolla eduskuntaan vaaleissa 1975.[2] SKP:n ja SKDL:n kannattajien ryhmityttyä Vasemmistoliitoksi Laakso nousi vaaleissa 1991 eduskuntaan uuden puolueen listalta. Kansanedustajana hän on keskittynyt ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin ja toiminut koko eduskuntauransa ajan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajana. Jaakko Laakso on johtanut myös kymmenen vuotta Euroopan Neuvoston yhtynyttä vasemmistoryhmää Strasbourgissa.

Laakso on arvostellut kärkevästi niin EU:ta kuin NATOakin, ja oli usein törmäyskurssilla puolueensa maltillisen puheenjohtajan Suvi-Anne Siimeksen kanssa. Siimes erosi Vasemmistoliiton puheenjohtajan tehtävästä 2. maaliskuuta 2006 ilmoittaen, että ei halua olla tukemassa entisten taistolaisten valitsemista eduskuntaan. Siimes on valittu Uudenmaan vaalipiiristä kuten Laaksokin.

Laakso on tunnettu puhujanlahjoistaan. Hänet on valittu vuoden puhujamestariksi äidinkielen opettajien liiton kesätapahtuman yhteydessä järjestetyssä leikkimielisessä väittelyn suomenmestaruuskilpailussa.

Laakso ei asettunut ehdolle enää huhtikuun 2011 eduskuntavaaleissa[2].

Syytökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjassaan Vasemmalta ohi (2007) Alpo Rusi epäili Laakson toimineen Itä-Saksan turvallisuuspalvelun Stasin lähteenä. Vuonna 2003 Jaakko Laakso kertoi Iltalehdessä toimineensa KGB:n konsulttina, kun poliitikot ja virkamiehet tarvitsivat yhteyksiä. Helsingin Sanomat vihjasi kirjoituksessaan, että Jaakko Laakso oli sotkeutunut maanpetturuuteen, mutta Suojelupoliisi ei nostanut syytettä Laaksoa vastaan.[3] Kirjassaan Politiikan julkisivu (2007) Suvi-Anne Siimes epäili, että Laakso ei ollut varsinaisesti agentti, mutta Laakso toimi Neuvostoliiton edun mukaisesti ja antoi mielellään itsestään kuvan Tehtaankadun sisäpiiriin kuuluvana.

Verkkouutiset uutisoi 31.7.2014 Laakson nimen nousseen esiin Britanniassa Churchill Archives Centressä julkaistuissa arkistoissa jotka käsittelevät KGB:n arkistonhoitaja Vasil Mitrohin lännen tiedustelupalveluille vuotamia agenttien nimilistoja. Aineiston mukaan Laakson koodinimi oli Jan ja hänet oli värvätty KGB:n palvelukseen vuonna 1973.[4]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko Laakson poika on Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton entinen puheenjohtaja, edelleen vihreässä liikkeessä aktiivinen Tapio Laakso, joka on toiminut Anni Sinnemäen erityisavustajana.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jaakko Laakso Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. a b c Ervasti, Pekka: Kommunisti-ikoni Jaakko Laakso jättää eduskunnan Suomen Kuvalehti. 29.10.2010. Viitattu 24.4.2011.
  3. Vuosikymmenen takaisen vakoilutapauksen tausta: Suojelupoliisi teki Dumellista varoittavan esimerkin Supo ei uskaltanut kytkeä Jaakko Laaksoa Dumell-juttuun. Helsingin Sanomat, 1.6.1993. Artikkelin verkkoversio Viitattu 24.4.2011.
  4. verkkouutiset.fi 2014-07-31 KOTIMAA Verkkouutiset Extra: KGB:n arkistojen suomalaisnimiä julki Jan - Jaakko Laakso, nuorisoliikkeen aktivisti, elää Helsingissä. Palvelukseen vuonna 1973 luottamussuhteeseen. Työ hänen kanssaan vuoteen 1976, keskeytettiin toisen residentuuran työn vuoksi, johon Jan on liitetty. Merkintä on siis ilmeisesti 1970-luvun lopulta tai 1980-luvun alusta ja kyse on kansanedustajana 1991-2011 toimineesta Jaakko Laaksosta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]