Elina Haavio-Mannila

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Elina Haavio-Mannila
Henkilötiedot
Syntynyt 3. elokuuta 1933 Helsinki (ikä 84)
Kansallisuus Suomi
Ammatti sosiologian professori (emerita)
Tieteilijä
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (VTT 1958 (sosiologia)[1])
Instituutti Helsingin yliopisto
Aiheesta muualla
Kotisivu

Anna Elina Haavio-Mannila (s. 3. elokuuta 1933, Helsinki) on suomalainen valtiotieteen tohtori ja sosiologian professori emerita. Haavio-Mannila toimi Helsingin yliopiston sosiologian dosenttina 1965–1971, apulaisprofessorina 1971–1992 ja professorina 1992–1998.[2] Hänet tunnetaan nykyään ennen kaikkea sukupuolirooleja ja suomalaisten sukupuolielämää kartoittaneista tutkimuksista. Jälkimmäisistä monet on tehty yhdessä Osmo Kontulan kanssa.[3] Hänen vanhempansa olivat Martti Haavio ja Elsa Enäjärvi-Haavio.

Elina Haavio-Mannila ihastui sosiologiaan opiskeluaikanaan luettuaan sanakirjan avulla alan englanninkielisen alkeisoppikirjan. Erik Allardt johdatti hänet sukupuoliroolitutkimukseen ja 1960-luvun yhdistykset kuten Yhdistys 9, Sexpo ja naisjärjestöt antoivat virikkeitä tutkimukselle. 1950- ja 1960-luvuilla sosiologia oli suomalaisen yhteiskunnan kehittämisen näkökulmasta tärkeä ja suosittu oppiaine ja hänen arvionsa mukaan se tarjoaa edelleen "käyttökelpoisia tietoja ja selitysmalleja sosiaalisen elämän kehittämiselle".[4]

Väitöskirjansa Kylätappelut – Sosiologinen tutkimus Suomen kylätappeluinstituutiosta Haavio-Mannila kirjoitti vuonna 1958 kylätappeluista.[1] Suomalaisen sosiologian varhaishistoriaa hän käsitteli teoksissa Sosiologian juuret (1973) ja Suomalaisen sosiologian historia (1992). Lisäksi hän on tutkinut myös terveyssisarien ja lääkärien työtä, sukupuolten asemaa ja rooleja perheessä, työssä, politiikassa ja alkoholinkäytössä sekä siirtolaisten sopeutumista. Haavio-Mannilan kirja Suomalainen nainen ja mies vuodelta 1968 on suomalaisen nais- ja sukupuoliroolitutkimuksen uranuurtajateoksia. Haavio-Mannilan ja Kontulan vuonna 1993 valmistunut kirja Suomalainen seksi herätti 1990-luvun lopussa huomiota, sillä valmisteilla olevaa parisuhdelakia vastustettiin osaltaan heidän tutkimustulostensa pohjalta vedoten homoseksuaalisuuden suhteelliseen harvinaisuuteen.[5][6]

Haavio-Mannila on akateemisen uransa aikana ollut usein tiedotusvälineissä kommentoimassa yhteiskunnallisia asioita ja kirjoittanut useita kirjoja.[7] Hän on ollut avioliittolaki-, alkoholilaki-, työaika- ja työolokomiteoiden jäsen. Hän on toiminut suomalaisten ja kansainvälisten tieteellisten järjestöjen johtotehtävissä ja osallistuu edelleen kansainvälisiin konferensseihin pitämällä esitelmiä käynnissä olevista tutkimuksistaan.

Haavio-Mannila valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1975.[8] Hän on ollut Academia Europæa -tiedeakatemian jäsen vuodesta 1993.[9]

Eläkevuosinaan hän on ollut aktiivisesti mukana kahdessa laajassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa: ”Refer: Lisääntymisterveys ja perhemallit Venäjällä, Virossa ja Suomessa” ja ”Gentrans: Sukupolvien ketju – tutkimus suurten ikäluokkien ja heidän lastensa ja vanhempiensa välisestä vuorovaikutuksesta ja toistensa auttamisesta”. Eläkevuosien tutkimustyötä hän luonnehtii vapaaehtoistyöksi, josta hän on saanut palkkioksi kongressimatkoja ja tietokoneen[4]. Haavio-Mannila on seurannut tietojenkäsittelyn kehitystä useita vuosikymmeniä ja sanoo olevansa "täysin onnellinen, kun avaan tietokoneen ja löydän sieltä tiedostot, joita tarvitsen kulloinkin käsillä olevaa artikkelia, kirjaa tai viestiä varten". Mappien selaaminen on sen sijaan vaivalloista. Tutkimustyössä häntä viehättävät tilastolliset analyysit, joita hän "suunnittelee illalla nukkumaan mennessä ja aamulla ennen ylös nousemista". [4]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Haavio-Mannila, Elina: Kylätappelut - Sosiologinen tutkimus Suomen kylätappeluinstituutiosta. WSOY, 1958.
  • Haavio-Mannila, Elina: Suomalainen nainen ja mies – asema ja muuttuvat roolit. WSOY 1968.
  • Haavio-Mannila, Elina & Snicker, Raija: Päivätanssit. WSOY 1980. ISBN 951-0-10174-5.
  • Haavio-Mannila, Elina, Jallinoja, Riitta & Strandell, Harriet: Perhe, työ ja tunteet – Ristiriitoja ja ratkaisuja. WSOY 1984. ISBN 951-0-12619-5.
  • Haavio-Mannila, Elina et al. (toim.): Women in Nordic Politics. Pergamon Press 1985.
  • Haavio-Mannila, Elina: Työpaikan rakkaussuhteet. WSOY 1988. ISBN 951-0-15078-9.
  • Alapuro, Risto & Alestalo, Matti & Haavio-Mannila, Elina (toim.): Suomalaisen sosiologian historia. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1992. ISBN 951-0-17996-5.
  • Kontula, Osmo & Haavio-Mannila, Elina (toim.): Suomalainen seksi: Tietoa suomalaisten sukupuolielämän muutoksesta. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18672-4.
  • Haavio-Mannila, Elina & Kontula, Osmo: Seksin trendit meillä ja naapureissa. WSOY, 2001. ISBN 951-0-26145-9. Myös englanniksi Sexual Trends in the Baltic Sea Area. The Family Federation of Finland 2003. ISBN 952-9605-99-4.
  • Kontula, Osmo & Haavio-Mannila, Elina: Intohimon hetkiä: Seksuaalisen läheisyyden kaipuu ja täyttymys omaelämäkertojen kuvaamana. WSOY, 2001. ISBN 951-0-22261-5.
  • Haavio-Mannila, Elina & Kontula, Osmo & Rotkirch, Anna: Sexual Lifestyles in the Twentieth Century. Palgrave 2002. ISBN 0-333-794184.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Haavio-Mannila, Elina: Kylätappelut - Sosiologinen tutkimus Suomen kylätappelunstituutiosta. WSOY, 1958.
  2. Elina Haavio-Mannilan kotisivu Viitattu 22.3.2007. (suomeksi)
  3. Tiedenaisia: Elina Haavio-Mannila Suomen Naistutkimuksen Seura. Viitattu 22.3.2007.
  4. a b c Haavio-Mannila, Elisa, "Olen onnellinen, kun avaan tietokoneen", Helsingin Sanomat 20.6.2010, D6
  5. Stålström, Olli: Kinseyn (1948 ja 1953) sekä myöhemmät yleisyystutkimukset 1.9.2001. FinnQueer. Viitattu 22.3.2007. (suomeksi)
  6. Kiperiä kysymyksiä homoudesta Aslan ry. Viitattu 22.3.2007. (suomeksi)
  7. Keckman-Koivuniemi, Hannele: Undressing the Dolls - Interview with Elina Haavio-Mannila. FSD neWWWs, 2003, nro 11. Artikkelin verkkoversio.
  8. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 29.6.2015.
  9. List all members by country (Jäsenyysvuosi kohdassa Finland: katso lisäksi Jäsenen oma sivu: Elina Haavio-Mannila) Academia Europaea - the Academy of Europe, ae-info.org. Viitattu 18.5.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]