Ismo Kajander

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa teoksesta ”I love Paris”. Esinekooste, 2006. H = 320 cm. Saastamoisen säätiön taidekokoelmat - EMMA, Espoon modernin taiteen museo.

Ismo Kajander (s. 31. joulukuuta 1939 Turku) on toiminut 1960-luvun alkupuolelta lähtien taiteilijana, kirjoittajana, galleristina ja opettajana.

Kajander on opiskellut Turun taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Helsingin yliopistossa. Hän on opettanut valokuvausta Taideteollisessa korkeakoulussa ja ollut Turun piirustuskoulun rehtorina 1988–1997.

Pariisin-matka vuonna 1961 tutustutti Kajanderin uusrealismiin (le Nouveau Réalisme) ja innosti taiteilijaa esittämään Suomessa yhteiskunnallisesti kantaa ottavia esinekoosteita, joiden vastaanotto oli kuitenkin tympeä. Siitä huolimatta Kajander edelleen osallistui ja järjesti näyttelyitä, aktioita ja tapahtumia.

Kajander siirtyi valokuvan pariin 1960-luvun lopulla ja muun muassa opetti viisitoista vuotta valokuvausta Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän oli perustamassa Suomen ensimmäistä valokuvagalleria Hippolyteä vuonna 1978.[1] Kajander vastasi pitkään Hippolyten näyttelytoiminnasta, jonka tärkeänä tehtävänä oli kotimaisten valokuvien ohella esittää ulkomaisia klassikoita. 1980-luvun alussa Kajander julkaisi valokuvakirjan nimeltä Portsa, joka kuvaa hänen lapsuutensa asuinympäristöä tässä Turun työläiskaupunginosassa. 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla hän toimi rehtorina Turun Piirustuskoulussa, jonka oppilaana hän oli aloittanut yli 30 vuotta aiemmin.

Ismo Kajander on palkittu useilla Suomen valtion taiteilijoille myöntämillä tunnustuksilla. Täytettyään 60 vuotta Kajander juhlisti syntymäpäiviään seuranneena vuonna näyttelyiden sarjalla TIE 2000. Yli puoli vuosisataa jatkunutta taitelijanuraa läpileikattiin myös vuonna 2015 laajoin retrospektiivisin näyttelyin Kiasmassa sekä Suomen valokuvataiteen museossa.[2]

Vuonna 2001 hän hankki ullakkohuoneiston Pariisista. Kajander haluaa, että hänen tuhkansa sirotellaan Seineen.[3]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valokuvataiteen valtionpalkinto 1988
  • Suomen Valkoisen Ruusun ritari 1992
  • Valtion viisivuotinen taiteilija-apuraha 1998
  • Suomen taideyhdistyksen palkinto 2007 (elämäntyöpalkinto)
  • Pro Finlandia -mitali 2013[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Historia hippolyte.fi. Viitattu 21.4.2014.
  2. Ismo Kajander esillä Kiasmassa ja valokuvataiteen museossa Taiteilija. 7.4.2015. Viitattu 26.3.2019.
  3. Rastenberger, Anna-Kaisa: The Secrets of a Steady Pace – An interview with visual artist Ismo Kajander. FRAMEnews, 2002, nro 2, s. 24–25.
  4. Pro Finlandia Kari Hotakaiselle, Iiro Rantalalle ja J. Karjalaiselle 3.12.2013. Yle Uutiset. Viitattu 3.12.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]