Esko Seppänen
| Esko Seppänen | |
|---|---|
.jpg) Esko Seppänen toukokuussa 2009. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. helmikuuta 1946 Oulu |
| Kuollut | 6. joulukuuta 2025 (79 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus |  Suomi |
| Poliitikko | |
| Puolue | Vasemmistoliitto |
| Entiset puolueet | SKDL |
| Asema | kansanedustaja 21.3.1987–18.11.1996 Europarlamentaarikko 1996–2009 |
| Vaalipiiri | Helsingin kaupungin vaalipiiri |
| Koulutus | kauppatieteiden kandidaatti |
| Aiheesta muualla | |
| www.eskoseppanen.net | |
Esko Olavi Seppänen (15. helmikuuta 1946 Oulu – 6. joulukuuta 2025 Helsinki[1]) oli suomalainen Vasemmistoliittoa edustanut poliitikko, joka toimi Euroopan parlamentin jäsenenä vuosina 1996–2009 ja sitä ennen SKDL:n ja Vasemmistoliiton kansanedustajana vuosina 1987–1996. Ollessaan Yleisradion toimittajana hänet palkittiin kahdesti tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaiset vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esko Seppänen kasvoi porvarillisessa kodissa[2]. Hänen isänsä oli pesulayrittäjä. Seppänen oli nuorena mukana partiotoiminnassa[2].
Seppänen valmistui ekonomiksi Helsingin Kauppakorkeakoulusta vuonna 1969 ja kaksi vuotta myöhemmin kauppatieteen kandidaatiksi. Hän osallistui aktiivisesti opiskelijapolitiikkaan ja kuului ylioppilaskuntansa edustajistoon sekä hallitukseen.[3]
Seppänen oli ensimmäinen julkisesti vasemmistolainen poliitikko kyseisissä elimissä. Hän kertoi vasemmistolaistuneensa, koska kauppakorkeakoulun opettama taloustiede oli epäoikeudenmukaista ja epäsosiaalista.[4]
Seppänen työskenteli 1970-luvun alussa Radio- ja televisiotoimittajien liiton asiamiehenä ja vuodesta 1973 alkaen Yleisradion taloustoimittajana.[3] Yleisradion toimittajana ollessaan hänet palkittiin kahdesti tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla:[5] vuonna 1972 radion taloustoimittajan työstään yhdessä Jukka Ikosen ja Reijo Rajamäen kanssa sekä vuonna 1975 kirjastaan Oy Suomi – Finland Ab.
Seppänen aloitti politikoinnin ensin Kokoomusnuorissa[2] ja myöhemmin demarinuorissa. Vuonna 1974 hän liittyi Suomen Kommunistiseen Puolueeseen[3].
Seppänen tuli 1970-luvulla tunnetuksi taloustoimittajana, joka suhtutui kriittisesti sukuomistukseen (20 perhettä) ja suomalaisten liikepankkien teollisuusryhmiin. Hän osallistui osakkaana yhtiökokouksiin hankkien tietoja yritysten omistussuhteista, mistä aiheesta hän teki runsaasti radio-ohjelmia, kuten Käyrä korkealla, ja kirjoitti niistä kirjoja.
1980-luvulla Seppäsen kritiikki sai yleispoliittisempaa luonnetta, mikä johti yhteistyöhön Yleisradion toimittaja Hannu Taanilan kanssa. Seppänen kritisoi myös työväenliikkeen omistuksia kirjoittaen E-liikkeeseen, rakennuskunta Hakaan ja SKP:n säätiöiden yritystoimintaan liittyvän kriittisen kirjan punapääoman tuhosta. Tuloksena yhteistyöstä Taanilan kanssa oli ajatus politiikan rapautumisesta, poliittisesta entropiasta.
Kansanedustaja-aika ja toiminta Vasemmistoliitossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seppänen oli presidentin valitsijamiehenä vuoden 1988 vaaleissa.[6]
Syksyllä 1988 Seppänen vieraili Neuvostoliitossa. Moskovassa pidetty puhe aiheutti suuren kohun, kun Seppänen puhui asioita, joita muut eivät uskaltaneet lausua ääneen. Puheessaan Seppänen muun muassa esitti retorisen kysymyksen, oliko viisasta valita Mihail Gorbatšov sekä pääsihteeriksi että presidentiksi ja siten keskittää valta. Neuvostoliiton maataloustilastot Seppänen kyseenalaisti kysymällä, punnittiinko vilja kuivana vai märkänä. Ruplaa Seppänen nimitteli paperirahaksi. Viittaukset liikemiesten hotelleissa päivystäviin ilotyttöihin toivat punan isäntien poskille.[7]
Ennen vasemmistoliiton muodostamista Seppänen kuului kommunistien enemmistöryhmään. Vuonna 1989 hän vastusti SKP:n sulauttamista suunniteltuun Vasemmistoliittoon. Hän kritisoi myös hankkeen epädemokraattista valmistelua[8]. Seppänen toimi Vasemmistoliiton puoluehallituksessa vuosina 1990–1995 ja 1998–2001. Jälkimmäisellä kaudella hän oli myös puolueen toinen varapuheenjohtaja.[9] Vuonna 2001 Seppänen hävisi paikkansa Minna Sirnölle.[10]
Seppänen toimi Suomen Pankin pankkivaltuutettuna vuosina 1991–1996.
Profiili
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seppänen tunnettiin Vasemmistoliiton euroskeptisen suomalais-kansallisen vasemmistosiiven keulahahmona Esko-Juhani Tennilän ohella sekä europarlamentissa EU:n perustuslakia vastustavan ryhmän toimijana.
Seppänen korosti Vasemmistoliitossa perinteiseen SKDL:n ja SKP:n enemmistön tapaan kansallista vasemmistolaisuutta, perinteistä kansallista sosiaalidemokratiaa välttäen eurososiaalidemokraattista suuntausta,lähde? mistä aiheutui keskustelua Vasemmistoliiton SAK- ja SDP-hakuisen ammattiyhdistyssiiven, muun muassa SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialaisen sekä puoluejohdon, muun muassa Suvi-Anne Siimeksen kanssa sekä Vasemmistoliiton pää-äänenkannattajan, Kansan Uutisten entisen päätoimittajan, Yrjö Raution kanssa. Rautio vertasi Seppästä eräässä Kansan Uutisten Viikkolehden kirjoituksessa Itävallan vapauspuolueen EU-vastaiseen oikeistopopulistijohtajaan Jörg Haideriin[11] .
| ” | “Agitaattorina ja sumuttajana Seppänen on Suomessa lähes omaa luokkaansa” | ” |
– Claes Andersson, Vasemmistoliiton ensimmäinen puheenjohtaja [12] | ||
Seppänen oli mukana kampanjassa, jonka tarkoituksena oli saattaa EU:n perustuslaki Suomessa kansanäänestykseen. Niin ikään Seppänen tunnettiin Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden sekä EU:n sotilaallisen varustautumisen ankarana kriitikkona. Seppänen kritisoi myös EMU:a. Seppänen oli vasemmistoliiton suosituin ehdokas kolmissa europarlamenttivaaleissa. Vuoden 1996 vaaleissa hän sai yli 152 000 ääntä eli noin kaksi kolmasosaa puolueen koko äänimäärästä[13].
Ulkopoliittiset mielipiteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ulkopoliittisesti Seppänen oli itsemääräämisoikeutta kannattavana kansallinen, sisäpoliittisesti valtionyhtiöitä Esko-Juhani Tennilän tapaan elinkeinopolitiikan tukina kannattava vasemmistolainen ja europoliittisesti edellisistä johtuen skeptinen. 2002 Seppänen vastusti Suomen osallistumista Irakin sotaan tai sen miehitykseen sekä kritisoi pääministeri Paavo Lipposta. Tätä ennen hän vastusti vasemmistoliiton ja vihreiden päätöksiä suostua taisteluhelikoptereiden hankkimiseen, minkä puolueet olivat nähneet keinona olla jatkossa hallitusyhteistyössä SDP:n kanssa.
Europarlamentissa Seppänen vastusti englantilaisen tutkimuksen mukaan johdonmukaisimmin kaikista suomalaiseurokansanedustajista ohjelmistopatentteja.lähde? Hän osallistui lisäksi onnistuneeseen aloitteeseen erottaa Jacques Santerin komissio[14].
Seppänen oli ehdolla takaisin eduskuntaan vuoden 2019 eduskuntavaaleissa mutta ei tullut valituksi[15].
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esko Seppäsen puoliso oli toimittaja Kirsti Tulonen-Seppänen. Vuonna 1972 avioituneella parilla oli kaksi lasta.[3] Heistä Iiro Seppänen on menestynyt kansainvälisesti taikurina. Kaapo Seppänen kuoli 37-vuotiaana toukokuussa 2010 sappitiesyöpään.[16]
Esko Seppäsellä diagnosoitiin Parkinsonin tauti 2006[16] ja hänellä otsassa ollut tyvisolusyöpä leikattiin pois lokakuussa 2016.[17]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Oy Suomi Ab. Helsinki: Kansankulttuuri, 1974. ISBN 951-615-075-6
- Iso paha raha. Helsinki: Kansankulttuuri, 1975. ISBN 951-615-106-X
- Raha liikkuu ja käy pyydykseen. Helsinki: Kansankulttuuri, 1977. ISBN 951-615-148-5
- Uusi Suomi. Helsinki: Kansankulttuuri, 1977. ISBN 951-615-161-2
- Mitä onkaan pankkiryöstö pankin perustamiseen verrattuna? Luentoja taloudellisesta vallasta. Helsinki: E. Seppänen, 1978.
- Taloudellisen vallan uusjako. Jyväskylä: Jyväskylän talvi, 1979. ISBN 951-9496-47-5
- Sosialistinen talousjärjestys. Jyväskylä: Gummerrus, 1981. ISBN 951-20-2114-5
- Maailman valuuttajärjestys – ja epäjärjestys. Jyväskylä: Gummerus, 1982. ISBN 978-951-20-2321-9
- Seppänen, Esko & Taanila, Hannu: Ken on maassa rikkahin. Jyväskylä: Gummerus, 1983. ISBN 978-951-20-2499-5
- Honkasalo, Antero & Seppänen, Esko: Eläköön elämä. Ihminen, entropia ja kehitys. Jyväskylä: Gummerus, 1984. ISBN 978-951-20-2618-0
- Suomi, itä ja villi länsi eli Mitä Tallinnassa tulisi tietää Suomesta. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1987. ISBN 951-20-2953-7
- Indokiina 1990. Helsinki: Suomi-Vietnam-seura, 1989. ISBN 952-90123-6-5
- Oi maamme Suomi. Ollos huoleton, poikas valveill on. Helsinki: WSOY, 1990. ISBN 978-951-0-16748-9
- Pankkikirja. Helsinki: E. Seppänen, 1993. ISBN 952-90-4863-7
- Seppänen, Esko & Karkama, Pentti & Taanila, Hannu: EU vai ei? Helsinki: E. Seppänen, 1994. ISBN 952-90-5309-6
- Punapääoman romahdus. Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 978-951-0-20814-4
- EMU – lintu vai kala? Helsinki: E. Seppänen, 1996. ISBN 952-90-7342-9
- Hei, meitä emutetaan! Vaasa: United Books, 1997. ISBN 951-645-012-1
- Meppielämää. Europarlamenttipäiväkirja. Helsinki: WSOY, 1997. ISBN 951-0-22427-8
- Brysselin bussi vie NATO:on. Helsinki: E. Seppänen, 1998. ISBN 952-91-0572-X
- Näkymätön vihollinen. Helsinki: E. Seppänen, 1999. ISBN 952-91-1626-8
- Liittovaltio. Nyt? Helsinki: E. Seppänen, 2001. ISBN 952-91-3071-6
- Perustuslaki. Nyt? Helsinki: E. Seppänen, 2002. ISBN 952-91-5185-3
- Perustuslakikysymys. Helsinki: Esko Seppänen, 2004. ISBN 952-99288-0-7
- Hullun rahan tauti. Kapitalismin musta syksy. Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4914-7
- Oma pääoma. Helsinki: Into, 2011. ISBN 978-952-264-033-8
- Viinanen, Iiro & Seppänen, Esko: Vasen oikea, oikea vasen. Keskustelukirjeitä. Helsinki: Minerva, 2012. ISBN 978-952-492-588-4
- Suomen rikkaat, kuka kukin on. Helsinki: Minerva, 2014. ISBN 978-952-31-2054-9
- Mistä Suomi vaikenee. Helsinki: Into, 2016. ISBN 978-952-264-529-6
- Rauhan ja rahan geopolitiikka: Onko maallamme valttia vaurastua? Helsinki: Into, 2018. ISBN 978-952-264-881-5
Lisäksi Seppäsen kolumneja on julkaistu Voima-lehdessä otsikolla Liittovaltio. Nyt? ja Hymy-lehdessä otsikolla KotiBryssä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hakkarainen, Timo: Tiedonjulkistaja ja oppositiopoliitikko Helsingin Sanomat. 11.1.2026. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 11.1.2026.
- ↑ a b c Muistokirjoitus | Tiedonjulkistaja ja oppositiopoliitikko Helsingin Sanomat. 11.1.2026. Viitattu 11.1.2026.
- ↑ a b c d Curriculum vitae 31.12.2004. Esko Seppänen. Viitattu 22.3.2009.
- ↑ Savonen, Tuomas: 60 vuotta huomenna: Heikomman puolella, rahavaltaa vastaan Turun Sanomat. 14.2.2006. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 21.10.2014.
- ↑ Suomen rikkaat. Kuka kukin on, s. maininta kahdesta tiedonjulkistamisen valtionpalkinnoista takakannessa. Helsinki: Minerva Kustannus Oy, 2014. ISBN 978-952-312-054-9
- ↑ Pääministerin kirje valtioneuvostolle, säädös 197/1988, Finlex.fi. Viitattu 9.12.2025.
- ↑ Kasinokeisari. Pekka Salmen tarina. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2011. ISBN 978-952-5874-07-5
- ↑ 20 vuotta sitten: Kentän paine ratkaisi. Kansan Uutiset, 20.3.2009.
- ↑ Historia Vasemmisto.fi. Vasemmistoliitto. Arkistoitu 19.8.2018. Viitattu 21.10.2014.
- ↑ Kiuru, Ilpo: Vasemmistoliitto pudotti Seppäsen puoluejohdosta Verkkouutiset. 17.6.2001. Viitattu 21.10.2014.
- ↑ Arno Rydman: Ex-päätoimittaja rinnastaa Jörg Haiderin ja Esko Seppäsen Verkkouutiset. 25.10.2019. Viitattu 29.9.2024.
- ↑ Kylänpää, Riitta: ”6”, Utealis mieli, s. 218. (Taistelevan taiteilijan paluu menneisyyteen) Riika: Siltala, 2020. ISBN 978-952-234-647-6
- ↑ Europarlamenttiin 1996 vaaleissa valitut ehdokkaat (Oikeusministeriö 24.10.1996)
- ↑ Vaatimukset EU:n komissaarien erottamiseksi kovenivat Verkkouutiset. 13.1.1999. Viitattu 2.2.2012.
- ↑ Esko Seppänen vaalikone.yle.fi. 18.4.2019. Viitattu 13.8.2020.
- ↑ a b Mörttinen, Martti: Puheenaihe: Esko Seppänen pölläyttää suomalaista politiikkaa vielä kerran Aamulehti. 14.2.2011. Arkistoitu 16.2.2011. Viitattu 2.2.2012.
- ↑ Jokinen, Juha Veli: Esko Seppänen syöpäleikkauksesta suoraan kirjamessuille Iltalehti. 30.10.2016. Viitattu 30.10.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Esko Seppänen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Esko Seppäsen kotisivut
- Esko Seppänen Euroopan parlamentin jäsenet. Euroopan parlamentti.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
- Kansanedustajat
- Vasemmistoliiton poliitikot
- Vasemmistoliiton europarlamentaarikot
- SKDL:ssä vaikuttaneet henkilöt
- SKP:ssä (1918–1990) vaikuttaneet henkilöt
- Helsingin vaalipiiri
- Suomalaiset toimittajat
- Ylen toimittajat
- Suomalaiset EU-kriitikot
- Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saajat
- Erityisavustajat
- Vuonna 1946 syntyneet
- Vuonna 2025 kuolleet