Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön vuodesta 1968 lähtien yksittäiselle henkilölle tai ryhmälle myöntämä palkinto ansioista tiedonjulkistamisessa. Palkinto myönnetään ensisijaisesti edellisen vuoden aikana julkaistuista kirjoista, radio- ja TV-esityksistä, sanoma- ja aikakauslehdistä tai muista tietotuotteista. Saajien lukumäärä ja palkinnon suuruus päätetään vuosittain. Tiedonjulkistamisen alalla erityisen ansioituneelle henkilölle voidaan myöntää elämäntyöpalkinto. Vuonna 2017 elämäntyöpalkinnon suuruus oli 20 000 euroa ja muiden palkintojen 15 000 euroa.[1]

Aluksi palkintoesitykset teki ministeriön nimittämä palkintolautakunta. Vuonna 1972 esitysten tekeminen siirtyi vastaperustetulle tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalle.[2]

Luettelo palkinnon saaneista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-70-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnon saajat ja perustelut[3]
1968 kouluneuvos Yrjö Karilas
professori Rafael Koskimies
FT Reino Tuokko
professori Ilmari Hustich
1969 FT Anto Leikola
FM Gunnar Mårtenson
ylilääkäri Martti Paloheimo
FM István Rácz
1970 DI Pertti Jotuni
dosentti Björn Kurtén
KTT Jorma Pohjanpalo
professori Heikki Waris
1971 VTK Pekka Gronow ja Huk Ilpo Saunio teoksesta Äänilevytieto
arkkitehti Vilhelm Helander ja arkkitehtiylioppilas Mikael Sundman teoksesta Kenen Helsinki
FT Marta Hirn kuvateoksesta Det Finland som försvinner – Kuvia katoavasta Suomesta
professorit Mikko Juva, Vilho Niitemaa ja Päiviö Tommila teoksesta Suomen historian dokumentteja
VTK Pekka Peltola teoksesta Tavallisia ihmisiä
FT Pertti Seiskari
FT Hannu Soikkanen teoksesta Luovutetun Karjalan työväenliikkeen historia
YTT Osmo A. Wiio teoksesta Yritysdemokratia ja muuttuva organisaatio
1972 Jaakko Blomberg ja Pertti Joenniemi kirjasta Kaksiteräinen miekka
Göran von Bonsdorff kirjasta Europas val av framtid
Kettil Bruun, Ove Knekt ja Kristina Rotkirch kirjasta Hufvudstadsbladet. Partilös partitidning
Ilkka ja Sesse Koivisto kirjasta Puusta pudonnut
Keijo Korhonen kirjasta Turvallisuuden pettäessä
Tapani Lausti ja Kaj Bärlund kirjasta Palkat paketissa
Marja-Leena Mikkola kirjasta Raskas puuvilla
Tuomo Polvinen kirjasta Venäjän vallankumous ja Suomi
Reijo Taro ja Urpo Häyrinen kirjasta Luonnonsuojelu
Risto Hannula sanomalehtityöstä
Elina Karjalainen toimittajan työstä
TV 2:n Ajankohtaisen kakkosen työryhmä televisiotyöstä (Risto Heikkilä, Pirjo Isomäki, Tauno Jarva, Matti Karhu, Antero Kekkonen, Leo Lehdistö, Leena Lohtander, Hilda Nikkonen, Marjoriitta Näkki, Erkki Saksa, Seppo Heikki Salonen, Arne Wessberg ja Hannu Vilpponen)
radion taloustoimittajat Juhani Ikonen, Reijo Rajamäki ja Esko Seppänen radiotyöstä
1973 Anna Bondestam kirjasta Åland vintern 1918
Kettil Bruun kirjasta Alkoholi: käyttö, vaikutukset ja kontroli
Lars von Haartman, Olavi Hildén, Pentti Linkola, Paavo Suomalainen ja Rauno Tenovuo kirjasta Pohjolan linnut värikuvin
Kansalaisen tietolaari -ohjelman työryhmä televisiotyöstä
Pertti Klemola kirjasta Neste – renki vai isäntä
Me-lehden työryhmä aikakauslehtityöstä
Unto Miettinen radiotyöstä
Nog blir det bra -ohjelman työryhmä televisiotyöstä
Tuomas Takala teoksen Bruun: Alkoholi käännöksestä
Manu Paajanen ja Heikki Kekkonen kirjasta Viljelijän pakkopaita
Kirsti Penttinen radiotyöstä
1974 Mikko Eränen kirjasta Siitä huolimatta he elivät
Saara Finni kirjasta Pientilan emäntä
Ulla-Liisa Heino käännöstyöstä
Ilmari Hustich kirjasta Världens klyftor och broar
Mauri Korhonen kirjasta ja valokuvaustyöstä 100 sientä
Otso Kukkonen sanomalehtityöstä
työryhmä Paavo Helistö, Erkki Pohjola ja Ellen Urho radiosarjasta Musiikin kuntokoulu
Kimmo Leppo ja työryhmä Kari Poikolainen, Pekka Nuorteva, Hilkka Pietilä, Hannu Vuori, Matthew Verghese, Ismo Virtanen, Arto Niemi ja Veli-Pekka Lehto kirjasta Sairas maailma
Yrsa Stenius sanomalehtityöstä
Seija Wallius-Kokkonen televisiotyöstä
Valokuva-lehti, päätoimittaja Caj Bremer, toimitussihteeri Tuomo Juhani Vuorenmaa ja taittaja Markku Tanttu aikakauslehtityöstä
Tauno Vesala sanomalehtityöstä
toimittaja Pirkko Vallinoja televisiotyöstä
1975 Ahaa Teatteri julkistamistyöstä teatterin keinoin
Martti Ahti ja Carita Backström radiotyöstä
Yleisradion ruotsinkielinen ajankohtaistoimitus, toimituksen päällikkö Johan von Bonsdorff, radiotyöstä
Martti Montonen kirjasta Suomen peura
Anja Alanne tiedotustyöstä
Stig Jaatinen, Paul Fogelberg ja Henrik Österholm kirjasta Skärgård i omvandling (Saaristo muutosten edessä)
Aarne Keskitalo sanomalehtityöstä
Kaisu Mikkola sanomalehtityöstä
Jorma Pilke radiotyöstä
Kyösti Reunanen sanomalehtityöstä
Helge Seppälä kirjasta Itsenäisen Suomen puolustuspolitiikka ja strategia
Esko Seppänen kirjasta Oy Suomi – Finland Ab
Airi Valavuori TV-käännöstyöstä
1976 Peter von Bagh kirjasta Elokuvan historia
Jorma Etto ja työryhmä Esko Ollila, Timo Hannula, Antti Laakso, Juhani Nurmela, Anneli Pukema, Veli Siikala ja Jaakko Ylitalo kirjasta Evakkotaival
Kalevi Kalemaa tiedonjulkistamistyöstä
Matti Klinge kirjasta Bernadotten ja Leninin välissä
Egil Nicklin kirjasta En stadsdels barndom
Vesa Oittinen käännöstyöstä
Ilpo Saastamoinen Kitarakirjasta
Sabmelas-lehti, toimituskunta Samuli Alkio, Pekka Sammallahti, Helvi Nuorgam-Poutasuo ja Sulo Aikio sanomalehtityöstä
Suomen Luonto -lehden toimitus, päätoimittaja Teuvo Suominen, toimitussihteeri Riitta Jokiranta ja taittaja Timo Tanttu, aikakauslehtityöstä
Lääketieteen lisensiaatti Ilkka Taipale pitkäaikaisesta toiminnasta suomenkielisen ajankohtais- ja keskustelukirjallisuuden hyväksi
Filosofian maisteri Hertta Tirranen tietokirjallisuuden hyväksi tehdystä työstä
Professori Reijo Wilenius tiedonjulkistamistyöstä
Työ Terveys Turvallisuus -lehti, päätoimittaja Thelma Aro, toimitussihteerit Leena Häyrinen ja Heikki Niemi, toimittajat Juha-Matti Pelkonen, Matti Tapiainen, Heikki Sillanpää sekä taittaja Markku Tanttu
1977 Ahjo-lehden toimituskunta (päätoimittaja Arjo Söderblom, toimituspäällikkö Jukka Vehkasalo, toimittajat Kimmo Kevätsalo, Jaakko Mäkinen, Saara-Maria Löfberg ja toimituksen sihteeri Kaija Siitari) sanomalehtityöstä
Torsten Bergman kirjasta Allas vår Amos
Harry Elg sanomalehtityöstä
Astrid Gartz televisiotyöstä
Elias Härl ja Panu Kaila kirjasta Pohjalainen talo
Pentti Kirstilä, Erkka Lehtola ja Arto Seppälä sanomalehtityöstä
Suoma Lukander aikakauslehtityöstä
Noppa-ohjelman työryhmä (professori Pirkko Liikanen, filosofian maisteri Helena Allahwerdi, toimittajat Sirppa Sivori-Asp, Antero Ikonen ja Ulpu Tolonen) televisiotyöstä
Pekka Nuorteva kirjasta Elohopea Suomen luonnossa ja valtiokoneistossa
Ollaan yhdessä -ohjelman työryhmä (psykologi Kirsti Kivinen, toimittaja Marjaliisa Viinikainen ja taiteilija Camilla Mickwitz) televisiotyöstä
Reino Rinne sanomalehti- ja kirjoitustyöstä
Suomen työväenliikkeen historia -työryhmä (Lauri Haataja, Seppo Hentilä, Jorma Kalela, Eino Ketola, Pauli Kettunen, Heikki Laavola, Päivö Puhakainen, Tero Tuomisto ja Jussi Turtola)
Sakari Virkkunen kirjasta Korsimo – Kekkosen mies
Toivo Vuorela kirjasta Suomalainen kansankulttuuri
Heikki Ylikangas kirjasta Puukkojunkkareiden esiinmarssi
1978 Anni Blomqvist ja Stig Jaatikainen kirjasta Simskälä
Hannu Hautala kirjasta Kololinnut ja muut pökkelöpesijät
Tuomo Itkonen kirjasta Nuori Jaakko Fellman ja hänen ystävänsä Carl Gustav Mannerheim
Kirsti Lagerspetz kirjasta Aggressio ja sen tutkimus
Inkeri Numminen kirjasta Vammainen lapsi – anna minun olla ihminen
Pellervo-lehden työryhmä (Leena Heinänen, Paavo Korhonen ja Kaisu Räsänen) teemasarjasta Viihtyisä kylä
Paula Porkka radiotyöstä
Aimo Siltari sanomalehtityöstä
Taide-lehden toimitus (Lauri Ahlgren, Jaakko Lintinen, Jorma Hautala ja Anne Valkonen aikakauslehtityöstä
Sven Willner sanomalehtityöstä
1979 Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus tiedotustyöstä
Horisont-lehti (Christer Lauren, Erik Andren, Anna Nylund, Gunnar Nylund, Sven-Erik Hansen, Gretel Silvander) aikakauslehtityöstä
toimittaja Jarmo Jääskeläinen televisiotyöstä
professori Paavo Kallio tiedonjulkistamistyöstä
toimittaja Tuomas Keskinen sanomalehtityöstä
Irja Kilpeläinen kirjasta Samalle portille
toimittaja Jari Lappalainen sanomalehtityöstä
Juhani Paatela, V. J. Palosuo, Erkki Hänninen, Helena Vauraste ja Ritva Leppänen kirjasta Metsä
toimittaja Heikki Oja tietokirjoittamisesta
Görtha Rannikko ja Reima Rannikko kirjasta Kainuun leipä
Johan Ulfvens kirjasta Höstbilder
Sirkka Germain, Kari Mattila, Marja-Liisa Polkunen-Gartz, Christina Törnroth kirjasta Väkivalta avioliitossa
Kunniamaininta: TV-sarja Sodan ja rauhan miehet

1980-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnon saajat ja perustelut[3]
1980 toimittaja Arvo Ahlroos TV-dokumenttityöstä
isä Ambrosius ja Markku Haapio kirjasta Ortodoksinen kirkko Suomessa
Matti Huurre teoksesta 9 000 vuotta Suomen esihistoriaa
Gunhardt T. Kock teoksesta Pörssitieto
Bengt von Bonsdorff, C.J. Gardberg, Bo Lindberg, Rolf Nummelin ja Sixten Ringbom Konsten i Finland -kirjasta
toimittaja Jorma Korhonen sanomalehtityöstä
dosentti Anto Leikola tiedonjulkistamistyöstä
Mauno Saari kirjasta Juoksemisen salaisuudet
Elina Suominen kirjasta Kuoleman laiva s/s Hohenhörn
Ydin-lehden työryhmä Erkki Tuomioja, Johan von Bonsdorff, Esa Aallas, Renny Jokelin, Jukka Pääkkönen ja Veikko Rinne aikakauslehtityöstä
1981 toimittaja Ulla-Maija Aaltonen nuorten kysymyksiä käsittelevästä tiedonjulkistamistyöstä
everstiluutnantti Jussi Jyrkämä toiminnasta Näkövammaisten kirjaston hyväksi
päätoimittaja Into Kangas sanomalehtityöstä
toimittaja Hannu Karpo TV-toimittajan työstä
kunnanjohtaja Osmo Kärkkäinen teoksesta Keiteleen kummisedät
filosofian tohtori Nils Mustelin teoksesta Liv bland miljarder stjärnor (suom. Elämää maailmankaikkeudessa?)
professori Kalevi Rikkinen teoksesta Suuri Kuolan retki 1887
toimittaja Anja Penttinen työstään sanomalehti Keskisuomalaisen kulttuuritoimittajana
dosentti Kalle Österlund toiminnasta lääketieteen popularisoijana
1982 kirjailija Ulf Gustafsson kirjasta Det kunde vara du
toimittaja Raimo O. Kojo kirjasta Lappi – Suomen siirtomaa
filosofian tohtori Björn Kurtén kirjoista Hur man fryser in en mammut ja Den svarta tigern (suom. Musta tiikeri)
toimittaja Knud Möller toimittajan työstä
filosofian lisensiaatti Timo Niiranen kirjasta Miten ennen asuttiin
Nya Åland -lehden toimitus (päätoimittaja Hasse Svensson ja toimittajat Rolf-Lennart Witting, Benita Laanti, Maj-Len Lindholm, Jan-Erik Sundberg, Harriet Tuominen, Tom Wiklund ja Inger Sagulin) toimitustyöstä
tekniikan tohtori Eero Paloheimo kirjasta Suomi – mahdollinen maa
toimittaja Tapani Ruokanen toimittajan työstä
Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen julkaisutyöryhmä (apulaisprofessori Torbjörn Hägglund, erikoissairaanhoitaja Marjatta Katajamäki, ylilääkäri Kari Pylkkänen ja apulaisprofessori Vappu Taipale) julkaisutoiminnasta
toimitussihteeri Tuomo-Juhani Vuorenmaa ja yliopettaja Ismo Kajander kirjasta I. K. Inha – valokuvaaja 1865–1930
1983 Christian Ahlström
Tuulikki Alkio
Sven Hirn
Rostislav Holthoer ja Heikki Partanen
Paula Kivinen
Hannu Klami
Seppo Kononen
Martti Kortteinen
Pekka Kuusi
Katarina Michelsson ja Märta Tikkanen
Göran Schildt
1984 Erno Paasilinna

Aimo Reitala
Jukka Salo ja Martti Soikkeli
Suomen Lintuatlas -kirjan työryhmä Göran Bergman, Kalevi Hyytiä, Olli Järvinen, Erkki Kellomäki, Jarmo Koistinen, Juhani Lokki, Jörgen Palmgren ja Juhani Rinne
Sakari Toiviainen
Jyrki Maunula
Veikko Neuvonen
Bo Stenström
Virtasesta Vivaldiksi -ohjelmasarja sekä sen suunnitteluryhmä Eevaleena Sariola, Timo Tuuliala ja Jukka Louhivuori
Alkoholipolitiikka -lehden tekijät Jorma Simpura ja Matti Virtanen

1985 Birgitta Boucht, kirjailija, toimittaja (perusteluissa nimi muodossa "Bought")
Pekka Helo
Juha-Pekka Hotinen ja Pekka Kyrö
Veikko Huovinen
Elina Haavio-Mannila, Riitta Jallinoja ja Harriet Strandell
Martti Lindqvist
Leena Rantanen
Leif Salmen
Teuvo Suominen
1986 Henrik Ekberg
Risto Hannula
Eva Isaksson
Terho Itkonen
Lasse Kangas
Raija Mattila
Jukka Rislakki
Vesa Saarinen
Pekka Suhonen
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran työryhmä
1987 Mauri Auvinen
Ilpo Hakasalo ja Peter von Bagh
Antti Halinen
Kultiveera-radio-ohjelman työryhmä Liisa Akimof, Liisa Rimpiläinen ja Anu Valve
Maarianheinä, mesimarja ja timotei -kirjan työryhmä Sakari Hinneri, Leena Hämet-Ahti, Arto Kurtto, Seppo Vuokko ja Samppa Lahdenperä
Per-Edvin Persson
Saattohoito -kirjan työryhmä Kirsti Aalto, Pirkko Ekman, Harri Helle ja Liisi Suurla
Seppo Zetterberg
1988 Max Engman
Tuomas Keskinen, Kalle Kultala ja Matti Lukkari
Jaakko Kolmonen
Erkki Salmenhaara
Pentti Saurola ja Juhani Kouvi
Eurooppalaisia puheenvuoroja -sarjan työryhmä, Max Rand, Pirkko Peltonen-Rognoni ja Erkki Raatikainen sekä Antti-Einari Halonen
Jali Ruuskanen ja Tuula Koukku
1989 Untamo Eerola
Päivi Haavisto
Timo Hyytinen
Petteri Järvinen
Riitta Konttinen
Mervi Naakka-Korhonen ja Maiju Keynäs
När-TV i Närpes
Tuulikki Ukkola

1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990
1991

Erityismaininnan sai Kalervo Palsa.

Muut palkitut olivat:

1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998

Tiedonjulkistamisen erityispalkinto myönnettiin Hannu Reimelle.

Muut palkitut olivat:

1999
  • Yrjö Kaukiainen
  • Martti Kortteinen ja Hannu Tuomikoski
  • Raimo Lehti, teoksesta Lumihiutaleet ja maailmankuvat
  • Seppo Bruun, Jukka Lindfors, Santtu Luopio ja Markku Salo
  • Veikko Erkkilä ja Risto Arkimies

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000
2001[4]
2002

Elämäntyöpalkinnon saivat Kaari Utrio ja Max Jakobson. Muut palkitut:

2003

Elämäntyöpalkinto myönnettiin Hannu Taanilalle. Muut palkitut:

2004

Elämäntyöpalkinto myönnettiin Eino Heikkiselle. Muut palkitut:

2005

Elämäntyöpalkinto myönnettiin Kari Uusikylälle. Muut palkitut:

2006

Elämäntyöpalkinto myönnettiin toimittaja, ohjaaja Lisa Hovinheimolle. Muut palkitut:

2007

Elämäntyöpalkinnon saivat: professori Peter von Bagh ja professori emeritus Matti Klinge. Muut palkitut:

  • toimittaja Torsten Ekman
  • tutkija Riina Jalonen, akatemiaprofessori Ilkka Hanski, yliopistolehtori Timo Kuuluvainen, professori Eero Nikinmaa, professori Paavo Pelkonen, professori Pasi Puttonen, tutkija Kaisa Raitio ja professori Olli Tahvonen
  • toimittaja Kati Juurus, kuvaaja Marco Hyvärinen ja leikkaaja Minna Nuotio
  • professori Jukka Maalampi
  • vastaava toimittaja Reijo Perälä, tuottaja-toimittaja Seija Aunila, tuottaja-toimittaja Rita Landström, toimittaja Jukka Lindfors, toimittaja Paavo Rytsä, arkistotoimittaja Seija de Rybel, toimittaja Charlotta Hedman ja julkaisujärjestelmän kehittäjä Hannu Sola
  • filosofian tohtori Sirkka-Liisa Ranta
2008

Elämäntyöpalkinto myönnettiin Juha Nurmiselle. Muut palkitut:

  • Helsingin kaupungin kansainvälisen kulttuurikeskuksen Caisan johtaja Johanna Maula, vt. johtaja Ahmed Akar, kulttuurituottaja Kitari Mayele, kulttuurituottaja Alina Ciesla, kulttuurituottaja Ogechukwu Eneh, kulttuurituottaja Lilian Neo, kulttuurituottaja Azra Dzaferovic-Lika, ATK-suunnittelija Edmon Dolaian, verkkopalvelusuunnittelija Katja Kaila, vs. verkkopalvelusuunnittelija Elina Huhta, tiedottaja Martta Louekari sekä lavastus- ja sisustussuunnittelija Faruk Lika
  • toimittaja Eeva Luotonen
  • professori Max Engman
  • filosofian tohtori Lena Huldén
  • professori Pentti Huovinen ja kuvittaja Irmeli Matilainen
  • psykologian tohtori Eija Palosaari
  • professori Esko Valtaoja
2009

Elämäntyöpalkinto myönnettiin akateemikko Olli Lehdolle. Muut palkitut:

  • kriisipsykologi, dosentti Salli Saari
  • professori, toimitusneuvoston puheenjohtaja Maija Aksela sekä työryhmä päätoimittaja Jenni Västinsalo, päätoimittaja Veli-Matti Vesterinen, webbredaktör Venla Sandgren ja toimitussihteeri Suvi Korhonen
  • päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä
  • tiedetoimittaja, filosofian tohtori Katja Bargum ja professori Hanna Kokko
  • tanssitaiteilija, koreografi Reijo Kela sekä toimittaja Hannele Jyrkkä, kirjailija Jalo Heikkinen, professori Heikki Laitinen, kuvataiteilija, kuraattori Erkki Pirtola ja tutkija Tiina Suhonen
  • tutkimuspäällikkö, filosofian tohtori, päätoimittaja Heikki Nevanlinna sekä toimituskunta filosofian tohtori Mikko Alestalo, filosofian tohtori Raino Heino, filosofian tohtori Kirsti Jylhä, filosofian tohtori Veli-Matti Kerminen, filosofian kandidaatti Tuomas Laurila, filosofian maisteri Anneli Nordlund, filosofian tohtori Kimmo Ruosteenoja, filosofian tohtori Heikki Tuomenvirta, filosofian tohtori Ari Venäläinen ja filosofian tohtori Timo Vihma
  • toiminnanjohtaja Ulla Piela, professori Seppo Knuuttila, professori Pekka Laaksonen, kustannustoimittaja Kati Lampela ja graafinen suunnittelija Markus Itkonen

2010-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010

Elämäntyöpalkinto myönnettiin arkkitehti Panu Kailalle. Muut palkitut olivat:

2011[5]

Elämäntyöpalkinnon saivat Teuvo Peltoniemi sosiaali- ja terveysalan viestinnässä tehdystä työstä ja Lea Pulkkinen psykologian tutkimuksen ja siihen perustuvan tiedonjulkistamisen alueella tehdystä työstä. Muut palkitut ovat:

2012[6]

Elämäntyöpalkinnon saivat valokuvaaja Hannu Hautala luonnonvalokuvauksen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä kuvaajana, kirjailijana ja opettajana sekä professori Markku Kuisma tiedonjulkistamistyöstä taloushistorian tutkimuksen alalla. Muut palkitut ovat:

2013[7]

Elämäntyöpalkinnot saivat professori ja psykiatrian erikoislääkäri Matti O. Huttunen "mielenterveystyön ja psykiatrian alalla tehdystä tiedonjulkistamistyöstä" sekä kirjailija-taiteilija Mauri Kunnas "lastenkirjoilla tehdystä tiedonjulkistamistyöstä". Lisäksi palkittiin:

  • Professori Arto Mustajoki teoksesta Kevyt kosketus venäjän kieleen
  • Suomen ja Skandinavian historian dosentti Panu Pulma, filosofian maisteri Tuula Rekola, filosofian tohtori Miika Tervonen, filosofian tohtori Risto Blomster, yhteiskuntatieteiden maisteri Sarita Friman-Korpela ja dosentti, filosofian tohtori Anna Maria Viljanen teoksesta Suomen romanien historia
  • Historiantutkija, filosofian tohtori Mirkka Lappalainen teoksesta Jumalan vihan ruoska. Suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697
  • Toimittaja Jaana Kanninen ilmastonmuutosta käsittelevästä raportoinnista
  • Professori, valtiotieteiden tohtori Sixten Korkman talouspolitiikan ja -tieteen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä
  • Valokuvaaja Markku Saiha teoksesta Luontokuvauksen käsikirja
2014[8]

Elämäntyöpalkinnon sai professori Heikki Ylikangas. Lisäksi palkittiin:

  • Professori Tapio Markkanen, professori Heikki Oja ja professori Per-Edvin Persson Tiedekeskus Heurekan toiminnan perustamisesta ja vakiinnuttamisesta kansalliseksi instituutioksi ja kansainvälisesti merkittäväksi tiedekeskukseksi
  • Toimittaja Pasi Heikura, toimittaja Kaisa Pulakka ja tuottaja Pertti Ylikojola radio-ohjelmasta Aristoteleen kantapää
  • Tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Johanna Hurtig teoksesta Taivaan taimet. Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta
  • Professori Eero Hyvönen suomalaisen semanttisen webin kehittämisestä
  • Insinööri, tutkija Jan Kåhre ja kuvittaja Nora Kitinmäki teoksesta Detta är en bok! För smarta barn som vill veta mer än pappa om böcker
  • Biologi Mervi Laaksonen teoksesta Susi
  • Toimittaja Sami Sillanpää teoksesta Kiinalainen rakkaustarina. Kahden toisinajattelijan elämä salaisen poliisin varjossa
2015

Elämäntyöpalkinnon saivat perinteenkerääjä, kulttuurintutkija ja kirjailija Markku Nieminen Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin tunnetuksi tekemisen ja säilyttämisen puolesta tehdystä merkittävästä kulttuuri- ja tiedonjulkistamistyöstä sekä kustantaja, tietokirjailija ja Kimmo Pietiläinen merkittävästä työstä tieteellisen tiedon välittämisessä ja sen tuomisesta osaksi kansallista tietokulttuuria. Lisäksi palkittiin:

  • kirjailija Tuula Korolainen, kirjailija Riitta Tulusto ja kuvittaja Maija Hurme teoksesta Lasten oma vuosikirja
  • Taina Kuuskorpi ja mediatutkija Juho Heikkinen teoksesta Psykologiset testit ja testaukset. Tosiasiat, uskomukset ja pelot
  • professori Henrik Lilius ja filosofian maisteri Pekka Kärki sekä työryhmä filosofian tohtori, dosentti Janne Harjula, filosofian lisensiaatti Marja Terttu Knapas, filosofian lisensiaatti, filosofian tohtori h.c. Rainer Knapas, pääjohtaja, filosofian tohtori Juhani Kostet, yli-intendentti Marianna Niukkanen, tutkija Lauri Putkonen, filosofian tohtori Liisa Seppänen, erikoistutkija Jarkko Sinisalo, arkeologi Mervi Suhonen ja professori Kirsi Vainio-Korhonen teoksen Suomen kaupunkirakentamisen historia I ja II toimittamisesta ja kirjoitustyöstä
  • kirjailija, tiedetoimittaja Tiina Raevaara ajankohtaisesta ja asiantuntevasta tiedonjulkistamisesta eri medioissa
  • kirjailija, filosofian kandidaatti Juha Vakkuri Afrikkaa koskevan tiedon julkistamisesta sekä kirjatrilogiasta Afrikan poikki, Afrikan ympäri ja Afrikan sydämeen
  • toimittaja Marjo Vilkko ja työryhmä, ohjaaja Lilli Riihiranta, ohjaaja, vastaava tuottaja Antti Seppänen ja tietokirjailija, lääketieteen lisensiaatti Juhani Seppänen teoksesta ja televisiosarjasta Suomi on ruotsalainen
2016[9]

Elämäntyöpalkinnon sai FM, teatteriohjaaja ja Radioateljeen perustaja Harri Huhtamäki. Lisäksi palkittiin:

2017[1]

Elämäntyöpalkinnon saivat lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore ja taidekasvattaja Marjatta Levanto. Lisäksi palkittiin:

2018[10]

Elämäntyöpalkinnon sai kielihistorian professori Kaisa Häkkinen työstä sanaston tutkijana. Lisäksi palkittiin:

  • psykologi Perttu Immonen, Suomen rahvaan historia
  • ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm
  • tiedetoimittaja, diplomi-insinööri Sisko Loikkanen
  • kirjailija-kirjastonhoitaja Kari Vaijärvi
  • tähtitieteen professori Heikki Oja
  • filosofian maisteri ja toimituspäällikkö Joonas Pörsti
  • työryhmä ilmastonmuutosta käsittelevän teoksen Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken takana
2019[11]

Elämäntyöpalkinnon sai professori Pertti Mustajoki erittäin merkittävästä ja pitkäaikaisesta tiedonjulkistamisesta terveystiedon ja terveellisten elämäntapavalintojen alalla. Lisäksi palkittiin:

  • Tuottaja Maiju Ristkari, kuraattori Nina Suni ja valokuvaaja Vesa Tyni monimuotoisesta Sukupuolena ihminen -hankkeesta
  • Kasviarkeologi ja -biologi, filosofian tohtori Teija Alanko teoksesta Malva ja mulperi. Poimintoja entisajan puutarhoista
  • Valtiotieteiden tohtori, professori emeritus Seppo Hentilä teoksesta Pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka
  • Tutkija, ekologi Katariina E. M. Vuorinen (kirjailijanimi Maria Katajavuori) teoksesta Kuoleman ja elämän kysymys. Miten yksilöt, lajit ja yhteiskunnat altistavat itsensä tuholle
  • Yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologi Anna Kontula teoksesta Eduskunta. Ystäviä ja vihamiehiä
  • Toimittaja Kimmo Oksanen ja valokuvaaja Heidi Piiroinen teoksesta Ohikuljetut. Erään kerjäläisperheen tarina
  • Tiedetoimittaja Marcus Rosenlund teoksesta Väder som förändrade världen (Sää joka muutti maailmaa).

2020-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2020[12]

Elämäntyöpalkinnon sai tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki työstään maan, meren ja ilmaston tulevaisuuden puolestapuhujana.

Lisäksi palkittiin:

  • Long Play -verkkojulkaisu
  • dokumenttielokuvaohjaaja, tuottaja ja tutkija Jouko Aaltonen ja yleisen historian dosentti Seppo Sivonen teoksesta Orjia ja isäntiä : ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla
  • tuottaja ja toimittaja Fanny Fröman Helsingin Sanomissa julkaistuista Lasten uutisista
  • toimitus- ja tutkimusviestintäpäällikkö Anna-Kaisa Hiltunen teoksesta Euroopan porteilla : turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
  • toimittaja ja kirjailija Juha Kauppinen teoksesta Monimuotoisuus : kertomuksia katoamisista
  • merentutkija ja tietokirjailija Kai Myrberg ja professori emeritus ja tietokirjailija Matti Leppäranta teoksesta Itämeri ja ihminen
  • rap-artisti Paleface ja kirjailija Esa Salminen teoksesta Kolmetoista kertaa kovempi : räppärin käsikirja
2021[13]
2022[14]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot vuodelle 2017 jaettiin Opetus- ja kulttuuriministeriö. 15.9.2017. Viitattu 10.10.2017.
  2. Tiedonjulkistamisen palkinnon tausta 5.11.2020 (päivitetty). Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Viitattu 31.10.2022.
  3. a b Myönnetyt palkinnot (1968–) Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Viitattu 31.10.2022.
  4. Opetus- ja kulttuuriministeriö: Valtion tiedonjulkistamispalkinnot 2001 jaettu minedu.fi. 11-04-2001. Viitattu 17.7.2013.
  5. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto Reindeerspottingin tekijöille Yle Uutiset. 6.10.2011. Viitattu 31.10.2022.
  6. Puukka, Päivi: Tiedonjulkistamispalkinto Ylen Hulluuden historialle Yle Uutiset. 12.9.2012. Viitattu 31.10.2022.
  7. Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnot professori Matti O. Huttuselle ja kirjailija Mauri Kunnakselle 24.9.2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 24.9.2013.
  8. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot 2014, viitattu 24.9.2014
  9. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot tunnustus monipuoliselle suomalaiselle tietokirjallisuudelle ja -kulttuurille 10.10.2016. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Arkistoitu 10.10.2016. Viitattu 10.10.2016.
  10. Rahvaan historioitsija ja kuusi muuta saivat valtion tiedonjulkistamisen palkinnon Yle 26.9.2018
  11. Vuoden 2019 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettiin Opetus- ja kulttuuriministeriö. 1.10.2019. Viitattu 1.10.2019.
  12. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettiin – elämäntyöpalkinto tietokirjailija Risto Isomäelle Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. 13.10.2020. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 13.10.2020.
  13. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot vuodelle 2021 jaettiin – Nuorten näkökulma esillä monen palkitun työssä 16.9.2021. Valtioneuvosto. Viitattu 16.9.2021.
  14. Anu Leena Hankaniemi: Tympeät tytöt -sarjakuvan luoja Riina Tanskanen on historian nuorin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut nainen Yle Uutiset. 13.9.2022. Yleisradio. Viitattu 13.9.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]