VIII kaupunginosa (Turku)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
VIII kaupunginosa
VIII stadsdel
Rauhankatua, taustalla Mikaelinkirkko.
Rauhankatua, taustalla Mikaelinkirkko.
Kaupungin kartta, jossa VIII kaupunginosa korostettuna. Turun kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa VIII kaupunginosa korostettuna.
Turun kaupunginosat
Kaupunki Turku
Suuralue Keskusta
Pinta-ala km² 
Väkiluku 4 720 (2 007) ?  (?)
Väestötiheys ? as./km²
Työpaikkoja ? kpl ?  (?)
Osa-alueet Port Arthur

VIII kaupunginosa on yksi Turun keskustan numeroiduista kaupunginosista. Se sijaitsee Aurajoen länsipuolella Puistokadun ja IX kaupunginosan (Länsiranta) välissä. Osa kaupunginosasta tunnetaan nimellä Port Arthur eli Portsa. Port Arthurin rakennukset ovat lähinnä puutaloja, joita erottavat paikoin kapeat kadut. Osa kaduista on mukulakivipäällysteisiä. Ennen Port Arthur oli työläiskaupunginosa. Port Arthurin asuinalueen lisäksi VIII kaupunginosaan kuuluu Kakolanmäki. Kaupunginosan tärkeimmät kadut ovat Puutarhakatu ja Rauhankatu.

Kaupunginosan väkiluku on 4 720 (2007)[1]. Kaupunginosan väestöstä 9,26 % on alle 15-vuotiaita ja 19,10 % on yli 65-vuotiaita. Äidinkielenään suomea puhuu 91,07 % kaupunginosan asukkaista, ruotsia 7,06 % ja muita kieliä 1,87 %.

Taloja Port Arthurissa.

Kaupunginosa sisältyi jo Engelin vuonna 1828 laatimaan Turun uuteen asemakaavaan,[2] mutta se jäi vielä tämän jälkeen pitkäksi ajaksi rakentamatta. Suurimmaksi osaksi se rakennettiin vasta 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä asuinalueeksi työläisille. Se sai nimensä itäaasialaisen Port Arthurin satamakaupungin mukaan. Aluetta rakennettaessa Venäjä oli juuri menettänyt kaupungin Japanille maiden välisessä sodassa, ja eräs muurareista sattui lohkaisemaan rakentavansa ”uutta Port Arthuria”.[3] 1970-luvulla laaditut suunnitelmat kaupunginosan kaavoittamiseksi kerrostalovaltaiseksi alueeksi kaatuivat alueen asukkaiden vastustukseen, ja vuonna 1981 koko Port Arthurin alueelle vahvistettiin rakennusten purkamisen ja julkisivumuutosten tekemisen kieltävä suojelukaava.[4] Kakolanmäkeen valmistui vuonna 2008 Kakolan jätevedenpuhdistamo. Puhdistamo on rakennettu kallion sisälle. Se puhdistaa 300 000 asukkaan jätevedet ja on Suomen kolmanneksi suurin jätevedenpuhdistamo.[5] Jätevedenpuhdistamon rakentaminen, louhiminen ja varustaminen siirtoviemäreineen maksoi 128 miljoonaa euroa.[6]

Nykyään Port Arthurin alueella asuu noin tuhat taloutta ja siellä toimii kaupunginosayhdistys Portsa ry. Suomen Kotiseutuliitto valitsi Portsa - Port Arthurin ensimmäiseksi Vuoden kaupunginosaksi vuonna 2001. Radio Sadassa Port Arthur valittiin Turun parhaaksi kaupunginosaksi vuonna 2008. Vuonna 2009 Museovirasto määritteli Port Arthurin puutalokorttelit ja Mikaelinkirkon yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[7]

Alueella sijaitsee peruspalvelujen lisäksi vuonna 2006 avattu palvelukoti nimeltä Portsakoti.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. Väestö alueittain Luettu 16.7.2008
  2. Otavan suuri Ensyklopedia, 4. osa (Juusten - Kreikka), art. Kaupunki, Engelin asemakaavan kuva sivulla 2821, Otava 1978, ISBN 951-1-04658-6
  3. Vismanen, Pirjo: Kuppis! Ja päälle pikku hali 12.5.2007. Turun Sanomat. Viitattu 29.6.2008.
  4. Jauhiainen, Jussi S.: Urban development and gentrification in Finland. The case of Turku. Julkaisussa Scandinavian Housing & Planning Research 14: s. 74, 1997.
  5. Högmander, Jutta: Turkulaiset eivät purnaa, vaikka Kakolan jätevedenpuhdistamo on ihan keskustassa 14.12.2009. Aamulehti. Viitattu 2.4.2010.
  6. Kakolan jätevedenpuhdistamon toiminta on alkanut hyvin 28.1.2010. YLE. Viitattu 2.4.2010.
  7. Port Arthurin puutalokorttelit ja Mikaelinkirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.