Risto Isomäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Risto Isomäki
Risto Isomäki, 2009.
Risto Isomäki, 2009.
Henkilötiedot
Syntynyt8. kesäkuuta 1961 (ikä 61)
Turku
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Esikoisteos Kristalliruusu (1991)
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Risto Isomäki (s. 8. kesäkuuta 1961 Turku) on suomalainen kansalaisaktivisti ja tieteiskirjailija. Hänen romaaneissaan toistuvat ekologiset ja maailmanlopun teemat.

Isomäen kirjat käsittelevät globalisaatioon ja kehitysmaihin liittyviä kysymyksiä. Hän on toiminut samojen teemojen parissa eri kansalaisjärjestöissä, muun muassa Maan ystävissä, Ympäristö ja kehitys ry:ssä ja Kehitysyhteistyön palvelukeskuksessa.

Hänen aviopuolisonsa on kirjailija, kansalaisaktivisti Jaana Airaksinen[1]. Hän asuu Hangossa[2].

Lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isomäen vanhemmat olivat reumatologian professori Heikki Isomäki ja saksankielen lehtori Marjo Suvanto[3]. Heidän perheensä asui monessa eri paikassa: Turussa, Vetelissä, Kokkolassa ja pitemmän aikaa Heinolassa.[1]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isomäki on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2008.[4] Hänen pro gradu -työnsä otsikko on Intelligent Life on Earth? The Impact of the New Solar Economy on Communication Networks and Technologies, Including the Search for (and Possibly Communication with) Extraterrestrial Intelligence.[5]

Kehitysyhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isomäki on ollut mukana useissa kehitysyhteistyöprojekteissa, kuten Pan-afrikkalaisen Green Belt Movementin käynnistämisessä ja Kenian Green Belt Movementin tukemisessa vuosina 1988–2004; aidsin ja pakotetun prostituution torjumisessa Mumbaissa 2001–2010; Afrikan kuivien alueiden ruokaa tuottavien puiden jalostushankkeessa 1996–2007; sekä International Solar Innovations Councilin pilottiprojektiohjelmassa 2018.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gilgamešin tappio (1994) on Kristalliruusu-kokoelman ”Puu”-novellista kehitelty avaruusseikkailu. Isomäki sai European Science Fiction Society palkinnon lupaavimpana tieteiskirjailijana vuonna 1994. Pimeän pilven ritarit (1997) on perinteistä tieteiskirjallisuutta, jossa sadan miljoonan komeetan parvi uhkaa maapalloa 2100-luvulla. Komeettalentäjät yrittävät suojella maapalloa ampumalla ydinohjuksia. Herääminen (2000) on dystopiakuvaus kasvihuoneilmiöstä. Sarasvatin hiekkaa (2005) oli Finlandia-palkintoehdokas ja voitti vuoden 2006 Tähtivaeltaja-palkinnon. Vuonna 2009 Sarasvatin hiekkaa -sarjakuva-albumi voitti Sarjakuva-Finlandian. Samana vuonna Isomäki voitti myös Warelius-palkinnon.

Vuonna 2009 julkaistussa romaanissa Jumalan pikkusormi Egyptiin rakennettua suurta aurinkotuulivoimalaa uhataan terrorilla.[6]

Isomäki suunnittelee Litium 6:lle ja Jumalan pikkusormelle kahtakin jatko-osaa. Hän hahmottelee jännäriä hyvin korkealla lentävistä suihkukoneista, jotka pahentaisivat ilmastonmuutosta.[6]

Teoksessaan Miten Salpausselät syntyivät Isomäki esittää vaihtoehtoista teoriaa Salpausselkien synnystä. Geologian tutkijat ovat kuitenkin suhtautuneet kirjaan varauksellisesti.[7]

Isomäki sanoo olevansa sitoutunut gandhilaisuuteen, millä hän tarkoittaa konfliktien välttämistä tunnistamalla ristiriitojen ydin ja kunnioittamalla vastapuolta.[8]

Näkemykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isomäki oli ydinvoiman kannattaja vuoden 1986 Tšernobylin onnettomuuteen asti. Hänen kriittistä näkemystään vahvistivat Washingtonin ja New Yorkin terrori-iskut 2001, joiden yhteydessä väitettiin, että al-Qaida oli alun perin ajatellut iskuja ydinvoimaloita vastaan. Isomäki voi kuitenkin hyväksyä vähemmän haavoittuvat, maanalaiset ydinlaitokset.[6]

Olkiluoto-3 oli Isomäen mielestä virhe, eikä sitä tulisi ottaa käyttöön lainkaan. Erityisen kummallisena Isomäki pitää sitä, että Olkiluodon kolmas reaktori päätettiin kaavoittaa melkein meren rannalle niinkin myöhään kuin vuonna 2002. Britanniassa ydinvoiman rantarakentamisesta oli silloin keskusteltu jo 30 vuoden ajan. Marraskuussa 2009 Isomäen mukaan olisi ilmiömäisen typerää rakentaa uusia ydinvoimaloita rantaan, koska tutkimusten mukaan merenpinnan ennustetaan nousevan paljon aiempia tietoja enemmän. Isomäki uskoo, että yritykset joutuvat kustantamaan myös nykyisten voimaloiden siirron sisämaahan jossain vaiheessa, jos niiden käyttöä ei lopeteta.[9]

Isomäki on puolustanut julkisesti palmuöljyn viljelyä biopolttoaineiden tuottoon, mitä vastaan etenkin Greenpeace on kampanjoinut.[10]

2015 hän allekirjoitti Paavo Väyrysen kansalaisaloitteen Suomen EMUssa pysymiseen liittyen [11].

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietokirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuluta harkiten – tietoisen kuluttajan opas. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, 1985.
  • Luvassa lämpenevää: Ilmastonmuutos ja sen seuraukset. Helsinki: Suomen luonnonsuojeluliitto, 1996. ISBN 952-9693-12-5.
  • Puukirja: Puut osaratkaisuna maailman nälän ja ilmastonmuutosten ongelmiin. Turku: Ympäristö ja kehitys, 1997. ISBN 951-97061-3-5.
  • Paljasjalkavallankumous – kymmenen vuotta myöhemmin: Kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnat ja ulkomainen rahoitus Ympäristö ja kehitys ry:n projektiyhteistyön valossa. Turku: Ympäristö ja kehitys, 1999. ISBN 951-97061-6-X.
  • Kohti vuotta 1929? Vapaakauppa, työttömyys ja ääriliikkeiden nousu. Pystykorvakirja. Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat: Maanystävät, 2000. ISBN 951-578-806-4.
  • Airaksinen, Jaana & Isomäki, Risto & Laitila, Anastasia: Kohti kestävää maailmaa. Helsinki: Ympäristö ja kehitys: Maan ystävät, 2002.
  • The Book of Trees. Other India Press, Pune 2004. (Maneka Gandhin kanssa). Ilmestynyt samana vuonna Intiassa myös hindiksi nimellä Ped Panchayat.
  • 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen: Järkevistä vaihtoehdoista hullun tiedemiehen ratkaisuihin. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4151-6.
  • Kosminen rakkaus vai suuri saatana: 20 päätöstä ydinvoimasta. Into-pamfletti 21. Helsinki: Like: Into, 2009. ISBN 978-952-01-0368-2.
  • Ydinvoima Fukushiman jälkeen. Into-pamfletti 42. Like: Into, 2011. ISBN 978-952-26-4058-1.
  • Öljypalmukysymys. Into-pamfletti 48. Like: Into, 2011. ISBN 978-952-26-4093-2.
  • Miten Salpausselät syntyivät. Helsinki: Into, 2015. ISBN 978-952-264-358-2.
  • Meat, milk and climate: Why it is absolutely necessary to reduce the consumption of animal products. Helsinki: Into Kustannus, 2016. ISBN 978-952-264-535-7.
  • Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen. Into Kustannus, 2019. ISBN 978-952-351-118-7.
  • Mitä koronapandemian jälkeen. Into Kustannus, 2020. ISBN 9789523514195.
  • Ruoka, ilmasto ja terveys. Into Kustannus, 2021. ISBN 9789523512658.

Fiktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauri Nurmi -sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjakuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tolppanen, Petri & Kaakinen, Jussi: Sarasvatin hiekkaa. Risto Isomäen kirjan pohjalta kirjoittanut Petri Tolppanen ja piirtänyt Jussi Kaakinen. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4322-0.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kirjailija Risto Isomäki: ”Nuorena uskoo olevansa oikeassa – Asiat ovat mustia tai valkoisia" | Eeva www.apu.fi. 21.11.2020. Viitattu 10.6.2021.
  2. a b 60-vuotias | Onnellisen elämän salaisuus on ajatella maailman ja muiden ihmisten etuja enemmän kuin omiaan, sanoo kirjailija Risto Isomäki Helsingin Sanomat. 8.6.2021. Viitattu 18.7.2022.
  3. a b Isomäki, Risto www.kirjasampo.fi. Viitattu 1.7.2021.
  4. a b c d 60-vuotias | Onnellisen elämän salaisuus on ajatella maailman ja muiden ihmisten etuja enemmmän kuin omiaan, sanoo kirjailija Risto Isomäki Helsingin Sanomat. 8.6.2021. Viitattu 8.6.2021.
  5. Risto Isomäki: Intelligent Life on Earth? The Impact of the New Solar Economy on Communication Networks and Technologies, Including the Search for (and Possibly Communication with) Extraterrestrial Intelligence trepo.tuni.fi. 2008.
  6. a b c Lappalainen, Marja-Liisa: Ekotrilleri ennakoi tulevaa. Ilta-Sanomat, 10.10.2009, s. 38–39.
  7. Buchert, Peter: Farbrodern mot strömmen utmanar vetenskapen. Hufvudstadsbladet, 24.5.2015, s. 8–9. (ruotsiksi)
  8. Kivipelto, Arja: Risuparta miettii ratkaisuja. Helsingin Sanomat 8.6.2011, s. C 4.
  9. Ydinvoimaloita ei pitäisi kaavoittaa rannoille, HS 19.11.2009 B7
  10. Risto Isomäki kannattaa palmuöljyn viljelyä Vihreä lanka.
  11. http://slate.kapsi.fi/Euroaanestysaloite.html
  12. Voittajat www.tsfs.fi. Viitattu 1.7.2021.
  13. a b c Portti-palkinto www.anarres.fi. Viitattu 1.7.2021.
  14. a b c Portti-palkinto www.kirjasampo.fi. Viitattu 1.7.2021.
  15. Tulevaisuuspalkinto TVA:lle sen pitkäjänteisestä työstä tulevaisuudentutkimuksen tietoisuuden ja osaamisen kehittämiseksi-Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia On 9 6 2020 at 10.51: Tulevaisuuspalkinto – Tulevaisuuden tutkimuksen seura tutuseura.fi. Viitattu 8.6.2021.
  16. Kiitos kirjasta -palkitut Kirjakauppaliitto. Viitattu 10.6.2021.
  17. Palkitut Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 8.6.2021.
  18. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettiin – elämäntyöpalkinto tietokirjailija Risto Isomäelle Valtioneuvosto. Viitattu 27.11.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]